Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Se oli sarkasmia, JHV.
Olen edelleen sitä mieltä, että hyvä, kun on annettu lisää valinnanvapautta MO:le.
Historia on niin kuin se on.
SUORITTAVA:
Sitähän minäkin ihmettelen!!LUKEN julkaisussa, VMI11, ei ole tietoa, miten nuo hoitamattomat jakautuu yksityisten, yhtiöt, yhteisöt ja valtio välillä.
Korjuun suhteen on myös paljon tehtävää,
lainaus VMI11:***Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella suurempi kuin viimeisen 10 vuoden taimikonhoitoala
• Ensiharvennusmahdollisuus tulevalla 10-vuotiskaudella 1,9-kertainen
edelliseen 10-vuotiskauteen verrattuna
• Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 750 000 hehtaaria ja
ensiharvennuksia 810 000 hehtaaria***
Eli potentiaalista JK syntymässä?Työstä ei ole puutetta mutta maksajista ja tekijöistäkin on.
Unohtui aikaisemmista kommenteistani myös soiden muuttuma metsämaaksi. Osalta ei tieten saa koskaan kunnon puuta. LUKEN julkaisun tilastot näyttää kuitnekin sitä, että puuta on ja sitä riittää! Ja se kasvaa kohisten. Paljoa ei saada JK kokeiluilla tai huonolla korjuujäljellä pilattua sitten millään!
Metrurien työttömys johtuu myös osin siitä, että yhtiöt ja yhdistykset kilpailuttavat urakat, jolloin *virolainen halpisyrittäjä’ voittaa kilpailun ja suomalainen jää nuolemaan näppejään. Ei palkkametsureita ole kuin 2500 paikkeilla. Siinä ei kemerat vaikuta suuntaan tai toiseen, kun palkoillinen ei saa työtä vaan ne valuu (yksityis)yrittäjille.
LUKEN mukaan Suomessa on vajaa 800 000 hehtaaria jo PELKKÄÄ taimikonhoitorästiä. Jos lasketaan, että yksi metsuri raivaa 120 ha vuodessa pelkkää taimikkoa, tarvittaisiin vuodeksi 6666 metsuria pelkästään. Ja kun kaikki muukin pitäisi ehtiä raivata: ne oikea-aikaiset taimikot, varhaisperkaus, ennakkoraivaus, uudistusalat. Myös jonkun pitää ehtiä istuttamaan keväällä 1-2 kuukauden ajan sekä syksyllä 1kk ajan.
Eikä ole istutus-ja taimikonhoitokoneetkaan mitenkään vallanneet markkinoita-miksiköhän?
Ehkä osa metsäpinta-alasta menee luonnostaan JK.n..kun ei ole tekijöitä eikä korjaajia kuin pakon edessä nuoressa metsässä.
Vaikka nyt hiukan sivu PUUNKORJUUSTA. Nykyäänhän saha-tai kuitupöllistä otetaan kaikki mahdollinen irti. Eli hukkaan ei mene mitään, koko runko kuorinenen hyödynnetään. Hyötysuhde ihan eri kuin muinoin!
Paperinkulutus laskee mutta uusia käyttökohteitakin toki syntyy pakkausmateriaalit mm.
Tehtaita,- sahoja, paperiprosessi, lakkautetaan nopeammin kuin uusia alkaa. Uudetkin sekä biovoimalat ja biodieselvalmistamot ei käytä niin paljon lisää raaka-ainetta kuin lopetettavat/jo lopettaneet tehtaan on käyttänyt. En siis usko, että vaikkka osa mo lähtisi JK.n, puu raaka-aineena loppuisi.Kun peltopinta-ala viljelyn kannattamattomuuden takia vähennee, sieltäkin päästä syntyy uutta metsäpintalaa ajan kanssa.
Toivon silti järjen käyttöä..
Myönnetään, että nykynen jatkuvan kasvatuksen korjuujälki poikkeaa harsinnasta! Ennen metsistä myös vietiin kaikki liikenevä risu ja roipe, mm. polttopuuksi ja aidantekoon. Pohjat on tulleet puhtaaksi.(toisin kuin JK-jätetään silleen hakkuun jälkeen) Myös on harrastettu karjalle kerppujen tekoa puskista, otettu nuorista havupuista oksat pahnakäyttöön ja runko aitamateriaaliksi.
Olen tehnyt riukuaidoista päättötyön. Huoli riukuaitoihin menevistä puista on ollut merkittävä ennen 1960 lukua. 1960 alkoi kansanmuutto kaupunkeihin, rautalangan sekä sähköpaimenten käyttö syrjäyttäen puun aitamateriaalina. Myös karja tuli pois metsistä!Historiaa:.
Kaskeaminen on alettu pikkuhiljaa jääkauden jälkeen, kun pohjoismaihin alkoi virrata väkeä. 1100-1300 väestö levisi laajemalle Suomeen.
Tervanpolttokausi 1500-1900 luvun alkuun. Sitäkin koitettiin hillitä 1600 luvulla, koska siihen kului niin paljon puuta ja valvonta olematonta.
Paras puuaines hakattiin laivanrakennuskaudella 1500-1800 luvuilla, milloin tuli höyrylaivat.
