Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Puoli kaksi aamulla herätys. Töihin viimeistään kolmeksi. Sillä menty jo istutusaikana toukokuussa helteillä ja nyt viime viikot. Yhden viikon kesälomailin.
Raivaussaha on kestänyt. Ostin uuden Jonsered 2245 ja säädöt tarkistettu helteiden aikaan. Ihminen ei ole menannut kestää. Mutta aamulla ajattelen että se on matkoineen yhdeksän-10 tuntia, kun olen taas kotona, kylmään suihkuun ja nukkumaan päiväksi. Työtä se vain on. Koitan katsoa työmaikseni näillä keleillä taimikonhoidot ja ennakot. Varhaisperkauksiin palaan sitten kun sataa tai viilenee.
Kerran työurani alussa helteet yllätti ja r-saha leikkasi kiinni. Meni takuuseen, sillä sahakauppias oli juuri soittamassa, että tuo se säädettäväksi mutta vahinko ehti tapahtua. Bensa kiehui tankissa. Kuului kilinaa, kolinaa ja rumps, muistaakseni kampiakseli oli iskenyt läpi/vääntynyt (?). Tapausesta on toistakymmentä vuotta. Sen jälkeen pärjäillyt raivaussahoineni paitsi 2010, jolloin oli samanlaista helteiden tuskaa. Silloin r.sahat kesti mutta itse sain rytmihäiriöitä unenpuutteen takia. Olin myös sairastanut ankaran vatsataudin ja vissiin kuivahtanut, sekä lämpöhalvaus. Sittemmin oppinut myös, että yöllä töihin, ei siellä tarvitse päivällä olla kärvistelemässä. Ja juo juo juo. Suolaista, kivennäis- ja vitamiinipitoista. Paljon. Syödäkin pitää vaikkei maistuisi!
Pistin loput lapsistani maailmalle keväällä ja se on helpottanut kummasti jaksamista, kun saan nukkua milloin vaan eikä kukaan häiritse. Antoihan ne aina minun nukkua mutta herkkäunisena havahduin, kun ne touhus omia juttujaan, suihkut, ruuanlaitto yms. Nukun korvatulppien ja silmälappujen kera pimennetyssä huoneessa. Helteellä kylmäkallet kainalossa.
Raivaussahana olen käyttänyt lähes yksin omaan Jonseredia, 2145 ja nykyään 2245. Kaksi kappaletta kierrossa 2-3 vuotta ja sitten uusin toisen vuorovuosina, toisen ollessa varasahana. 98E ja 2T öljynä Polar täysynteettinen 2%. Ikää on noin 45 ja metsurina v. 2005 lähtien.
Olisi mielenkiintoista kuulla niiden henkilöiden uravalinnoista, jotka välillä ovat kysyneet tälläkin palstalla, kannattaako metsätyö – metsätyöyrittäjyys. Selailin sivuja, etsien aiheita koskien yleensä metsänhoidon kustannuksia. On kysytty raivauksen hintaa/ha, istutuksen hintaa, metsuriyrittäjän taksoja, MHY.n taksoja yms.
En ihmettele, jos aloittavista metsätyöyrittäjistä on pulaa eikä ala houkuttele, jos kilpailun vääristymisen takia mikään ei saisi maksaa juuri mitään. Onneksi useissa ketjuissa puolletaan kuitenkin asiallisen korvauksen saamista metsätöistä.
Mutta tosiaan, vieläkö tällä palstalla on joku, joka on aloitellut yrittäjänä metsätöitä ja miten on sujunut- perustiko yrityksen, mitä haasteita ollut jne?
Yksi ketju tuoreesta yrittäjästä.
Autotehdas ottaa noin 1000 henkilöä, kouluttaa ja palkkaa heidät. Tuskin työntekijöille riittää muutaman euron tuntipalkka.. Varmasti kaikki saavat heille kuuluvan palkan, terveydenhoidon jne. maksavat veronsa. Metsässä on töitä useammalle tuhannelle. Eikö olisi suotavaa, että kaikille metsätyöntekijöille tulee TES mukainen palkka -ja muut työsuhde-edut terveydenhoitoineen jne sekä osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen maksamalla verot tänne.
Onko seuraava mielestänne hyväksyttävää? ***Vertasen mukaan valvontaviranomaiset tekevät parhaansa, mutta nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia viranomaisten tehokkaaseen toimintaan.
