Käyttäjän Mikko Tiirola kirjoittamat vastaukset
-
Hei,
Erinomaista, että hirvieläimet puhuttavat. Olen täysin samaa mieltä, että hirvieläinten aiheuttamat tuhot metsätaloudelle ovat liian suuria. Omakohtaista kokemustakin asiasta on kuten Suorittava porras tuntuu tietävän. Aivan turha on väittää, että olisimme MTK:ssa osa hirvimafiaa. Ruotsalaisen kollegan lausunto antaa lohtua tämän keskustelun syyllistävimmille kommenteille. Ruotsin metsänomistajien pj sanoi viime syksynä, että kaikkein eniten hän nostaa hattua meidän riistakantojen hallinnalle, kun käytiin leikkimielistä Ruotsi-Suomi metsänomistajien edunvalvontakeskustelua.
Olemme viime vuosina kouluuttaneet metsänhoitoyhdistyksiin riistavastaavia ja käyneet joka kevät maakunnittaisia kierroksia valmistautumalla vaikuttamaan riitahallinnon lupapolitiikkaan. Simonkadulta käsin kun ei hirviä ammuta, vaan siinä tarvitaan metsästäjiäkin. Pelkkä räyhääminen ei yleensä johda tavoiteltuun lopputulokseen.
Emme edelleenkään ole tyytyväisiä tilanteeseen, mutta olemme hirvikannan tavoitehaarukan osalta pääseet useassa maakunnassa alle kolmen hirven tasoon/ tuhat hehtaaria.
Jotkut alueelliset riistaneuvostoalueet eivät ole ottaneet maanomistajien viestiä tosissaan ja siksi olemme vaatineet myös lainsäädäntömuutoksia.
Ohessa MTK:n keväiset eduskuntavaalitavoitteet https://www.mtk.fi/-/metsatalous-ek-vaalitavoitteet, joilla pommitamme nyt ministeriötä ja Jari Leppää myös hirvieläinkantojen kohtuullistamisen ja maanomistajien sananvallan parantamiseksi:
”Hirvieläinkannat kuriin
Hirvitalousalueiden tavoiteasetannassa tulee riistaneuvostot velvoittaa huomioimaan maanomistajien ja viranomaisten näkemykset hirvikantatavoitteista. Lisäksi tulee säätää, ettei hirvikantatavoite saa ylittää missään 4,0 /1000 ha tasoa.
Hirvieläinkannan nykyistä tarkempaan säätelyyn pitää luoda kannustimia ja tehdä tarvittavat muutokset metsästyslakiin ja -asetukseen. Valkohäntäpeuran vasojen metsästys tulee vapauttaa luvanvaraisuudesta koko maassa.”
Ja tässä vielä valkohäntäpeurasta kirjoittamani vastine viime keväältä:
Niin ja vielä lopuksi. Olen sosiaalisessa mediassa (twitter @TiirolaMikko) nostattanut myös ilmastoperusteista painetta hirvieläinkantojen pienetämiseksi. Vasomiskauden jälkeen meillä on märehtiviä hirvieläimiä lähes puolet Suomen nautaeläinmäärästä. Nautojen röyhtäisyjen ilmastovaikutuksista on kova poru, mutta hirvieläinkannat tuntuvat nauttivan myös luontoväen suojaa, vaikka ne aiheuttavat myös monimuotoisuusongelmaa kuusettamalla Suomea ja tuhoamalla monimuotoisuuden kannata arvokasta mustikkaa,
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.517718
Otan edelleen vastaan mielelläni asiallisia ehdotuksia edunvalvonnan parantamiseksi ja tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi.
