Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Aika paljon vähemmälläkin kannalla on hirvi elänyt ja voinut hyvin sotien jälkeen. Jos ei sattunut ”pystykorvan” tähtäimeen jonkun torppalaisen toimesta.
Alhainen kanta johtui pikemminkin ravinnonpuutteesta. Harsintahakkuun jälkeen ei ollut samalla tavalla syötävää, kuin nykyisin uudistetussa hoitamattomassa taimikossa. Siihen aikaan ei varmaankaan tapahtunut montaa salakaatoa.
Meillä oli 10 karhunkaatolupaa ja kaikki käytettiin 3 viikossa. Hirvi on sitten hankalampi metsästettävä.
Suuret ovat metsästysmaat teillä. Jos karhuja pelkästään teidän alueelta kaadettiin 10.
Kuinka paljon 70-luvun alun hirvitiheys oli? 0.5/1000 ha? Käy minulle erittäin hyvin.
Montako viikonloppua kukakin on valmis uhramaan ”pyytämällä tyhjää” syksyisin (veikkaan että tarvitaisiin talvikin), jotta päästäisiin 0,5/1000ha?
Minä en ainakaan yhtään. Sillä minustahan tuli joidenkin metsänomistajien mielestä ihminen, kun lopetin hirvenpyynnin. Sillä mehänpojan & co mielestä he eivät ole kuin siivellä eläjiä.
Itseppähän tuota haluat yhä jauhaa! Mikään ei ole vielä muuttunut. Koivua tai haapaa ei hirvituhoriskin vuoksi pystry vielä turvallisesti uudistamaan. Se on hirvenmetsästykseen verrattuna suuri asia.
Mehtänpoika hinaa itsensä uuninpankolta maastoon ja huomaa että viimeisen kahden vuoden aikana on todellakin tapahtunut. Hirvi kanta on laskenut 50%. Paikoin paljon enemmänkin.
Se että metsään jää yksikin hirvi. Takaa se että 100% varmasti et pysty turvallisesti istuttamaan koivua. Mutta se ei pelaa joka pelkää.
Mikä sitten on tavoiteltava taso? Ainakin alempi kuin tuon graafin aikana.
Vuoden 2013 kanta onkin alempi, kuin tuo graafi. Miksi täällä kokoajan jauhetaan kymmenen vuoden takaisesta kannasta.
Johtuen verottajan ”ulosmittaamasta” varallisuuserästä (kutsutaan veroksi) vielä kasvavan ns päätehakkuuikäisen metsän realisointi on kannattamatonta.
Kaikista myyntivoitoista joutuu maksamaan veroa. Valitettavasti.
Yli satavuotiaankin puuston arvokasvu on luokkaa 2 %/vuosi.
Tai lahoavalla kuusikolla -2%.
Lisäksi kuutiohinnoilla on taipumus nousta, ehkä jopa 3 %/vuosi.
Toive unta.
Kun metsä realisoidaan ja sijoitetaan uuteen kohteeseen jäljelle jäävä raha, niin sijoitettavaksihan jää verotuksen jälkeen jotain 82 %:n ja 68 %:n väliltä.
Muuttuuko tilanne, vaikka siirrät hakkuuta 20 vuotta? Verot odottavat joka tapauksessa. Niitä pääsee pakoon ainoastaan lahottamalla metsän pystyyn.
Lisäksi 20 vuodessa uusi taimikkokin on hyvää vauhtia lähestymässä ensiharvennusta ja uusia myyntiveroja.
Tätä yhteistoimintaa on yritetty toteuttaa yli 40 vuotta. Minkäänlaisia ”todellisia suotuisia tuloksia” ei ole saatu vieläkään aikaiseksi. Päinvastoin! Tiheät hirvikannat on saatu levitettyä myös Lappiin häiritsemään arkoja metsänuudistamisen alueita.
Mehänpoika, kaikki tietävät, että esim v. 2000-2009 hirvikanta oli täysin kestämättömällä tasolla. Ei se kuitenkaan tarkoita, että tilanne on sama vuonna 2013.
Pelkästään lapinläänissä on ammuttu viimeisen 5 vuoden aikana yli 50000 hirveä. Väitätkö ettei tilanne ole muuttunut yhtään viidessä vuodessa?
Tässä maassa on hirvikanta ennenkin saatu sukupuuton partaalle. Ja saadaan nytkin. Sille on yllinkyllin tilaa ydinhabitaateissaan avosoilla ja tuntureilla. METSIIN SE EI KUULU.
Opettele puuntakuinen edes ekologian alkeet. Ei tee pahaa muillekaan viisastelijoille ja täpertäjille.
Anton. Et kai sinä ole noin yksinkertainen. Vaikka hirvet tapettaisiin lähes sukupuuttoon. Kuvitteletko, että hirvet painaisi tyhmät päänsä yhteen ja lähtisi avosoille nälkää näkemään?
Vaikka hirviä olisi yksikin jäljellä. Se painuisi talvella taimikkoon syömään, eikä minnekään avosuolle. HIRVI ON AINA KUULUNUT SUOMESSA METSÄÄN, VAIKKA SE SINUA KUINKA RISOISI !
Opettele itse hirven elintapojen alkeet.
Toimisikohan jos suhauttaisi mennenit suoraan vuosikasvaimiin?
Onkohan Kemera-tulkinta sitten erilaista eri Metsäkeskuksen alueilla ?
Tätä olen yrittänyt täällä esitellä, eli uusien ojien vetoa vanhojen sarkojen väliin, mutta ei tunnu oikein passaavanEi minulla ole ollut koskaan ongelmia saada täydennysojia keskelle sarkoja. Metsäkeskus jopa suositteli niin tekemään.