-Ulkoistuksen synnyttämästä harmaasta taloudesta on tullut itseään ruokkiva noidankehä. Karkea arvio on, että käsin tehtävästä metsänhoitotyöstä vähintään neljännes, mahdollisesti jopa puolet on sellaista, joka ei täytä kestävän toiminnan kriteerejä.***
***Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jari Sirviö nimeää harmaan talouden syöväksi, joka tappaa terveen yrittäjyyden. Metsä työpaikkana on laaja ja kaksijakoinen.
-Voi olla, että toisella puolen tietä työskentelevät työntekijät, joilla työsuojeluvaltuutettu katsoo, että kaikki asiat ovat kunnossa. Mutta tien toisella puolen toimii ulkomaalainen urakoitsija, jota ei valvo kukaan, paitsi työsuojelutarkastaja, jos tämä haluaa tehdä tarkastuksen, kertoo Sirviö. Huolestuttava asia on työsuojelutarkastajiin ja työsuojeluhallintoon kohdistuvat määrärahojen leikkaukset. Uhkana on, että toiminta varsinkin metsänhoitopuolella villiintyy niin, että se tappaa vähäisenkin terveen yrittäjyyden Suomesta.
Sirviön mukaan aluehallintoviraston tarkastuskertomukset ovat tuoneet näyttöä siitä, että joukko yrittäjiä toimii omilla pelisäännöillään: maksetut tuntipalkat eivät ole lähelläkään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Osa yrityksistä ei myöskään maksa arvonlisäveroa Suomeen.
Tästä seuraa, että yritykset, jotka maksavat veronsa ja noudattavat yleissitovia työehtosopimuksia, eivät voi pärjätä tarjouskilpailuissa.****
**** Velvoitteiden kierto koskee myös suomalaistaustaisia yrittäjiä. Mutta heillä on aina arvonlisävelvollisuus, ja sitä kautta verottaja tarkkailee heidän toimintaansa. Ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä ei valvo kukaan.
Sirviön mukaan tilaajavastuulain perusteella työntekijöitten edustajilla on oikeus saada tietoa pääurakoitsijan aliurakoitsijoista. Jotta valvonta olisi käytännössä mahdollista, lakia tulisi Sirviön mielestä päivittää niin, että pääurakoitsijan henkilöstön ja liiton edustajilla olisi tarkastusoikeus myös metsässä*****
****Aluehallintoviraston tarkastuskertomukset kertovat työntekijöiden räikeästä hyväksikäytöstä. Suomalainen nimeä jo kertaalleen vaihtanut palveluyritys vuokrasi virolaiselta yritykseltä ukrainalaisia työntekijöitä, joilla oli Puolan viisumit, mutta ei oleskelulupaa eikä työnteko-oikeutta Suomessa.Firman palveluksessa vuokratyöntekijä ansaitsi Suomessa kolmen kuukauden työstä alle 1 500 euroa. Pääosa työstä, 420 tuntia, oli energiapuunhakkuuta urakkapalkalla, joka tuotti tekijälle 1 148 euroa.
.Urakkatyössä työntekijän sahakorvaukselliseksi palkaksi muodostui 2,73 euroa tunnissa. Palkka ei kattanut edes oman sahan ylläpitokuluja, joten käytännössä tekijä maksoi omasta pussistaan siitä, että sai olla töissä. ->Jos palkka olisi maksettu asianmukaisesti, sen olisi pitänyt olla sahakorvauksineen ja urakkalisineen vähintään 15,2 euroa tunnilta.TYÖTÄ KELVOTTOMILLA TYÖEHDOILLA
Toisessa aluehallintoviraston tarkastuksessa kävi ilmi, että palveluyritys maksoi pienempiä palkkoja kuin mitä metsäalan työehtosopimus edellytti.
-Työnantaja laiminlöi työntekijöiden kulkemiskorvausten maksamisen. Työajan lyhennysvapaita, niin sanottuja pekkasia, ei työntekijöille myönnetty eikä korvattu. Myös työterveydenhuolto oli retuperällä.
->Yritys joutui ammattiliiton hakusaartoon, jonka seurauksena se alkoi maksaa metsurien saatavia.****Reiluako?
Voin olla kapeakatseinenkin jonkun mielestä. Demari tai vassari, en edes vihree, ole, sen voin muuten sivuhuomautuksena mainita.
YTK.n harha on osin siinä, että on paljon pienipalkkaisia aloja ja osa-aikaisia, joilla työttömyskassan maksu alittaa 120 euroa/vuodessa. YTK.n könttäsumma 120/v on siten enemmän, kuin mitä maksaa jonkun liiton työttömyyskassaan tulojen mukaan. Ja vaikka vaihtaisi työttömyyskassaa YTK.sta pois kesken kauden ei saa hyvitystä. Jos sairauden tms poikkeavan tilanteen takia tulot pienenee, niin suhteessa YTK.n maksu nousee vielä korkeammaksi, koska se ei huomioi tulonvaihteluita.
