Käyttäjän Mikko Riikilä kirjoittamat vastaukset
-
Huomenta.
Visakallo edellä kyseli, josko olemme testailleet raivaussahoa talvisavotoilla. Muutama vuosi sitten kokeilimme niitä yhden metsurikurssin porukan kanssa ihan kunnon pakkasilla. Osa sahoista toimi, osa ei, muistikuvani mukaan vaihtelu oli satunnaista eikä merkittäviä merkkikohtaisia eroja ilmennyt. Myös Stihlin FS 460:stä koesahattiin aikanaan erittäin hankalissa lumiolosuhteissa ilman ongelmia.
Meillä on Mykkäsen kanssa ollut mietinnässä, josko talviraivuuta pitäisi kokeilla uudestaan, nyt kun talveakin näyttää taas riittävän. Onko ideoita, mitä asioita erityisesti haluaisitte kokeiltavan…
riikilän mikko
Tervehdys
Juttu Ruotsin harventamatta kasvatettavista hirmumetsistä ilmestyi Metsälehti Makasiinin numerossa 5/2014. Ohessa linkki juttuun, joka kyllä taitaa olla maksumuurin takana.
https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/13-2014/121450.html
Jutussa kuvatut kuusikot kasvoivat Göteborgin eteläpuolella lähellä meren rantaa. Puustot olivat noin 50 vuotiaita istutuskuusikoita, jotka oli taimikkona hoidettu ja sen jälkeen annettu olla. parhaissa oli närettä 1600 kiintoa hehtaarilla. Ainakin osin järkyttävää kasvua selittää se, että alueella sataa paljon enemmän kuin Suomessa ja myös typpilaskeuma oli meikäläistä runsaampi.
Matkakumppaninani olleen prof Mielikäisen Karin mukaan Suomessa esimerkiksi Heinolan Nynäsissä on vajaat tuhat kuusirunkoa hehtaarilla saatu kasvamaan tukin mittoihin.
riikilän mikko
Ole hyvä. Toivottavasti en pilaa kenenkään lukunautintoa, mutta täytyy paljastaa, että SCAn metsissä jatkuvan kasvatuksen osuus jäi hieman pienemmäksi kuin Jyväskylän yliopisto suosittelee 😉
riikilän mikko
Tuli vaan mieleen tuosta Anneli Jalkasen Ruotsi-viitteestä, että jos kuka ymmärtää Tukholman murretta, niin kannattaa lukea SCA:n maineikkaan, jo edesmenneen metsäpäällikkö Stig Hagnerin muistelmat. Siinä on kattava selostus, kuinka firman metsät keski- ja pohjois-ruotsissa pantiin kasvamaan puuta.
teos: ”Skog i förändring – vägen mot ett rationellt och hållbart skogsbruk i Norrland 1940–1990”[1]
t riikilän mikko
kiitoksia kaikille, jotka olette osallistuneet antoisaan keskusteluketjuun. Kokoamme makasiinin raivurijutun ensi viikolla, joten jatkakaa kommentointia samaan malliin.
Pihkatapille vinkki huskun raivurin kiinnityslenkin säätämiseen: käännä ripustinlenkkiä runkoputkella niin, että se kallistuu hieman vasemmalle. sillä keinolla saha asettuu kampeamatta valjaisiin. oikea asento löytyy kokeilemalla…
riikilän mikko
Hei Planter ja muut, tiedoksenne:
Kone siirtyi kuvausta varten saman työmaan toiselta reunalta kuvauskohteelle, ei työmaalta toiselle…
Tiedoksi ap-exälle ja muille katkontakeskusteluun osallistuneille. Ensinnäkin kuusikuitu tehtiin paperitehtaalle 3,95 ja 4,45 metrin määrämittoihin, mikä selittää, että latvaan jäi jonkin verran kuitupuun mitat täyttävää rungon osaa.
Kuusentukkeja taas tehtiin latvaläpimittaluokista riippuen 43-61 desimetrin mittoihin. Tukkien latvaläpimitan muutaman millin varmuusvara on tarkastelussa otettu huomioon, mutta katsoin, että muutenkin aika monipolvisen jutun yksinkertaistamiseksi se on syytä sivuuttaa…
Metsälehti kokeilee Husqvarnan uuden akkumoottorisahan, kunhan sellainen saataville tulee. Toistaiseksi uutuuden lanseeraus on viipynyt. Lisäksi meillä on valmiina kokeiltavaksi Huskun uusi akkuraivaussaha, mutta ”odottamaton” lumentulo on lykännyt raivaussahan kokeilemista
Täsmennyksenä Puukin viestiin: Stihlin akussa riitti varausta noin 45-50 minuutin työskentelyyn videossa näkyvällä palstalla. Tauottomia kiekkosahauksia olemme tehneet akkusahoilla saadaksemme vertailukelpoisia havaintoja eri sahamallien akkujen kestosta.
Vastauksena Sitolkan kysymykseen Huskulta kerrottiin seuraavaa: ”Husqvarna-merkkiset radiokuulonsuojaimet ovat Husqvarnan valmistamia”