Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Mehänpoika: Jopa laskennoista lähtien on kikkailtu omalle porukalle parempia saaliita tulevaisuudessa. Tämä jos mikä pitäisi säätää metsästysrikokseksi, onhan kysymyksessä ihmisten turvallisuus liikenteessä. Otsikon mukaisessa karhunkaadossa ei edes ollut sivullisten henki tai terveys vaarassa.
Jospa laskennoissa ei vain satuttu näkemään enempää hirviä. Sinähän varmaan olisit tervetullut avuksi näihin laskentojen suorittamiseen.
Ai niin, ethän sinä voi osallistua, koska sehän tekisi sinusta rikollisen ja syyllisen hirvikolareihin 😀
Olenko väittänyt, että karhunkaadossa olisi ollut sivullisten henki tai terveys vaarassa? Pidin ainoastaan rangaistusta kovana, jos tuomio on sama kuin raiskaustapauksissa.
Sitäpaitsi, jos sivullisen henki olisi vaarassa, eihän se enää olisi salakaato.
Onko sinusta karhun salakaato yhtä vakava rikos, kuin raiskaus?
MJO:lle!
Hirviemäksi voidaan katsoa naarashirvi, jota vasa tai vasat seuraavat. Pitäisihän hirvimiehen tuo tietää!Ps. En ole hirvimies, kuten olen aikaisemmin maininnut.
Pitäisihän sinunkin tyhmenpänäkin tajuta, että hirviemä jota vasa seuraa on lain mukaan rahoitettu. Huom. lait säätää eduskunta, eikä mikään riistanhoitopiiri tai yleensä metsästäjät yms.. Eli tähän ei voi hakea lupaa tai jättää hakematta.
Eduskunnassakin hirvimiehet mahtavat olla vähemmistönä, joten voit unohtaa metsästäjien kikkailemat salaliittoteoriat lakien suhteen.Yleensäkin kaikki villieläimet mm. muuten rauhoittamaton villisika emakkokin on rauhoutettu jos sitä porsaat seuraavat.
Sinähän voit ehdottaa esim. Teuvo Hakkaraista, jos hän alkaisi ajaa lakialoitetta tästä sinulle niin tärkeästä asiasta. Aloitteen läpimenoa kuitenkin uskaltaisin epäillä vahvasti.
Ps. Sillä hetkellä, kun ammut viimeisen vasan, niin emänkin lainsuoja lakkaa olemasta.
Mehänpoika:Tuo edellinen on vain sinun mielipiteesi. Lueppa vaikka hirvitutkija Tuire Nygrenin vätöskirjasta (netistä) minkä avulla hirvikanta on saatu hyvin tuottavaksi. En usko sieltä löytyvän tukea mielipiteellesi.
Sinun kirjoituksista voisi päätellä, että metsästys pelkästään lisää hirviä. Koita käsittää metsästys pelkästään vähentää olemassa olevien hirvien lukumäärää. Se on eri asia vähentääkö se tarpeeksi.
Lainaus: ensimmäiset rivit Nygrenin kirjoituksesta:
Eurooppalainen hirvi (Alces alces alces L.) on pohjoisen pallonpuoliskon luonnonvaraiseen riistanisäkäsfaunaan kuuluva sorkkaeläinlaji, jonka elinolosuhteita ovat Suomessa ja muuallakin Fennoskandian maissa muovanneet toisen maailmansodan jälkeen omaksutut metsänhoitomenetelmät( Markgren 1974, Lavsund 1987). Soveliaan ravinnon määrän lisääntyminen ja laadun paraneminen loi edellytykset aikaisempaa hyvätuottoisemmalle hirvipopulaatiolle.
Mehänpoika: Jos hirviemä on aina rauhoitettu,
Mikä laki määrää, että naarashirvi on AINA rauhoitettu?
Mehänpoika: Talviravinnon määrällä ei siihen ole merkitystä.
Ei olekaan nykyisin, koska ravintoa on enemmän kuin tarpeeksi. Tämähän juuri on mahdollistanut hirvikannan kasvamisen.
Kerro nyt pösilö mikä aiheutti hirvikannan kasvamisen 70-80-luvulla, jos ei talviravinnon määrän lisääntyminen. Sillä sitä ennen metsästettiin hirviä paljon vähemmän, niin et voi ainakaan vedota hirvenmetsästäjiin. Lisäksi himoamiasi petojakin oli paljon vähemmän kuin nykyisin. Eikä minun tietääkseni hirviä ole aikoinaan tauditkaan tappaneet.
