Käyttäjän MJO kirjoittamat vastaukset
-
Nokialla oli töissä fiksuja ihmisiä. Huomasivat pian vetypuhelimen toivottomaksi ja luovuttivat.
Ei sitä koskaan edes tosissaan tutkittu. Maalaisjärkikin sanoo, että polttokennot ei ole parinsadan puhelimen juttu.
Nokia suunnitteli aivan tosissaan polttokennolla toimivia kännyköitä ja tietokoneita.
Mulla oli tuttuja useita Nokian R&D osastolla. Eikä siellä todellakaan panostettu TOSISSAAN vetykännyköihin. Hyvin pintapuolisesti todettiin, ettei ole järkeä vielä tässä vaiheessa.
Poltetun turpeen hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan turpeeseen kuten harvennuspuun maatuminen tai poltto sitoutuu niihin jäljelle jääneisiin puihin. Sieltä mistä polttoon kelpaava turve on otettu niin sinne alkaa muodostumaan uutta turvetta kun ojia tukitaan.
Sinne muodostuu muutenkin, vaikka turvetta ei nosteta. Turvesoilla voi olla kymmenien metrien ja tuhansien vuosien turvekerros, jota syntyy joka vuosi lisää.
Akkujen kysynnän heikkeneminen on johtunut kysynnän vähentymisestä ja kilpailun koventumisesta.
Northvoltilla oli vuosien toimitussopimukset mutta:
Northvoltin asiakkaat vaihtoivat akkutoimittajaa, kun eivät saaneet tilaamiaan akkuja. Kysyntää kyllä oli, mutta asiakkaat eivät voineet enää odottaa.
Northvolt on itse ilmoittanut, että akkujen kysynnän heikkeneminen on heillä ongelma.
Ehkä tuosta selviää myös syy asiakas katoon.
Autokannan sähköistyminen on ottanut toistaiseksi takapakkia joka puolella maailmaa. Tämän on saanut osaltaan karusti kokea ruotsalainen akkuvalmistaja Northvoltkin.
Northvoltin ongelma on pikemminkin, etteivät pysty toimittamaan tilauksiaan, kun tehdas ei saa akkuja ulos, kuin murto-osan suunnitelmistaan.
Kaikki kiinnittää huomion sähköautojen myynnin hidastumiseen. Paljon polttomoottoriautojen myynti on sitten kasvanut? Taitaa olla negatiivinen.Niinkuin huomataan, ymmärrys on täysin vinoutunut koska turvetta kasvaa enemmän kuin sitä poltetaan,
Turpeenpoltto ei lisää turpeenkasvua. polttamaton turve ei lahoa ja täten palaa ilmakehään.
Siinä ero puunpolttoon. Vanhaa metsää uudistamalla saadaan puunkasvuun lisäystä. Vaihtoehtoisesti vanha metsä alkaa lahoamaan, eikä kasva enää. Turpeessa ei ole tämän tyyppistä ilmiötä.
Toimii ainoastaan, jollei maisemointi tarkoituksessa halua uudishakkuuta. Silloinkin tulee taloudellisia tappioita.
Toisena mahdollisena asiana. Maapohja on niin huono puun kasvualustana, että uudistuskulut ovat liian suuret (joutomaa)
jk-kasvatus pitää toteuttaa niin harvana, että taimettumista syntyy. Ei mitään mahdollisuutta pärjätä jaksolliselle kasvatuksella paremmassa kasvuympäristössä. Siis taloudellisessa mielessä.
Uudet myllyt ovat nyt vähintään 100 metriä korkeampia kuin vanhat, joten perustukset on mitoitettava vastaavasti sen mukaan.
Totta helvetissä tehdään uusi perustuskin, jos samalle paikalle pystytetään uusi suurempi mylly. Tuohan koskee ihan kaikkea rakentamista.
Suomen hiilidioksidipäästöt ovat vain 6,3% Saksan päästöistä, mutta siitä huolimatta
Samaverran kuin Suomen asukasluku on Saksan asukasluvusta. Ei kait Suomalaisella ole sen enempää oikeutta päästöihin kuin saksalaisella.