Käyttäjän Moreeni kirjoittamat vastaukset
-
Ajattelin sekoitella liemen valmiiksi toisessa pöntössä josta sitten sekoitettuna kaadan ruiskuun. Ensin vesi ja sitten boori, koska on vettä raskaampaa. Tätäkö Petkeles tarkoitit ruiskun täytöstä kun mainitsit?
En hakenut kemeraa. Taitaa mennä pienemmillä kustannuksilla näin tehtynä.
Boorilannoitus edessä viikonloppuna. 5 hehtaarin kuviolle tarkoitus levittää yhteensä 50 litraa Yaran liuosta. Lantraan sen 1/3 suhteella veteen. Levitys käsikäyttöisellä kalvopumpullisella reppuruiskulla. Ei ole aikaisempaa kokemusta levittämisestä. Kuviolla 7 vuotiasta mättäisiin istutettua kuusen taimikkoa. Kasvuun lähtö on ollut heikko. Varhaisperkaus tehty toissa 2019-2020 talvena.
Testasin vedellä mitä vauhtia litra tulee suuttimesta läpi. Tulos oli 85 sekuntia, eli 15 litraa pitäisi tulla läpi 21.25 minuutissa. Ehkä todellinen läpimeno booriliuos veteen sekoitettuna voi olla hieman enemmän johtuen booriliuoksen koostumuksesta? Tuon mukaan hehtaarin ruiskutusaika olisi n. 43min, vedellä siis. Muut tepastelut ja säiliön täyttäminen vie myös aikaa mutta eiköhän tästä alle 12h työpäivällä selvitä.
Neulasanalyysiä ei kuviolle ole tehtynä vaan omat ja mhy:n silmämääräiset arviot kertovat boorinpuutoksesta. Aluksi oli ajatuksena laittaa booria 15litraa/ha mutta varovaisuusperiaatetta noudattaen tiputin määrän 10litraan/ha.
Tilanteita on varmasti monenlaisia. Kaikki riippuu oikeastaan siitä mikä on tilan omistajan tahto. Onko hän puhunut tai oletteko puhuneet siitä mitä hän haluaa? Kysy vaikka isältäsi asiaa. Siskosi ajatukset metsän omistamisesta ja siihen liittyvistä velvoitteista kannattaa myös selvittää. Voihan vaikka olla että hän toteaa ettei kiinnosta pätkääkään. Voit ehkä tarjoutua ostamaan hänen osuutensa. Luulisin että isäsi arvostaa sitä että olet kiinnostunut hoitamaan metsiä. Itse ainakin arvostaisin jos jälkikasvusta joku olisi kiinnostunut jatkamaan ylisukupolvista työtä ja kun olisin valmis luopumaan metsistäni ottaisin tämän huomioon. Hankalia asioita, ja tasapuolinen jälkikasvuaan kohtaan tulisi aina olla.
Kannattaa jo ajatella asiaa myös myyjän kannalta. Mikäli myyjä on omistanut tilan yli 10 vuotta ja myynti tehdään lähisukulaiselle on tilan myyminen verotonta myös myyjälle. Kauppa 75% käyvästä arvosta on järkevin tapa siirtää tila koska mukana tulee kaupassa metsävähennys 60% kauppahinnasta.
Tarkoittiko Moreeni hakkuuta, jossa vain siemenpuut jätetään vai siemenpuiden poistoa?
Tarkoitin molempia. Siis jos lähtötilanteessa on vaihtoehdot myydä puusto aukkohakkuuna tai myydä puut siemenpuuasentoon ja jokusen vuoden kuluttua myydä siemenpuut ylispuun poistona. Vaikka aukkohakkuun ja siemenpuuasennon hakkuun myyntihinta kuutiolle olisi sama joka tapauksessa ylispuunpoistossa taitaa hinta kuutiolle olla harvennushakkuu tasoa. Tämän hintaerotuksen kompensointia tarkoitin.
Mikäli tavoitellaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta niin missä vaiheessa se metsä on peitteinen? Pitääkö taimien olla miten pitkiä jotta ylispuut voi poistaa?
Eikös siemenpuuhakkuun ja avohakkuun kantohinta ole männyllä sama; molemmat tilastoidaan uudistushakkuisiin. Sen sijaan jk-hakkuun kantohinta on kasvatushakkuuta vastaava.
No olen maalikko mutta näin maalaisjärjelläni ajatellen. Saatava kuutiomäärä puuta hehtaaria kohti on pienempi kuin avohakkuussa jolloin korjuukustannus on suurempi ja sitä kautta maanomistajalle tuleva hinta on matalampi siemenpuuhakkuussa. Hankintana jos tekee niin silloin kai sama.
Haluatko arvata, keneltä?
Melkovarmasti metsänomistajalta itseltään. Asia kääntyy tuossa tapauksessa siis tarkoitustaan vastaan koska sitä ei ymmärretä. Joku saattaa sen nähdä vaikka niin että metsänomistaja on ahne, ja haluaa vain maksimoida omat tulonsa. Sitten samassa yhteydessä tulisi tutustua puun reaalihinnan alaspäin osoittaneeseen kehitykseen pidemmällä aikavälillä ja samoin metsänhoidon ylöspäin osoittaviin kustannuksiin. Ahneudesta ei ole siis omasta mielestäni kysymys. Sekin tietysti vaikuttaa miten ja mihin hintaan on metsät omistukseensa hankkinut.
No asia on sinänsä pelkkää spekulointia koska ainakaan en itse usko että varsinaista avohakkuukieltoa tähän maahan tulee. Tietysti poliittisten puolueiden voimasuhteet asiaan vaikuttaa.
Avohakkuuton kasvatusmalli käy minulle mäntymetsien osalta jos minulle kompensoidaan alhaisempi saatava kuutiohinta puulle siemenpuuhakkuussa. Siemenpuuasennon kautta ilomielin voin kasvattaa mutta kun se ei ole taloudellisesti järkevää ainakaan omilla maapohjillani.
Rehevämpien maapohjien osalta tuo avohakkuukielto ei oikein mielestäni toimi koska en usko jatkuvan kasvatuksen hakkuiden ongemattomuuteen ja siihen syntyykö alle riittävästi hyvälaatuisia kasvatuskelpoisia taimia. Jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan niin helppona ja luonnonmukaisena kasvatustapana nykyään että siitä saa sen kuvan ettei juuri mikään voi mennä pieleen vaikka siinä voi mennä pieleen lähes kaikki ja kasvatustapa voi osoittautua työlääksikin. Raivausahaa nimittäin pitää heiluttaa myös jatkuvan kasvatuksen metsikössä.
Männikön siemenpuuhakkuu versus avohakkuu hakkuutulot on kuitenkin melko helppoa verrata keskenään ja kompensoida saamatta jäänyt raha metsänomistajalle. Miten vastaava tehtäisiin jatkuvan kasvatuksen tapauksessa?
Varmaan pari kertaa naapuri kysellyt puiden ajoa mutta kun on koneet omaavalla ollut muuta hommaa. Ja sais se naapuri oikeestaan hommata omat koneet ja mennä siitä kyselemästä. Mutta tietenkään ei verotuksessa saa niitä vähentää.
Kateus on julmetun kamala tauti. Täällä pohjolan perukoilla se saa hurjia muotoja. Joku saattaa olla vaikka valmis maksamaan viiskymppiä ettei naapuri saa satasta.