Käyttäjän Mittarimato kirjoittamat vastaukset
-
En oikein ymmärrä joidenkin ihmisten tarvetta sanella mitä metsänomistajat saisivat tehdä metsälleen. Tuossa Hesarin artikkelin kommenteissa aktiivisena vastaajana taitaa olla aiemmassa jutussa
Meteorologi Toni Amnell tekee kaikkensa elääkseen ilmastoystävällisesti – Ihmiset | HS.fi
Kyseisessä artikkelissa hän kertoo tekevänsä lentosääennusteita mikä nyt ei minusta oikein edusta ympäristöstään huolissaan olevan ihmisen ideologiaa. Jos hän kertoisi ostavansa kaikilla rahoillaan metsään ja muuttavansa ne suojelupyhätöiksi niin voisin katsoa hänen toteuttavan jollakin tavalla ideologiaa. Epäilen monen metsätalouden arvostelijan motivaation loppuvan siihen, kun pitäisi laittaa omaa rahaa likoon sanojensa vastineeksi. On niin helppo vaatia muiden tekevän asioita omalla kustannuksellaan.
Veikkaisin, että tuo Metsäforestin tila-arviolaskuri käyttää tätä nykyä avointa metsävaratietoa, eli sitä samaa, joka on jokaisen ulottuvilla omilta tiloiltaan metsään.fi palvelussa. Ainakin samat kuviot siellä näkyyn tietoineen. Noilla muilla metsäfirmoilla ja OP-metsällä taitaa olla laskureissaan käytössä tuolta Lukelta saatavat tiedot. Jossain Luken sivuilla puhutaan, että metsävaratiedot on koostettu satelliittikuvista ja maastotiedoista yms. Eli ei ole välttämättä samaa keilausaineistoa jota käyttää metsäkeskus – joskaan en tiedä varmaksi sanoa.
Tuo Metsäforestin laskuri on muuttunut tässä aika hiljattain, ilmeisesti sekin käytti aiemmin Luken dataa. Nimittäin vajaa 2 vuotta sitten katselin erästä pientä metsätilaani, jolla oli tulossa ensiharvennus. Ko. vanha laskuri antoi arvoksi tilalle n. 20 000€. Sen jälkeen tein ensiharvennuksen josta tuli rahaa suurin piirtein tuo 20 000€. Nyt uudemmalla laskurilla ko. tilan arvo onkin harvennuksen jälkeen n. 30 000€. Kyllä harvennus kannattaa, sano!
KORJAUS: Siis UPM on ottanut ilmeisesti laskurissaan nuo avoimet metsävaratiedot, ei Metsäforest. Eli koko tämä höpinä koski siis UPM:n laskuria, en jaksa korjata koko juttua.
Noista metsävaratietojen täsmällisyydestä vielä sen verran, että heittoa tulee varmaan myös kasvupaikan ja kasvun arvioinnista johtuen. Omissa metsissä ainakin on joitakin kuvioita merkitty esim. turvemaiksi vaikka ne eivät ole turvetta nähneetkään. Kun keilaus on suoritettu v. 2012 tai 2013, palvelussa näkyvä puusto tänä päivän on laskettu keilaustuloksen päälle käyttäen turvemaan kasvua, eli todellisuussa puuta on sitten kasvanut tuplasti enemmän ja tässä ajassa on tullut jo silmin nähden huomattavaa heittoa.
Yleisellä tasolla minusta tiedot ovat riittävän tarkkoja varttuneen puuston osalta. Taimikoissa on säännöllisesti heittoa koska niiden tiedot perustuvat maastokäynteihin ja näyttää olevan taitotasossa välillä heittoa.
Kovin nuoret metsät lienevät alttiimpia virheille; esim. hoikimmat puut v. 2010-12 keilauksissa eivät ole mahtueet keilaustarkkuuteen mutta ovat nyt vajaassa kymmenessä vuodessa kasvaneet kuitupuun mittoihin eli silmämääräisesti tuollaisella kuviolla puuta saattaa olla enemmän kuin metsävaratieto väittää. Olettaisin, ettei näitä kukaan käy manuaalissti korjaamassa. Ja tiheitköthän ovat tunnetusti huonosti keilattavissa.
Kerran tuli metsässä vastaan joku Metsäkeskuksen kaveri. Selvisi siinä kaikenlaista mielenkiintoista jota en nyt tähän lähde latelemaan. Valittelin myös, etteivät nuo kuvioiden rajaukset ole aina kaikilta onnistuneita. Kehoitti pistäytymään jossain välissä Metsäkeskuksen toimistolla, noita kuviorajoja kun pystyy kyllä muuttamaan. Ja niinhän minä tein, kuviot ovat nyt mieleisiäni.