MTK, metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset ovat olleet mukana valmistelemassa MMM:n johdolla valmisteltavaa hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Tällaisia hoitosuunnitelmia ministeriö tekee muillekin riistalajeille. Metsänomistajien etujärjestön pitää mielestäni olla vaikuttamassa siihen, että hirvien aiheuttamaan suurta haittaa metsätaloudella pysytään pienentämään. Monilta osin hirvikannahoitosuunnitelmaan on tulossa hyviä kirjauksia, mutta kaikilta osin emme voineet yhtyä lausuntovaiheessa hoitosuunnitelman linjauksiin, vaikka keskustelun avaaja haluaa niin tulkita. MTK:n lausunto, jonka olen allekirjoittanut on kuusisivuinen paperi. Siinä tuodaan keskeiset muutostarpeet esille. Hoitosuunnitelman mukaan vastuuta hirvikannan säätelyssä tullaan siirtämään entistä enemmän paikallistasolle. Puhutaan hirvitalousalueista ja se on sinänsä ihan tervetullut asia. Metsästäjien ja maanomistajien pitää sopia alueella yhdessä tavoiteltavasta ja tuhot minimoivasta tasosta. MTK vetoaa metsästyslakiin, jonka mukaan metsästysoikeudesta päättäminen on aina maanomistajalla – myös hirven metsästyksen osalta. MInisteriö näyttää luopuvan valtakunnallisesta tavoite haarukasta. MTK:n mielestä se on huono uudistus. Tarvitsisimme neuvotteluihin perälaudan, jos muuta yhteisymmärrystä ei saada alueella aikaiseksi. Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista. On vaikeaa ymmärtää tällä palstalla käytyä keskustelua asiasta. Minulle asia on täysin selvä. Tasaisemmalla ja pienemmällä talvehtivalla hirvikannalla metsätaloudelle aiheutetut vahingot saadaan pienenemää. Se kannaattaa muistaa, että metsästämällä se hirvikanta saadaan kuriin ei pelkästään huutelemalla.
Eliisa Kallioniemeltä erinomainen analyysi metsänomistajien edunvalvonnasta tämän päivän Metsälehden pääkirjoituksessa. Kannattaa lukea. Muutos on ennen kaikkea mahdollisuus.
Kun tämä MTK:n rooli metsäedunvalvonnassa niin kovasti kiinnostaa, niin teen esityksen ja tarjouksen teille palstalaisille:
Jos teitä saadaan yli 10 henkeä kasalle, niin järjesteään joku ilta MTK:n Simonkadulle avoin teemailta asiasta, jossa minä, Hakkarainen ja metsälinjan asiantuntijat kerromme tarkemmin kaikesta edunvalvontatyöstä ja käydään debattia asioiden kehittämiseksi.
Jos asia herättää kiinostusta, niin verataan aika ja pistetään tuumasta toimeen!
Palstalla ei saa jakaa tiedotteita. Tässä pari linkkiä minun tiedotteisiin:
http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2011/heinakuu/fi_FI/hirvikanta-kuriin/
http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2012/syyskuu/fi_FI/hirvikannan_hoitosuunnitelma/Ja toistan sen, mitä vastasin aikasemmin metsänhoitoketjussa:
Kun oikein nimellä pyydetään vastaamaan MTK:n hirvipolitiikkaan, niin kommentoin, vaikka olenkin sitä mieltä, että edunvalvonta ei ole sitä, että haukutaan ihmisiä nimeltä. Lauri Kontro on hyvä päätoimittaja ja on antanut lehdessään tasapuolisesti palstatilaa eri näkemyksille. Itsekin olen kirjoittanut yliön noin vuosi sitten hirvien metsätaloudelle aiheuttamista haitoista. Tiedoksi se, että minä edustan MTK:ta valtakunnallisessa riistaneuvostossa ja Lauri Kontro Metsästäjäliittoa.Itse pyrin vaikuttamaan, että hirvikantaa saataisiin pienenettyä ja ennen kaikkea kannan vaihteluita tasattua. Ylös alas menevästä kannasta tulee suurimmat ongelmat. Teen tämän eteen tinkimättä työtä.
Itselläni on varsin karvaita kokemuksia pahoista hirvituhoista. Keväällä menee uudistukseen yli 5 ha kolmimetristä männyn taimikkoa ja hirvivahinkoilmoituksia tein viime syksynä noin 20 hehtaarille. Yksi metsäpalstani kun sattuu olemaan vaikealla talvilaidun alueella.
Seuratkaa mhy-lehtiä kevään aikana, niin kirjoitan kokemuksistani tarkemmin. Vielä korostan sitä, että paras edunvalvoja ei ole aina se, joka päästelee eniten ärräpäitä.
Paikallisella tasolla hirvikysymykset oikeasti ratkaistaan. Siellä pitää olla aktiivinen ja vaikuttaa rhy:n ja alueelisten riistaneuvostojen kantoihin vaikka mhy/mtk kentän maanomistajajäsenten kautta. Ei Helsingissä vaada asiaa järjestykseen.Metsästettävä ne hirvet on, ja jos lupia ei haeta, ei niitä myönnetäkään.Yhtään hirvituhoa ei kannata olla ilmoittamatta ja hakematta korvauksia. Tuhot vaikuttavat myönnettä’viin lupamääriin.
