Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Sohvalla en kyllä juuri kerkiä loinimaan kun pitää illatkin kartoittaa hirvilaumoja äijille valmiiksi. Kun hiukan vihiä kiertoteitse pistää niin ties vaikka joku osuu kohille huonollakin koirakalustolla.
Eikö kannattaisi itse kiväärillä kokeilla? Itsehän olet kehunut sen olevan tehokkain keino taimikkotuhoihin. Kun näyttää paikallisilla jahtimiehillä koirineen olevan vaikeuksia saada suurestakin karjasta elukoita nurin.
Eikä pitäjän suurimpana metsänomistajanakaan varmaan seurueeseen pääsy ole esteenä. Vaiko olisi hankala luonne tai ampumakokeen läpäisy esteenä? Vai olisiko paikallinen vallesmanni oikukkaan luonteen vuoksi evännyt aseenkantoluvan?
Siinäpä kun kuvitellaan omaavan niin hel…in hyviä hirvikoiria. Ei ne siellä häkissä ainakaan opi. On sitä kummempiakin asioita koirille opetettu. Jo on kumma jos ei tuollaista. Sitten käytetään aivan vääriä koirarotuja jos ne ovat kovapäisempiä kuin metsästäjät.
Paljon olisi vielä opittavaa näämmä.Eipä kuulema käyttövalio (VOI1) luokan koirakaan saanut viime viikonloppuna ylivuotiasta pysäytettyä. Mutta eipä koiran omistajakaan ole sinunlaisesi kaikkien asioiden asiantuntija. Tai paremminkin besserwisser.
Neuvoisin sinua nostamaan ison leveän perseen sohvalta ja menet mukaan hirvijahtiin ja opetat ”tyhmiä” hirvimiehiä. Sinä kun näytät olevat asiantuntija tässäkin lajissa.
Harjavalta:
Metsuri motokuski vihjailee kokoajan koirankoulutuksen virheellisestä ajattelustani. Kerroppa mitä virhettä on kouluttaa hirvikoira pitämään hirvi paikallaan eikä ajattaa sitä kuin jänistä.Kerropa sinä tietävänä koira-asiantuntiajana miten sinä koulutat (kerrot) koiralle, että hirvi pitää pysäyttää eikä saa ajaa? Minä en ainakaan tiedä miten pysäyttävää metsästyskoiraa voidaan kouluttaa pysäyttämään hirvi. Sitä ainoastaan harjoitetaan metsässä ja jotkut koirat oppivat kokemuksesta ja jotkut vain eivät.
Nuori ylivuotinen hirvi yleensä on arka ja pakenee koiraa. Vanha hirvi taas jää helpommin haukkuun.
Jalkanen:
Jos hirviä kaadetaan tarpeeksi syyslaitumilla, niitä riittää vähemmän sinne talvilaitumille.Esim. talvilaidun alueelle 10 km2 voi kulkea hirviä 100 km2 alueelta. Nämä kesälaidun alueet täytyy pyytää lähes tyhjiksi, jotta pienemmän talvilaidun alueen kanta ei nousisi. Kesälaidunalueella ei taas ole taimikkotuhoja, joten alueen metsästäjät/maanomistajat katsovat kannan olevan riittävä.
Jos hirvi ei liikkuisi, niin vahingot eivät olisi niin totaallisia tietyillä alueilla.
Vänkäri:
Männyntaimikoissa jälki on aika karua katseltavaa. En väitä, että olisin laukannut koko kulmakunnan taimikot läpi, riittävästi kumminkin. Yhdellä n. 40 hehtaarin tilalla usean hehtaarin taimikkotuho, jonka seurauksena alueelle jää raivauksessa luontaisesti syntynyt kuusentaimikko höystettynä siellä täällä olevilla koivuilla. Suuremman alan omistavalla useamman kymmenen hehtaarin tuhot toistamiseen. Kuiville kankaille kun ei oikein sitä kuusta kannattaisi lykätä eikä ehdi kuulemma kokopäiväisesti leipätyöltään hirvipaimenena olla. Ja lisää löytyy. Näin siis ns. alhaisen hirvikannan aikana! Mitähän sitten mahtaa tapahtua kun hirvikanta on maanlaajuisesti riittävän korkealla tasolla?Ongelma on tyypillinen. Syksyllä hirvijahdin aikana kuivahkon kankaiden taimikot ovat useasti hirvivapaata aluetta. Turha näiden alueiden hirvenmetsästäjiä on haukkua pää punaisena laiskoiksi. Mennään sitten laskemaan hirviä lentolaskennalla helmi- maaliskuussa ja alueella onkin 4-5 hirveä/m3.