Minäpä lannoitin tänä kesänä semmoista 12-14 vuotiasta kuusentaimikkoa Salpietarilla. Tosin vain kymmenkunta puuta kun olivat jääneet vähän heikkokasvuisiksi ympäröiviin puihin verrattuna, halusin kokeilla saisivatko lannoituksesta potkua ottaa kiinni nuo muut puut.
Luulen kyllä, että hukkaan meni, lienee myyrät syöneet juuristoa tahi jotain vastaavaa; siihen ei lannoite auta. Mutta onpahan kokeiltu. Booria olen kyllä ruiskutellut paljonkin taimikohin, siitä ei ollut tässä kysymys. Ihmetytti vain, kun muutaman metrin päässä kasvatti kuusi normaalisti liki metrin vuosikasvua ja näissä muutamissa pukattiin vain n. 20cm kasvuja, muuten toki ihan kauniita puita.
Yllättävän paljon tämä aihe tuntuu herättävän erimielisyyksiä. Metsiä on kuitenkin lannoitettu ja lannoitusten vaikutuksia tutkittu niin kauan, ettei sen hyödyistä luulisi olevan näin paljoa epäselvyyttä.
Mitä tulee ketjun alkuperäiseen kysymykseen, ei käsinlannoitus todellakaan ole taloudellisesti kannattavaa jos käy laskemaan tuntipalkkaa tekemälleen työlle, paitsi ehkä nestemäisen boorin lannoituksessa. Ja Jätkän määrät on sitten erikseen.
Itse kuitenkin lannoitan käsin vuosittain useamman hehtaarin metsää, lähinnä MT ja rajoitetusti VT-kuvioita. Lähinnä siksi, että puuhastelen mielelläni muutenkin metsässä eikä sen puuhastelun tarvitse olla valtavan tuottavaa kunhan se on jossain määrin hyödyllistä. Ja pysyypä raskaat -koneet poissa metsiä runnomasta. Pääsääntönä on, ettei kantomatkaa saa olla yli 100m. Käytännössä siis kuvion pitää olla metsäautotien varressa tahi jossain tapauksissa olen kuljetellut lannoitteet mönkijällä kuviolle. Enimmäkseen siis Salpietaria säkeistä, 25kg säkki kahteen ämpäriin, kantoon ja levitys äyskärillä. Mukavaa hommaa.
Enimmillään olen levittänyt runsaat 2 suursäkkiä päivässä eli n. 1500 kg a 7h ja se on hieman liian työlästä näin parhaat päivät nähneelle äijälle. Semmoinen 1000 kg päivässä a 5h on aika passeli määrä.
Minimimääristä en osaa sanoa mitään, eräs emeriittiusprofessori kyllä sanoi ohimennen eräällä luennolla, ettei liian pieni määrä vaikuta oikein mitään. Ei kuitenkaan ole sen kummempaa tietoa asiasta. Olen kyllä itse joskus heitellyt vain puoli annosta kerralla, seuraavana vuonna toisen puolikkaan. Ihan vain koemielessä.
Ajatellaanpas asiaa vaikka näinkin: Entäs jo säästää hehtaarin uudistamiskuluissa 1000€, ostaa sillä hehtaarin tyhjää metsämaata á 500€ ja saan hankittua vielä taimet päälle. Niin että 60-80 vuoden päästä minulla onkin sitten 1 hehtaarin sijaa 2 hehtaaria päätehakkuukypsää metsää. Luulisi kannattavan.
Lahottajasienihän muuten tarvitsee happea toimintaansa eli lahoaminen voidaan estää hautaamalla puut maahan ilmatiiviisti. Kyllä sitä hiiltä voitaisiin oikeasti sitoa kiihtyvällä vauhdilla monillakin tavoilla jos niin haluttaisiin.
Kemeran taimikonhoitotuet ohjaavat meitä hoitamaan metsiä hyvin ainakin taimikkovaiheessa, eli tavallaanhan meille maksetaan hieman siitä hiilen sitomisesta. Ehkä vähän kaukaa haettua mutta kumminkin.
Lisääpä vielä, että jossain muinaisessa verotusesimerkissä muistaakseni yhtymän osuuden myynti uudelle osakkaalle synnytti myös uutta metsävähennyspohjaa sen verran kuin osuuden hinta nousi alkuperäisestä ostohinnasta (+kulut). Minusta olisi loogista saada kulut kuitenkin lisättyä metsävähennyspohjaan vaikka ei tapahtuma olisikaan vastikkeellinen, omisusrakenteen muutos voisi mielestäni oikeuttaa siihen.
Toinen esimerkki: Lahjoitettuun määräalaan liittyneet maanmittauskulut lisäsivät eräässä toisessa tapauksessa metsävähennyspohjaa jota ei muuten lahjoituksessa olisi syntynyt.