-Paljonko on MTK väittämän metsäedunvalvonnan kulut ja miten ne rahoitetaan?
MO-liitojen ja metsälinjan edunvalvonta maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan liittojen osalta mhy:n jäsenmaksuilla ja MTK:n metsälinjan osalta suurelta osin jäsenmaksuilla-Onko MTK ssa maanviljelijät ja metsänomistajat sekä maatalous ja metsätalous tasa-arvoisessa asemassa ?
Politiikan teossa ja edunvalvonnassa ovat. Metsäasiat ja metsäedunvalvonta on erittäin itsenäistä. Hallinnossa eivät ja se johtuu siitä, kuka viulut nykyisin maksaa. Järjestöuudistusta sorvataan ja uskon, että tulos on sellainen, että tasa-arvo toteutuu maksavien jäsenyyksien suhteessa.Hirvistä olen puhunut muissa ketjuissa vastikään. Totean vaan, että olen 100% taimien puolella. Omakohtaisiakin kokemuksia sorkkaeläinlaidunnuksesta on vaikka muille jakaa. Palaan tähän teemaan kevään mittaan ainakin mhy-lehdissä.
-Omistaako MTK metsäteollisuutta, miten paljon ja mitä?
Jonkin verran muun osakeomistuksen joukossa, kaikkia suomalaisia pörssiyhtiöitä .
-Mikä oli intressi tehdä hintasuositussopimuksia metsänomistajien ja teollisuuden välille?
Paras tapa turvata markkinoiden toimivuus ja kuitupuun hinnoittelu. Olisi muuten vieläkin, jos laki sallisi.
-Onko MTK mielestä edunvalvonnassa tai metsäpalvelun tuottamisessa eturistiriidan mahdollisuutta MHY n ja metsänomistajien välillä?
On eturistiriitamahdollisuus, jos mhyt menevät kovin vahvasti puumarkkinoille lainsäädännöllisten rajoitteiden poistuessa.
-Onko MTK riippumaton poliittisista puolueista?
Täysin riippumaton. Etujärjestö ei voi olla koskaan hallituksessa, mutta ei myöskään oppositiossa. Luottamusmiesjohdossa sitoutumattomien lisäksi useimpien puolueiden edustusta, mikä tarjoaa hyviä kanavia. Hallitukseen pitää olla aina toimivat suhteet väristä riippumatta. Metsälinjan toimihenkilöiden puoluekantoja en edes tiedä.
-Kokeeko MTK ajaneensa metsänomistajien etuja vilpittömän tehokkaasti?
100 %. Mitä järkeä olisi itsellänikään kulkea Helsingissä ja pitkin Suomea joka viikko ajamassa muuta kuin metsänomistajan etua. Olen sanonut, että metsävaltuuskunnan pj:n paikka on paljon arvokkaampi kuin kansanedustajan paikka, kun mietitään mitä voi tehdä suomalaisen metsänomistajan eteen. Tämä kysymys on minusta täysin absurdi.– Mihin on perustunut MTK omasta mielestä oleva valtuutus toimia metsänomistajien edustajana?
100 vuoden historia ja kokemus metsänomistajien edunvalvonnassa. Kaikissa sidosryhmätutkimuksissa MTK:n metsäedunvalvonta arvioidaan vaikuttavaksi ja tehokkaaksi. Ja myös jäsenmäärä
-Katsooko MTK MHY n pystyvän tulevaisuudessa hoitamaan metsäpalvelujen tuottamisen metsänomistajille?
Edunvalvontapalveluiden osalta kyllä! Muiden palveluiden osalta ei edes tarvitse yrittää, ne tuotetaan markkinoilla.
-Mikä tulisi olla MHY n osuus edunvalvonnassa?
Paikallinen edunvalvonta ja erityisesti puukaupan kilpailutus ja katkonnan ja korjuun valvonta
-Mitä MTK tiesi kartelliaikana kartellin olemassa olosta?
MTK tai kukaan mukaan ei tiennyt kartellin olemassa olosta, ei edes Kilpailuvirasto vaikka heillä on asiassa varsin laajat valtuudet. Ei tietäsi vieläkään, jos UPM ei olisi ilmoittanut Kiville. Olimme kyllä tietoisia kuitupuun hintakehityksestä ja siitä, ettei se vastannut kilpailullisten markkinoiden hinnoittelua. Raportoimme tästä myös säännöllisesti Kilpailuvirastolle. Hintanäkemysneuvottelujärjestelmään liittyen meillä oli raportointivelvollisuus Kiville ja jatkoimme tätä raportointi aina vuosiin 2002-2003 saakka. Ongelma oli on edelleen se, miten erottaa, osoittaa ja todistaa kielletyn hintayhteistyön, ja toisaalta keskittyneen markkinarakenteen vaikutus kuitupuunhintaan.