Eli hirvet majailevat eri alueilla hirvenmetsästys aikana, kuin männnyntaimikoiden tuhoalueet. Metsästys pitäisi tapahtua keskitalvella tuhoalueilla, mutta voisi olla motivaatio vaikeuksia lähteä metriseen hankeen tarpomaan hirvien perässä.
Hirvestä saisi helposti 1000 euroa per raato, sarvipäästä enemmän ja lihat jäisi vielä maanomistajalle. Keskieuroopasta riittää varakkaita metsästäjiä. Hirvet tulisikin saada metsänomistajan omaisuudeksi jo 5 hehtaarin tilalle. Tämä mahdollistaisi metsästysmatkailun ja metsänomistajan tulojen kasvun. Tuhojakin siedettäisiin paremmin kun hirvestä olisi tuloja. Vasemmiston maattomat metsästäjät ovat tietenkin tätä vastaan.
Varakas metsästäjä keskieuroopasta ei tule uudestaan, jollei hirviä saa ammutuksi. Eli hirvikanta täytyy olla suuri. Eikä rikkaita metsästäjiä riitä ihan jokaiselle maanomistajalle. Lisäksi he ostavat elämyksiä, johon ei riitä pelkkä hirvitornissa kökötys. Joidenkin täytyisi tyytyä ainoastaan taimikkotuhoihin. Veikkaan, ettei alle 1000 ha alueella sisältäen vieraiden majoituksen täydellä ylläpidolla kannattaisi edes yrittää.
5ha petsäpalstan omistajille pelkkää haavetta.
MJO:lle voisi tehdä ihan hyvää ymmärtää se, että osa tuosta huikeasta kasvusta menee ”vääriin” puihin. Turha sitä on tuijottaa. Tarkoitan hoitamattomiin (lehtipuu)tiheikköihin. Montaakaan metsänomistajaa ei varmasti innosta uudistaa hirvien ”hoitamaa” männyn taimikkoa uudelleen. Saatika raivata myöhemmin tuota hirvien pilaamaa taimikkoa energia-asentoon.
Ovatko mainitsemasi tiheiköt aiheuttaneet hirvet? Sanotaan myös, että varjossa (tiheikössä) kasvanut männyntaimi maistuu paremmin hirvelle. Lisäksi kasvu on paljon hitaampaa tiheikössä, joten tuhoalttius kestää useamman vuoden verrattuna hoidettuun taimikkoon. Tälläkin keskustelupalstalla on moni viitannut tähän aiheeseen.
Toisaalta jos metsästys vapautettaisiin, niin en välttämättä ainakaan syksyllä yhtä paljoa kulkisi metsässä
Moni ei tiedä, että yksin metsästäminen on paljon haastavampaa, kuin porukalla pyynti. Sanovat kaikki tietävät ”ei metsästäjät” mitä tahansa.
Lisäksi alueista tulisi varmaan paljon rikkinäisempiä, joten koira pyyntikin tulisi olemaan paljon vaikeampaa. Koska monet metsänomistajat haluaisivat tehdä ”tilin” hirvenlihalla ja samalla estäisivät muiden tulemisen omille maillensa.
Esim. Minulla on metsäalue, jossa hirvet viihtyvät hyvin kesäisin ja siirtyvät talveksi muualle. Tällä alueella ei varmasti ampuisi hirviä ilmaiseksi kukaan ulkopuolinen.
Pusikonpoeka:
– Metsämme kasvaisivat paljonkin nykyistä enemmän ja paljon laadukkaampaa puuta, jos kaltaisesi omaan napaansa tuijottajat olisi jo aikoja sitten tuomittu tuottamuksellisesta metsien hävityksestä. Näin olisi kuulunut menetellä, jos olisi ajateltu ylisukupolvisesti ja yhteiskunnan etua ajatellen.Itsehän kirjoitit aikaisemmin, että 60-luvulla oli erittäin vähän hirviä. Joten laatutukkia tuskin olisi paljoa enempää tarjolla.
Joo, kaikille on selvää kuka täällä tuijottaa pelkästään omaa napaa ja muutamaa syötyä männyntainta. Minun on vaikea tuijottaa omaa napaa, kun en edes ole metsästänyt hirviä vuoden 2006 jälkeen.