Muita merkittäviä puun käyttökohteita:puuhiili, lipeä, JA tietenkin saha-ja paperiteollisuus, kun terva-ja laivanrakennuskausi päättyi.1930 luvulla metsäalasta oli vielä Itä- ja KeskiSuomessa puolet laidunnuskäytössä, muualla maassa vähemmän. On laskettu, että Suomessa oli 6 miljoonaa kilometriä riukuaitaa.
Kotitarvepolttoon meni 15 milj.mottia. 1960 luvun jälkeen siis ratkaiseva muutos- kotitarvepolttoon enää 4 milj. mottia ja riukuaidat hävisivät pikkuhiljaa pois.Eli on ollut metsällä kestämistä! Silti olemme nyt metsäisempi kuin laivanrakennus- ja tervanpolttoaikaan. Kiitos ansioituneen ja valtion tasolta ohjatun metsänhoidon! Metsät valtiolle, niin loppuu metsänomistajien väittely kuka kasvattaa luomuimmin, parhaiten, halvimmin, kauniimmin, vaivattomimmin, hienoimmin, jne. Eikä tarvitsisi minun verorahoilla tukea laiskaa metsänomistjaa, joka viis veisaa mm. taimikonhoidosta ja maksattaa kemeroilla laiskuutensa. Onneksi Kemera muuttuu tiukemmaksi!
Toistan vanhaa itseäni. Nimenomaan, on hyvä, että KOKEILLAAN eri kasvatusmenetelmiä ja tutkaillaan korjuutuloksia. Koivun vihaamista ja männyn istuttamista reheville maillekin kokeiltiin ja harrastettiin- tuloksia korjataan nyt. Vajaatuottoisia ja räkämänniköitä korjataan pois ja puulajin vaihto sopivampaan, eikä edes kokonaista sukupolvea kulunut tämän toteamiseen.
Luonnonlakeja ei vaan voi muuttaa eikä kasvua ja laatua äärettömiin nopeuttaa ja parantaa edes lannotteilla.Viime vuonna laitoin blogiini kuvakertomuksen JK koealoista Kymessä ja linkitin tänne. Silloin joku mainitsi tuloksen näyttävän vanhalta kunnon harsinnalta.. Korjuuvaurioita on runsaasti vaikka koealojen palstojen ikä ja puulajisuhteet olivat erilaiset. Ilman ennakkoraivausta kukin kohde on kuin pommin jäljiltä. Onhan ne harsitutkin metsät uudistuneet- hitaasti piiitkään ajan kanssa mutta eipä ole metsät tuhoutuneet/hävinneet meiltä sen takia!
Onhan niitä muitakin JK koealoja kuin sellaisia missä on paljon kuusta/kuusialikasvosta lisäämässä korjuun hankaluutta ja korjuvaurioita.
Itse tulokset kannattavuudesta saadaan kuitenkin vuosikymmenien päästä. Ellei myrsky tms- tuho vie palstoja nurin ja homma ala ns. alusta. Laho-ongelmat kyllä havaitaan jo paljon aikaisemmin.
Itse olen luopunut raivaussahan säätöhommista jo vuosia sitten, tyhjäkäyntiä lukuunottamatta.
Keväällä mh-kauden alussa ostaessani tarvikkeita, säädätän liikkeessä keväthuollon yhteydessä. Yleensähän kun lopetan kauden, heitän raivurit varastoon ja keväällä perushuollot sitten, kun on lämmintä ja valoisaa. Itse putsaan raivurit ja vaihdan suodattimet kylläkin.Kun kelit kuumenevat, saatan käyttää raivurit taas liikkeessä tai jos tulee joitan sytytysatulpanvaihtoa isompaa huoltoa. Syksyllä sitten taas, kun viilenee, säätöjen tsekkaus. Minä saan ne säädöt ostosteni kaupan päälle ja jos jotain isompaa huoltoa, se myös kuuluu hintaan.
Itselläni ei edes ole *sävel*korvaa eikä kierroslukumittaria. Sahamyyjäni käyttää kierroslukimittaria ja hyvä niin.Jonseredilla tyytyväisenä raivaussahannut vuodesta 2005.
Tulisi vaan uusi rutto, joka niittäisi porukkaa. Sillähän ylikansoittumisesta päästään. Uskon, että tuleekin paljon vaarallisempi kuin esim. sika-lintu-ym.influessat, ebola ym.
Sen lisäksi, että tuholaisia vastaan käytetään myrkkyjä, ihminen myös lääkitsee itseään liikaa, jolloin pöpöistä tulee aina vain ilkeämpiä. VRT sairaalabakteeri, tuberkuloosi jne..Ja miten on mehiläisten maailmanlaajuinen tilanne?
Miisu Is Back!
Nimimerkki on 4F päätteellä paranneltu mutta linja pysyy samana tinkimättömänä, vakaumuksellisena ja aitona Miisuna.
Kaupunkilainen Firman palkoillinen ja metsuriammattilainen jo vuodesta 2005.
Kuvani kissa on viimevuotiselta istutustyömaalta Pilli Piiparinen päästäisensä kera. Kissahullu kun olen.Tarinaakin on mutta kuka sitä vanhoja jaksaa!
MijauZ ja muistakaa Miisu Metsämestarin blogi
<3 teidän!
