Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Suden jälki: Itse olin istuttelemassa pelkästään kuusta männyn maille, koska käsky kävi. Hirviä on liikaa ja mänty ja koivu tulee syödyksi.
Ei semmoista käskyä MO:lle anna kuin korkeintaan perheen parempi puolisko. MHY voi ehdottaa, muttei se ole määräys.
Jos vesakko alkaa haittaamaan männyntaimia, niin perkkaa ihmeessä. Muuten vesakko alkaa viottamaan taimia tai ainakin hidastamaan kasvua. Omasta kokemuksesta ainakin vesakon varjossa kasvaneet taimet kelpaavat hirvillekin paremmin, kuin peratut taimikot.
Olen yhden kerran kokeillut sanomalehtiä taimisuojana (n. 1ha)vanhan pellon yhteydessä. Joten kohde oli vähintäänkin haasteellinen. Lehti on toimiva, jos sitä on tarpeeksi paksulti. Parhaimman tuloksen sain käyttämällä 4 lehteä taimelle. Lehdet aseteltiin selkämys taimea kohti ja kiviä painoksi lehtien päälle, muuten tuuli vetää lehden maasta irti.
Suurimmaksi osaksi käytin ainoastaan yhtä sanomalehteä/per taimi. Tämä osoittautui kuitenkin liian ohueksi. 1/4 paksuinen lehti kasvoi jo vuoden päästä läpi.
Toimiva, mutta erittäin työläs tapa ja onneksi ko. vanha pelto on erittäin kivinen. Lisäksi 1 ha vaatii todella suuren kasan lehtiä.
Minulla varmaankin löytyy jostakin keväinen kuvakin pellosta, kun lehdet ovat laitettu edellisenä syksynä taimien ympärille. Täytyy etsiä esille ja lisätä palstalle.
Minun taimikoissani ainakaan hirvet eivät ole tuhoja tehneet 3 viimeisenä talvena. Yhdet hirven läpikulku jäljet olen nähnyt koko viime talvena taimikossani. Täten omalta osaltani voi sanoa, että hirvituhot minun osaltani ovat vähentyneet ja paljon 2000 luvun vaihteesta.
Tällä hetkellä männyn taimikoita minulla nyt enemmän kuin vuosikausiin.
Pahasti heinittyvässä korvessa voisi olla ajateltavissa oleva vaihtoehto. Hakkuussa pyrittäisiin jättämään lehtipuusto suojuspuuksi. Edellyttäen, että elinvoimaisia alikasvus kuusia on tarpeeksi.
Koivikon alla kasvavat kuusen taimet ehdottomasti kannattaa säästää, jos niitä on riittävästi.
Valtion pitäisi määrätä max. Hinta?
Jos ei ole tuottoa, niin silloin voit jättää ostamatta. Ei hinnat nousisi ”korkeiksi” jollei niistä joku maksa korkeata hintaa. Meinaatko, että naapurillesi ei saisi myydä vaikka hän maksaisi sinua enemmän?
Metsätilan ostokulut voit lisätä ainoastaan ostohintaan ja täten otetaan huomioon tlan myyntivoitoa laskettaessa. Lisäksi voit lisätä hankintakulut metsävähennyksen laskentaan.
Tilan hankinta kuluja ei voi kuitenkaan vähentää puunmyyntituloista, eikä ALVit ole vähennyskelpoisia. Ainoastaan metsävähennykseen vaikuttava osuus vaikuttaa puunmyyntiin.
Puun takaalle: Ei se väärin ole, jos tilakoko kasvaa. Mutta onko sinusta oikein, että se tehdään verottamalla hengiltä? Ne verot ovat pois kuitenkin suurienkin tilojenkin tuotoista. Eikä puuhapalstoja ole edes ostettu tuottojen vuoksi, eikä ne ole kadonneet MHY maksuistakaan.
Maatalous on tuettua ja ilman tukia suomesta loppuisi kaikki maatalous, mutta metsätalous ei.
Tämä minä olen arvailutkin. MHY-maksun poistuessa tilalle tulee uusi maksu, joka ei ole edes ”korvamerkittyä” rahaa. MHY maksu meni sentään MHY:lle, mutta tuleva maksu meneekin kreikkalaisille.
Karuilla mailla, jossa lehtipuu jalostaa tällä tavalla kunnon humuskerrosta, josta stten jatkossa hyötyy mäntykin.
Suolla / turvekankaalla on yleensä hirveä pula sellaisesta lahoavasta aineksesta, joka edesauttaisi sitten turpeen lahoamista. Mitä karumpi suo, sen merkittävämpi on se että on ”syöttiä” lahoamiselle.
Tuo lahoamisen edistäminen on tosi.
Täällä pohjoisessa ei taideta hakkuujätteitä karuilta mailta kerätäkään, ei ainakaan suositella. Yleensä hakkuujätteiden kerääminen on rajoittunut MT ja sitä rehevämpiin kangasmaihin.