-Jos tiesi, puuttuiko MTK kartellin lopettamiseen?
Emme tienneet, mutta raportoimme säännöllisesti kuitupuun hinnoittelusta ja oligopsonistisesta markkinarakenteesta Kiville. Teimme kantelun Kiville metsäteollisuuden tuontiyhteistyöstä Venäjältä 2000-luvun alussa, mutta sitä ei otettu käsittelyyn, koska ei koskenut EU-aluetta.MTK:lla on noin 150 000 jäsentä. Lähes kaikki ovat metsänomistajia. MTK-jäseniä on vajaa viidennes kaikista metsänomistajista, mutta lähes 30% yksityismetsien pinta-alasta. MHY:llä on yhteensä 320 000 jäsentilaa. MHY:t ovat mo-liittojen jäseniä, jotka ovat MTK:n jäsenliittoja. MHY:t valitsevat mo-liittojen hallinnon ja mo-liittojen kokouksessa valitaan edustajat MTK:n metsävaltuuskuntaan. Metsävaltuuskunta valitsee jäsenet MTK:n metsäjohtokuntaan, joka linjaa MTK:n metsäpolitiikkaa. MTK:n metsälinjalla on n 10 edunvalvojaa töissä ja koko MTK:lla kymmeniä ammattilaisia kaavoitus-, ympäristö- ja maapolitiikan, verotuksen, viestinnän, juridiikan sekä maaseutuyrittämisen ja maatalouden asiantuntijoina. MTK:lla on Brysselissä toimisto. Siellä tehdään yhteistyötä Euroopan mo-järjestön ja pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa. Maakuntien mo-liitoissa on n 20 edunvalvojaa tekemässä mhy-yhteistyötä ja alueellista edunvalvontaa. Ei näissä edunvalvontakammareissa maakuntakaupungeista Helsingin kautta Brysselliin juuri ammattimaisesti toimivia metsänomistajien edunvalvojia tämän lisäksi ole juuri näkynyt. MHY:llä on 1000 toimihenkilöä ja 3000 luottamushenkilöä. Keskeisin edunvalvonta mhy-kentällä on puun kilpailuttaminen ja katkonnan ja korjuun valvonta. Lisäksi monilla mhy:llä on hyvin monipuolinen palveluliiketoiminta. MHY:n osuus puun hinnan puolustamisessa on keskeinen.
Mhy-maksu on poistumassa. Mo-liittojen ja MTK:n metsälinjan toimintoja kaavaillaan yhdistettäväksi. MHY:lle ollaan tarjoamassa mahdollisuutta tulla tiiviimmäksi osaksi järjestökokonaisuutta. Rakennetaan Metsänomistajat brändiä. Se, että tuleeko mahdolliseksi jäsenöityä yhdellä jäsenmaksulla koko metsänomistajaorganisaatioon, on mietinnässä. Joka tapauksessa päätöksiä ja sääntömuutoksia tarvitaan niin MTK:ssa, kuin mhy:ssä. Ketään ei liitetä pakolla. Dynaamisempaa ja suoraviivaisempaa mallia rakennetaan, johon sisältyisivät koko järjestön jäsenedut, jäsenpalvelut, edunvalvonta ja päätösvalta.Niin ja vielä tähän varsinaiseen asiaan voisin sanoa, että tutustukaapa mtk.fi sivujen pääsivulla olevaan blogiin Puun takaa, jossa Länsi-Suomen metsänomistajaliiton johtaja Marko Mäki-Hakola kirjoittaa mhy/mtk asiasta mielestäni erinomaisesti.
Aivan kuten nimimerkki Gla kirjoittaa yllä, että edunvalvonna tarve vaan kasvaa. Vaikka hyviä päätöksiä on vaikeaa saada nykyään, kun kaikkien puolueiden puisto-osastot vahvistuvat, ei periksi pidä antaa. Edunvalvonna on tiivistyttävä kuten Marko kirjoittaa blogissaan ja meidän pitää pysyä kertomaan siitä paremmin, kuten täällä Korpituvan Taneli ja kumppanit kirjoittavat. Vahvempaa metsätalousyrittäjyyttä kohti minä tavottelen ja uskon, että se päivä vielä koittaa.