Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Missä Suomessa susi on hoitanut ”hirvijahdin” niin hyvin ettei hirviä ole. Tuolla itärajalla on kyllä alueita joissa ei hirviä ole eikä niitä metsästetä, mutta ne ovat karhujen valtakuntaa. Sielläkään ei susi hallitse. kuhmon-Joensuun seutu jne. Tottakai hirvikanta täytyy saada pienemmäksi, korkeintaan neljännes nykyisestä kannasta olisi sopiva.
Satakunnassa ei ihmisenkään perimällä ole niin väliä, eikä haittaa vaikka vähän sukusiittoisuuttakin esiintyy, siitä kuitenkin saattaa olla seurausta eräänlainen passivoituminen siten että jopa öölimöntti ja märät sateenkastelemat homeelta tuoksahtavat poltinpuut tuntuvat oikeilta ratkaisuilta.
Kyllä hirvi silti terveenä eläimenä kuuluu luontoon niinkuin susikin, mutta molempien kannanhoitoon on tultava muutosta.
Olen aika paljon Annelin kanssa samaa mieltä. Erityisopetusta pitäisi todella lisätä ja henkiseen puoleen kiinnittää erityisen suurta huomiota. Nykypäivänä tuolla työelämässä näkee liian paljon niitä nuoria haahuilioita joilta kiinnostus työtä kohtaan on aivan muuta kuin pitäisi olla. Tullaan kesätöihin vaikka ei vit…kaan ole kiinnostusta oppia tekemään työtä. Joka haluaa oppia, oppii kyllä ja työllistyy. Henkisen puolen asioihin kiinnitetään aivan liian vähän huomioa koulumaailmassa.
Niin kauan kuin riistapelloista maksetaan kaikista parasta maataloustukea ei niiden määrä vähene, mikäs sen parempi vaihtoehto kuin viljellä riistapeltona metsän keskellä muuten tuottamatonta peltoa jos kerran tukikin on loistava eikä tarvi korjata satoa. Minusta siinä olisi ensimmäinen korjattava asia kun puhutaan mihin maatalouden tukia suunnataan. Luonnon eläimiä ei pidä kasvattaa karjana perustamalla laitumia.
Jessin haikailut hirvenpyynti tavoista ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Ei tänäpäivänä kukaan lähde ajamaan hirviä siinä määrin mitä mies ajo vaatisi. Minusta hirvipolitiikassa ollaan jo otettu askel yli kuilun reinan päästämällä susikanta liian suureksi, se tulee lopettamaan koirallisen metsästyksen ja kun se loppuu, ei ole pyytäjiäkään. Ei lähde uusi sukupolvi metsään rämpimään hirvien perään ilman koiraa. Eikä susi tule koskaan korvaamaan sitä metsästyspainetta minkä hirvi aiheuttaa, ei koskaan. Kyllä hirvenpyyntiä ja nimenomaan koirallista seuruepyyntiä pitää kehittää ja turvata sen mahdollisuus.
Kyllä hyväkuntoinen tervahauta kannattaa säästää. Muutama vuosi sitten omalla palstalla moto teki harvennuksen ja hakkasi tervahaudan kohdan samalla tavalla kuin muutenkin, yli ei kuitenkaan ajanut. Vähän kävin siistimässä paikkaa. Hyväkuntoinen hauta josta ei kartassa mainintaa, pohjalta näkyy hyvin puinen ränni ja selvä uoma mihin tervaa on juoksutettu. Arvokas perintökohde jälkipolville vaikkei haudan tarinaa tiedäkkään. Tervan polttoon liittyy mielenkiintoisia tarinoitakin. Yhden tervahaudan nimi viittaa kuolemaan, kerrotaan ison joukon tervanpolttajia kuolleen häkämyrkytykseen yöpyessään haudan lähistöllä olleessa tervahytissä, tarkkaa miesmäärää en muista mutta likemmäs kymmenen miestä sai surmansa.
Paljon puhutaan tänäpäivänä katkonnasta ja sen tärkeydestä, mutta miten on mahdollista että pääsääntöisesti tukkia ostava sahalaitos arvioi päätehakkuun tukkikertymän reilusti isommaksi kuin sellun tuotantoon keskittyvä firma? Jokin kusetuksen maku kuitenkin jää puun myyjälle kun periaatteessa vain hinta saisi olla ratkaiseva tekiä. Vaikka moton hakkuujälkeä kovasti moitin ja helposti saa käsityksen että se pilaa aina metsän, on silti hyviä motokuskeja olemassa kunhan metsässä on mitä ottaa ja jättää. Kyllä taimikonhoito ja mielellään ensiharvennuskin pitäisi tehdä itse ja sitten vasta hyvään puustoon moto jolloin jälki on kiitettävä.
Olen jätkä minäkin ajanut traktorilla puita useamman tuhat kiintoa ja polttopuut lisäksi, joten jotakin kokemusta hommasta on. Kyllähän tukki kannattaa aina hankinnassakin tehä. Pian jo tienpaikalta löytyy senverran että myydyksi saa ja parempi hinta kuin kuidulla. Toinen on jos haluaa poistaa ylispuita paikasta missä moto särkee liikaa jäljellejääviä, siinä lähinnä työn jälki ja metsän tulevaisuus ovat isommassa arvossaan. Mutta ei mitään järkeä tukkileimikkoa sahata hankintana.
Ei liiku 80 luvun patu edes vipu ja kaasu pohjassa niin nopeaa että minuutissa olisi läjä kyydissä, pelkkä tukijalan nosto ja lasku vie yhteensä minuutin eikä jokainen pölli kapealla voimattomalla kouralla ole kuormassa aina niin että voi seuraavan koukata kyytiin.Ei kestä kovin isoja rysäytyksiä kuormaimet eikä kärryt, sermiin ei kestä paiskata puuta siihen malliin kuin metsäkone tekee tai hitsaamassa saat kohta olla. Ei pysy kärry pystyssä jos ajaa että puut tippuvat kyydistä. Oikea ajokone on kuitenkin monta kertaa tehokkaampi eikä sekään aina tahdo pysyä moton mukana, motokaan ei kuitenkaan 500 kiintoa vuorossa kaada.
