Käyttäjän Mottimasa kirjoittamat vastaukset
-
Pönttö mallia moton lumppi ja huollettava malli, moottorisahalla näitä tulee nopeasti enemmänkin.
Hyvä pöllönpöntön ripustuskorkeus on 4-6m, pikkulinnuille 1,5-2m. Puu lajilla ei taida olla mitään väliä, itse laitan kuuseen tai mäntyyn, pikkulinnulle koivuun ja haapaan. Aukkojen laidat ovat hyviä paikkoja, mutta mieluusti niissä varjoisampi reuna, muutenkin suuaukko ja koko pönttö puun varjoisalle puolelle ettei keskipäivän aurinko paahda asukkaita. Pöllön pöntössä pönttöäkin tärkeämpää on laittaa pöntön pohjalle vähintään 5cm sahanpurua, kuivaa sammalta tai heinää jottei munat jäädy kiinni pöntön pohjaan, pöllö munii jo maaliskuussa, jolloin koviakin pakkasia voi olla. Pehmusteettomaan pönttöön tuskin edes pöllö pesii.
Onhan kumma jos ilmeisesti jo pitkään metsiä hoitanut ei tiedä miten syntyy riistatiheikkö tai monimuotoinen metsä. Eihän voi olla niin tolloa metsä ihmistä joka toisen harvennuksen männikköä ihmettelee miksei syntynyt sekametsää ja pökkelöpuita kun jo taimikonhoito vaiheessa raivasi kaiken muun pois paitsi männyn. Itse pidän kiinni siitä että hakkuun jälkeen metsässä pitää olla yhtä montaa puulajia kuin ennen hakkuuta ja eri ikäistä puuta on löydyttävä, tuulen katkomat pökkelöt jäävät metsään ja sopivaan kohtaan olen sahannut moottorisahallakin lehtipuusta tekopökkelön. Motoa ohjeistan tekemään harvennukselle tekopökkelöitä.
Kunhan ensin tulisi se metsään.fi tietoineen niin voisi vertailla. Tuossa syksyllä hakkuulla tapasin miehen joka kierteli muotojen perässä tarkistelemassa mittalaitteita ja ennen kaikkea tukin pituutta. Olivat kokeilleet lyhentää 410 senttistä tukkia joka kait myydään 4m katkaisuvaroineen, uuteen mittaan 407. Tarkastaja oli sitä mieltä että nykyiset moton mittalaitteet ovat uskomattoman tarkkoja kun vain ne huolletaan ja tarkistetaan, mittarulla pysyi hyvin mukana vaikka moto otti monesti eestaas liikettä karsiessaan ja rullat suti, silti mitta oli sentin sisään oikea. Tulos oli että kyllä voidaan huoletta lyhentää 3 senttiä tukkia laadusta tinkimättä.
Mikä estäisi jk metsässä taimiston täydentämistä istuttamalla paremmalle alustalle taimi jos näyttää että joku kohta jää taimettumatta? Luulisi kuokalla istutetun taimen lähtevän kasvuun jos ympäristö tarpeeksi harva ja maaperä otollinen juuristolle. Saisiko mönkijän koukkuun jonku pienen vinssillä nosteltavan kantokoukun tapaisen jolla saisi rääpäistyä pintaa auki parempaan taimettumiseen. Osa luonnon taimista näyttää kasvavan hyvin, osa kituu ja kasvaa 2 senttiä vuodessa.
Metsästäjien ja luken eriävät mielipiteet kannan koon arvioinnissahan tässä on kyse. On kumma ettei luke ilmoita alueella edes olevan laumaa jossa pentue mutta pannoittamaan pitäisi päästä. Toinen jarruttava tekijä on ollut ettei moni metsänomistaja ole antanut lupaa pannoitukseen vaikka metsästys seuralla oli alunperin myönteinen kanta. Eihän nämä pannat mitään koira vahinkoja estä jos päivitys on 6 tuntia vanha ja susi liikkuu parhaillaan likelle 100km päivässä. Rahan tuhlausta koko homma
Läheskään aina ei voi puuta kaataa uraa kohden, silloin ei pitopuu menetelmät auta, nytkin oli savotta jonka puustoon ei ole aiemmin voinut vaikuttaa, oli koivut ja kuuset kasvaneet kiinni toisiinsa eikä puu kaatunut mihinkään, lukuisia isoja koivuja piti katkaista poikki asti ja repiä tyvi edellä nurin, nekin paksuoksaiset känttyrät jotka kaatuivat olivat jo 20m 5 pöllin puita eikä niitä enää Metsolan Heitto menetelmällä kaada, oli kaadettava sinne mihin ilman konkeloa oletti saavan kaadetuksi. Pääosin tietysti uralle päin. Ensiharvennuksilla onnistuu vähän erilaisin menetelmin.
Se on niin miten kukin tykkää tehä, oma on hyviin kourakasoihin läjättynä alusrangan päälle, joskus pitopuu liian isoon pöllin jos kaukana, siitä on nautinto ottaa risuttomat ja sammaleettomat pöllit kyytiin ja ajo on nopeaa, takin saa heittää pois koneen lämmettyä ja aamutossut jalkaan, ulos ei mennä kuin pakon edessä, ajon on sujuttava jouhevasti. Toinen tykkää kaataa ja karsia puun, vetää hikisenä ohjaamon lasit huurussa kuormaimella kärrylle ja kyytiin, ajaa kaatamansa puut samantien tienvarteen. Lopputulos tietysti melko sama.
Kyllä minä jätkät suoria osaan vaan selitäppäs sinä minulle miten se 5m kokoluokaltaan 300kg koivutukki jonka latva on 7m ajourasta otetaan kyytiin kuormaimella jonka ulottuvuus on 5m kun minulta tuo tukki ei oikein tahdo huilata lähemmäksi, vaan kun katkasee siitä 2.6m niin johan liikkuu. Se voi olla tuo 2.6-3.2 siksikin toleranssi että 5 nippua mahtuu kyytiin, mieluusti ei varmaan kovin paljon yli kolmosta saa kolmosen tavara olla vaikkei 3.5 tikku tienvarteen jää. Jos toleranssia on sitä saa käyttää, raskaasta pöllistä tehdään aina alamittainen jos siirrellä täytyy.
Kyllä minulla paperissa lukee 2.6-3.2 pituutena. Ei siellä metsässä kaikkea tarvitse särkeä, kun hakkuutyön tekee huolella ja suunnitellusti ei useimmiten tarvitse remontteja tehä eikä viikkokausia koneiden kanssa tuuskata. Minä en ainakaan metsä ajosta niin paljon nauti että ylimääräistä alkaisin koneiden kanssa värkätä, jos kalikoita on ristiin rastiin ja yksitellen saa kyytiin haalia niin hidasta on ja letkujakin saattaa katketa, siihen katoaa kannattavuus. Jos jätkä kun ei tässä maassa yksikään muu mies pysty 20 kiinnon harvennushakkuuseen moottorisahalla tekee sen työn ilmaiseksi voi tulla tekemään mutta euroakaan en maksa kuten en omallekkaan harrastukselle laske tuntipalkkaa. Jätkällä kasvaa puutkin 30 vuotta nopeammin kuin kenelläkään muulla tässä maassa. ei edes pelloille istutetut hyvin hoidetut ole tyveltä 15cm paksumpia 30 vuotiaina.