MJO:lle!
Metsästysrikosuutisoinneista yleensä selviää, ketkä tai mikä taho on ollut ko. rikosta tekemässä. Mitä on sellaisista tarpeen enemmälti tutkimaan?Eli sinäkö luet maassa kaikki tapahtuneet metsästysrikokset sisältäen myös ei jukisissa medioissa uutisoidut metsästysrikokset?
Lisäksi olet tehnyt niistä jonkinlaista vertailuja ja tilastoa?
Täytyy sanoa, että sinä et todellakaan ole penaalin terävin kynä 😀
tupla. poistettu
Kesällä ravinto ei ole ollut milloinkaan hirvien lisääntymiselle minimitekijä. Talviravinto sitävastoin on ollut. Siksi tuntureista hirvet siirtyvät talvehtimaan männynhavujen pariin.
Kait sen tyhmempikin tajuaa, että suomessa villieläimen ravinnonsaanti ei ole ollut kesällä koskaan ongelma.
Hirvet siirtyvät männyntaimikoihin talvisin, mutta kun niitä männyntaimikoita ei yksinkertaisesti ole ollut sellaista määrä kun viimeisinä kolmena vuosikymmenenä. 50-luvulla harrastettiin vielä paljon harsintahakkuita ja istutustaimikot yleistyivät suurissa määrin vasta 70-luvulla.Metsänhoitomenetelmät ovat olleet lähes samanlaisia jo monia vuosikymmeniä. Uudistamisen kuviokoko on ehkä suurentunut. Ruokaa on siis kesällä riittävästi, mikä kiihdyttää lisääntymistä, mutta on otettu jo huomioon pyyntiluvissa.
Miksi kesäajan ruoka saatavuus ei lisännyt hirvikantaa ennen 60-lukua? Silloin ammuttiin hirviä paljon vähemmän. Miksi hirvikanta alkoi kasvaa nopeasti 80-luvulla?
Siksi kun ihmisen istuttamat männyn taimikoiden määrä kasvoi valtavasti ja täten pystyi ruokkimaan suuren hirvipopulaation talvisin. Koita ymmärtää, että talviravinnon määrä ratkaisee, kuinka suureksi kanta voi kasvaa.
MJO:lle!
Metsästysrikosuutisoinneista yleensä selviää, ketkä tai mikä taho on ollut ko. rikosta tekemässä. Mitä on sellaisista tarpeen enemmälti tutkimaan?mehänpoijalle: Tässäkin aiheessa käsitellään kallista karhunkaatoa. Minulle ei ainakaan auennut että kyseessä oli juuri hirvenmetsästäjät. Hehän usuttivat koiran pesään ja karhu ammuttiin haulikolla. Toiseksi viitattiin tähän metson ampumiseen, jossa ei todellakaan ollut kyseessä hirvenmetsästäjä.
Asenteessani hirviasioihin ei ole mitään vikaa! Kirjoitukseni perustuvat tietoon eivätkä olettamuksiin kuten esim. MJO:lla!
Eli anna edes muutama linkki, jossa viitataan juuri hirvenmetsästäjien tekemiin rikoksiin. Vai perustuuko tietosi pelkkään asennevammaan?
Mielestäni tutkimattakin on selvää, että metsästysrikoksiin melkein aina ovat syyllistyneet metsästäjistä lähinnä hirvenmetsästäjät.
Ensimmäinen lauseesi kertookin kaiken asenteestasi.
Hirvikarjan ravinnon saanti ei vaikuta hirvitiheyteen. Vain myönnettyjen pyyntilupien käyttäminen vaikuttaa pyyntiluvallisessa metsästyksessä hirvitiheyteen. Tietysti salametsästäjät, kolarit ja pedot vähän verottavat hirvikantaa.
Aika pieni on hirvikanta esim. tuntureissa. Johtuisikohan ravinnon määrästä?
Väitätkö tosissasi, ettei nykyinen metsienhoitomenetelmät ole vaikuttaneet hirvikantaan? Satavuotta sitten ei ollut hirviä, koska ei tehty lähes lainkaan avohakkuita eikä varsinkaan uudistettu metsiä. Täten ei myöskään ollut ravintoa runsaalle hirvikannalle.
Sata vuotta sitten suurpetoja oli vähemmän kuin nykyisin, eikä liikenne vähentänyt lainkaan hirviä.