Käyttäjän Moreeni kirjoittamat vastaukset
-
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010774438.html
Jutun mukaan Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt noin 90% vuodesta 2009-2022.
Pikkuisen kuulostaa erikoiselta.
Kyseinen juttu siis alunperin brittimediasta josta hesari tehnyt jutun omaan julkaisuunsa.
Bonukset maksaa aina asiakas. Melko saman lopputuloksen saa kun ottaa sijoitusfilosofiakseen ostaa vain niiden yritysten osakkeita jonka tuotteita tai palveluita käyttää. Ei niin paljon harmita maksaa kun tietää että saa ”palautusta” osinkojen muodossa.
Metsäyhtiöt ovat ihan hyviä sijoituskohteita olleet mikäli niitä on ostanut oikeaan aikaan. Esim. finanssikriisin jälkeen ostetut UPM tai silloinen mreal ovat nousseet oikein mukavasti ja boonuksiakin (osinkoja)on tullut matkalla. Upm osake taisi käydä 4€ arvossa ja mreal 0.2€.
<p>Miten vanhemmat autotunet kalibroidaan?</p>
Paikkatietoikkunasta löytyy männyn neulasista kertova värikartta kahden vuoden välein. Sen mukaan ainakin etelä-savon joillakin alueilla männyn neulasissa tapahtui merkittävä väheneminen jo vuosien 2017 ja 2019 välillä. 2021 kartassa taas neulaset ovat lisääntyneet vuodesta 2019 mutta ovat alemmalla tasolla kuin 2017.
Ihmettelin tuota jo muutama vuosi sitten mutta aloin epäilemään datan luotettavuutta. Datan kerääjä ja julkaista on Metla.
Syklisiä on metsäosakkeet aina olleet. Pitkänajan kysyntänäkymä tuotteissa kuitenkin on kasvava (kartonki, sellu, biokemikaalit ja biomedikaalit). Upm taitaa on ainut kotimaisista yhtiöistä jossa paperin tuotanto tuo suuremmin kassavirtaa. Laskua lienee on luvassa mutta huonoa on oma menestys ollut spekuloinnin ja pohjien ajoittamisen suhteen ollut. Olen ajatellut pitää nykyiset omistukset metsäyhtiöiden osalta ja lisätä kun taso alkaa taas houkuttaa.
Stoorakin kiinnostaa ligniinin ja siihen liittyvän akkumateriaalituotannon osalta. Siis jos siitä kaupallinen tuote koskaan tulee, ja jos tulee on mahdollisuus miljardiluokan liikevaihtoon. Ligniinistä saataisiin tuossa korvaava aine graffiittihiilelle joka pitänee kaivaa maasta. Ligniini taas tulee sivutuotteena ja on ollut tähän asti jätettä joka on yleensä poltettu energiaksi.
Upm osakkeet on olleet pisimpään salkussa. Otettu 2013 ja 2014. Tuotto ollut ihan hyvä. Metsä board löytyy myös. Metsä boardiin liittyy sijoitushistoriani typerimmät myynnit 2011 aikoihin kun oli euroopassa velkakriisi. Koskista olen silmäillyt. En osallistunut antiin kun ajattelin että sahaussuhdanne sulaa listautumisen aikoihin ja halvemmalla saa vuoden kuluttua. Saa nähdä miten käy.
Ei Naton turvatakuut ohjusten iskeytymistä estä. Naton joukkojen läsnäolo maassa hakuprosessin aikana jo kasvattaa kynnystä ohjusten ampumiseen. Sotilaallinen liittoutuminen tässä geopoliittisessa ympäristössä, tässä muuttuneessa tilanteessa on ainut järkevä tapa toimia. Ei naapuri Natomaahan ole ennenkään hyökännyt mutta moniin muihin maihin on.
Inflaation noustessa, ja pitkittyessä käteinen ei taida olla kuningas rahan reaaliarvon murentuessa. Keskuspankit vakuuttelevat inflaation olevan väliaikaista mutta nähtäväksi jää mikä on tulevaisuus. Muitakin näkemyksiä asiasta löytyy. Toki jos romahdus tulee ja omaisuuserien hinnat romahtavat on pullealla lompakolla hyvä olla ostoksilla. Velkarahan hintakin saattaa nousta. Romahduksen odottelu vaan on kusista hommaa kun sen toteutumiseen saattaa mennä vuosia..
Ei kannata istuttamalla kuitupuuta kasvattaa näillä hinnoilla. Varsinkin jos teettää muokkauksen, perkauksen ja taimikon harvennuksen muilla. Mo kustannukset ovat nousseet mutta puum hinta ei. Joissain osissa Suomea kuulemma kannattaa kuitumittainen myydä energiaksi. En yhtään ihmettele. Kiintokuution kuitupuuta energiasisältö vastaa kutakuinkin 200l öljyä. Jokin metsänomistajien etujärjestö, tai vastaava esitti kuitupuun hinnan sitomista sellutonnin markkinahintaan, olikohan 4.5% siitä. Minä kannatan tuota ajatusta. Silloin todellisesti puun hinta määräytyisi markkinaehtoisesti.
Surkea on tilanne. Noin 10 vuotta takaperin kävi tonttikauppa Venäläisten ostajien korkeiden tarjousten takia kuumana. Paljon paheksuttiin ainakin puheissa niitä jotka myivät maata ulkomaalaisille. Nyt metsää myydään surutta rahastoille jonka omistus voi olla missä vain, vaikka siellä Venäjällä. Korkein tarjous voittaa. Harmillista on se ettei yrittäjämuotoista metsätaloutta enää yksityinen toimija Suomessa pysty aloittamaan. Ei vaikka miten tehostaa ja optimoi.
Toki voi tarjota ja ostaa korkeammalla hinnalla kuin rahastot. Näin olen itse kertaalleen toiminut, eli markkinahinnalla metsää, osittain velkarahalla.
Myyjä aina viimekädessä päättää kenelle myy ja yhtä surkeaa on metsämaan rahastoille myyminen kuin rantatonttien myyminen Venäläisille.