Pusikonpoeka:
Nykyisin puuntuotannon kannattavuus olisi parempi, kun turhat taimikoiden hoitotyöt ja hirvien vuoksi epäonnistumiset uudistamisessa olisivat jääneet vähäisemmiksi. Kannattavampi puuraaka-aineen tuotanto lisäisi kilpailukykyä ja poikisi melko nopeasti lisää uusia jalostuslaitoksia ja työpaikkoja.Uskotko tuota itsekään? Siitä huolimatta kasvu 100milj. m3. Puuta riittäisi useampaankin tuotantolaitokseen.
Pusikonpoeka:
Et ole varsinaisesti puhunut mitään hirvien terveydestä kuten kumppanisi Metsuri Motokuski, mutta tunnut hyväksyvän hänen ajatuksensa hirvien terveyden ja geeniperimän parantamiseksi. Tässä asiassa olen samaa mieltä Metsuri Motokuskin kanssa. Toimenpiteet asiantilan korjaamiseksi vaan ovat toisenlaiset. Pyyntiluvista luopuminen ajaa saman asian, mutta siitä hyötyy myös kansantalous ja koko talouselämä työttömiä kansalaisia myöten.Itse voisin ajatella. Esim. vasojen pyyntiä jonkin aikaa ilman kaatolupia. Tällöin voisi kannan ikäjakauma parantua ja runsailla hirvialueilla verotus voisi olla suurempaa. Tuo lupa- ja pyyntiaikavapaa metsästys on täyttä utopiaa.
Pusikonpoika:
Ehkä viellä 1960-luvun paikkeilla karhun sai ampua, kunhan vain oli laillinen ase. Aseenkantoluvasta tai ampumataidosta en muista. Pienoskiväärillä piti osua korvan juureen. Karhuja ja hirviä oli silloin hyvin vähän.Siis milloin vain ympärivuoden ja vaikka Mannerheimintielle? Ehkä sitä harrastettiin, muttei se luvallista ollut.
Pusikonpoika:
Tuo hirvien terveys on kovasti huolenasi. Miksiköhän et huolehdi metsien terveydestä (juurikääpäalueet ym), kun et ole hirvikannan leikkausten kannalla? Sinähän sahaat oksaa takapuolesi alta, jolla istut!En ole maininnut sanallakaan hirvien terveydestä. Minä olen istuttanut viime vuosina pelkästään mäntyä hakattujen kuusikoiden tilalle ja 2001 vuoden taimikko alkaa olla 5 metristä. Tietysti sieltä pari latvaa oli napattu, mutta nekin poistettiin taimikonhoidossa. Kyllä ne hongikot humisee tulevaisuudessakin. Enempi olen huolissani vähenevästä metsäteollisuudesta ja EU päätöksistä.
Pusikonpoika:
Samoin lapsesi ja lastesi lapset saavat kärsiä nälkää tulevaisuudessa nykyisten mielipiteittesi takia. Teidänlaistenne mielipiteet pitävät valtiollista hirvipolitiikkaa pystyssä. Olisi jo korkea aika tehdä ajatusmaalimaanne selvä muutos!Miksi?? Metsät kasvaa enemmän kuin koskaan ennen. Jos vuosittainen kasvu on yli 100 milj. m3 ja puuta käytetään ainoastaan 60 milj. m3. Palataan asiaan kun puun käyttö olisi edes lähelläkään kasvua. Vai hirvituhot ajavat suomeen nälänhätään, voi zsiisus mikä ääliö!
Oikeampi lause kuvaisi luontaista hirvikantaa ehkä paremmin:
Suomen luontainen hirvikanta muodostuisi ehkä 5-10 vuodessa, kun ensin KAIKKI hirvien metsästystä koskevat rajoitukset olisivat poistettu.Se olisi poliitinen päätös kannan säätelystä, kuten sitä tehdään tänä päivänäkin! Jos hirvi rauhoitettaisiin, niin silloinkin Suomeen saataisiin luontainen kanta. Vaikkakin se ei luontainen kanta monia miellyttäisi.
Jos poliitisella päätöksellä armeija pistettäisiin lahtamaan esim. kaikki karhut, niin voitaisiinko todeta karhu ei vain kuulu suomen luontaisiin eläimiin?
Siis täsmälleen sama järjestelmä, joka oli karhujen osalla ennen karhukannan kasvatukseen tähtääviä säädöksiä. Siis kaikki metsät ja pellot olivat karhunmetsästäjillä vapaassa käytössä, kunhan oli laillinen ase, aseenkantolupa ja näyttö riittävästä ampumataidosta.
Koska karhu on ollut lainsuojaton?
Ps. MOJ vain itsellesi pusikkojenkasvatti.