Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Johtuen verottajan ”ulosmittaamasta” varallisuuserästä (kutsutaan veroksi) vielä kasvavan ns päätehakkuuikäisen metsän realisointi on kannattamatonta.
Kaikista myyntivoitoista joutuu maksamaan veroa. Valitettavasti.
Yli satavuotiaankin puuston arvokasvu on luokkaa 2 %/vuosi.
Tai lahoavalla kuusikolla -2%.
Lisäksi kuutiohinnoilla on taipumus nousta, ehkä jopa 3 %/vuosi.
Toive unta.
Kun metsä realisoidaan ja sijoitetaan uuteen kohteeseen jäljelle jäävä raha, niin sijoitettavaksihan jää verotuksen jälkeen jotain 82 %:n ja 68 %:n väliltä.
Muuttuuko tilanne, vaikka siirrät hakkuuta 20 vuotta? Verot odottavat joka tapauksessa. Niitä pääsee pakoon ainoastaan lahottamalla metsän pystyyn.
Lisäksi 20 vuodessa uusi taimikkokin on hyvää vauhtia lähestymässä ensiharvennusta ja uusia myyntiveroja.
Tätä yhteistoimintaa on yritetty toteuttaa yli 40 vuotta. Minkäänlaisia ”todellisia suotuisia tuloksia” ei ole saatu vieläkään aikaiseksi. Päinvastoin! Tiheät hirvikannat on saatu levitettyä myös Lappiin häiritsemään arkoja metsänuudistamisen alueita.
Mehänpoika, kaikki tietävät, että esim v. 2000-2009 hirvikanta oli täysin kestämättömällä tasolla. Ei se kuitenkaan tarkoita, että tilanne on sama vuonna 2013.
Pelkästään lapinläänissä on ammuttu viimeisen 5 vuoden aikana yli 50000 hirveä. Väitätkö ettei tilanne ole muuttunut yhtään viidessä vuodessa?
Tässä maassa on hirvikanta ennenkin saatu sukupuuton partaalle. Ja saadaan nytkin. Sille on yllinkyllin tilaa ydinhabitaateissaan avosoilla ja tuntureilla. METSIIN SE EI KUULU.
Opettele puuntakuinen edes ekologian alkeet. Ei tee pahaa muillekaan viisastelijoille ja täpertäjille.
Anton. Et kai sinä ole noin yksinkertainen. Vaikka hirvet tapettaisiin lähes sukupuuttoon. Kuvitteletko, että hirvet painaisi tyhmät päänsä yhteen ja lähtisi avosoille nälkää näkemään?
Vaikka hirviä olisi yksikin jäljellä. Se painuisi talvella taimikkoon syömään, eikä minnekään avosuolle. HIRVI ON AINA KUULUNUT SUOMESSA METSÄÄN, VAIKKA SE SINUA KUINKA RISOISI !
Opettele itse hirven elintapojen alkeet.
Toimisikohan jos suhauttaisi mennenit suoraan vuosikasvaimiin?
Onkohan Kemera-tulkinta sitten erilaista eri Metsäkeskuksen alueilla ?
Tätä olen yrittänyt täällä esitellä, eli uusien ojien vetoa vanhojen sarkojen väliin, mutta ei tunnu oikein passaavanEi minulla ole ollut koskaan ongelmia saada täydennysojia keskelle sarkoja. Metsäkeskus jopa suositteli niin tekemään.
Minäkin henkilöautoa käyttäisin, sikäli kun ei tarvitsisi mitään relaskooppia painavampaa mukana pitää. Mutta metsäalan moniottelija tarvitsee nykypäivänä semmoisen kaluston, jottei työteho sen takia kärsi.
Todellisella metsäalan moniottelijalla on mönkijä tai traktori. Sillä kulkee puutkin tien varteen. Tietysti maasturi on kohdallaan, jos esim. työskentelee metsäalalla yms.
Keskiverto metsänomistaja joka punnitsee hankintojaan puhtaasti taloudelliselta kannaltaan jättää uuden maasturin kauppaan.
no ehkäpä markkinat hoitaa asian kohdalleen. Jos metsäteollisuus tahtoo koivua vielä 50 vuodenki päästä, niin eiköhän se maksa sitten ihan käypää hintaa siitä puusta… tai suunnittelee toimivan tuontiorganisaation.
Eipä taida metsäteollisuus tehdä 50 vuoden päähän yltäviä suunnitelmia. Eikä ne ainakaan maksa ”ylihintaa” sen vuoksi.
Jonkun pienen alan aitaaminen ei ekosysteemiä pelasta. Hirvi ei kuulu suomen metsiin, vaan avosoille. Onko ymmärrys jotenkin vajaavainen?
Hirvihän menee avosoille, jos ruoka loppuu muualta.
Olen kerran ajanut hirvikolarin ja sen jälkeen en pikkuautolla uskaltaisi edes ajella iltahämyissä.
Alkaa mennä pekotilasi jo neuroosin puolelle. Melko pieni mahdollisuus on kuitenkin joutua hirvikolariin. Jopa harjavallan yli tiheässä hirvikannassa.
MJO taitaa käsittää tuon asian kun alkaa olla mittarissa jotain. Muuallakin kuin auton mittarissa. Kun kantaa kaikki rensselit vielä palstalle mitä on tarvis niin se takaisin tulo vasta on se jolloin tien arvo kohoaa silmissä.
Ei MJO teitä ihmettele ja hänen palstoille menee tiet.
MJO ihmettelikin, jos ei ole tietä. Miksi autolla pitää mennä kannokoihin ajelemaan.
Metsätietä rakentaa uuden maasturin hinnalla pitkästi ja valtio vielä tukee rakentamista ja kulutkin saa poistoihin. Lisäksi metsätietä voi käyttää tukkiautotkin, jotka tuskin lähtevät kantojen sekaan hajoittamaan renkaita.