Hienostipa on ralli saanut vauhtia ja sopimuksiakin syntynyt.
Stora Enso tuossa näytti tehneen huipputulosta. Mukavia osinkoja jaossa. Tiedä, miten näkyy duunarin arvostuksessa, tuleeko niille YT. taas. -sivusta seuranneena.
Palaan siihen kapea-alaisuusasiaan: pienenä lapset tenttasivat tapansa mukaan milloin mitäkin minulta. Eräällä automatkalla olin syventynyt muihin ajatuksiin, enkä kuunnellut lasten juttelua ja kyselyä. Jotain ne kysyi, vastasin heille vaan että : *Joo*. Silloin kolmikko pyrskähti nauramaan ja siitä lähtien kuulin usein, että *ei sillä oo kuin yksi ajatus päässä, se: *Joo*. (sitä mitä he kysyi, tai mistä aiheesta juttelivat, en tiedä tänäkään päivänä)
Blondi kun olen, muuta en mahda =D =D
Välikommenttina. Taimitarhat pyrkivät minimoimaan käsiin jäävien taimien määrät, joten taimitilaukset suotava tehdä vähintään 2-3 vuotta ennen toimitusaikaa, jotta istutuskeväälle/syksylle olisi optimaalinen määrä taimia.
En ole tarkemmin perehtynyt, paljonko niillä on puskuria, että viime hetken tilaajat, edellisvuosi, tai sama vuosi, saisivat taimensa. Siitä johtuu, että moni kuulee -ei oota- kun on vaan liian myöhässä liikkeellä. Taimien jämäeriä sitten saa jos on saadakseen. Joskus voi käydä myös niin, että joku olosuhde taimistossa tekee taimille pahaa, ja taimia menetetään. Vaikeahan niitä on mistään tempaista siihen hätään, kun kasvatus vie taimilajista riippuen 1-3 kautta.
Ja ralli jatkuu.
Nyt on siis Tehy, JHL, Super, Kunta-ala ja Pro ylityökiellossa.
Niin mikä ihme siinä mättää, että työnantajapuoli koittaa kepillä jäätä joka saralla? Kun nyt kuitenkin on nähty, että se perse on helposti penkissä tai ainakin uhka sille on vahva. Pitääkö joka käänteessä yrittää heikennyksiä? Olisiko vanha kolmikanta ja tupo asiaa. Nyt jokainen ala kerrallaan käy samat taistot. Palkankorotukset ovat olleet kuitenkin 1,5-2 prosentin luokkaa plus alakohtaisia tekstimuutoksia. KIKY sopparia joudutaan kärsimän vielä tovi mutta kunhan sen määräaika loppuu, alkaneeko kunnon rytinät! Onko talous silloin millä mallilla, sitä saa jäädä jännäämään. Ottaako Sipilä kaikesta kunnian ja ansiot, kun duunarit ne työt tekee, vaikka maailmankaupan liikkeet ynnä pakotteet edelleen aiheuttaa kitkaa.
Siiheksi ainakin Minna Helteellä töitä riittää yllinkyllin; ei taida viikkolepoaika vähään aikaan häntä kohdata! Respektit!
Ralli siis jatkuu kevään ajan.
Ei tullut sukupolvenvaidosta meillä! On tainnut unohtaa mainita, että melkein perin pienen metsätilan. Valitettavasti siihen oheen jäi läpilaho talo joka ei minua, eikä veljeäni kiinnostanut kumpaakaan. Saatiin, luojan kiitos, myytyä koko paketti purkukuntoisine taloineen ja tiloineen suht’nopeasti pois viime vuonna. Tavaroineenkin. Äitee oli viimeisen päälle hamsteri ja siitä tavaramäärästä ei olisi kaksi ihmistä selvittänyt ihan helpolla. Tila myös sijaitsi kaukana meistä kummastakin. Ei meillä ollut minkäänlaista tunnesidettäkään siihen, kun äitee oli sen vanhoilla päivillään hankkinut linnunlaulu-ja virksityspaikakseen, eikä kukaan lapsenlapsista ollut millään lailla kiinnostunut edes käymään siellä ( johtuen äiteevainaan pahasta luonteesta ja erkoitumisesta sinne).
Onneksi sen halusi ostaa henkilöt, joilla oli ollut sukuyhteys edelliseen omistajaan, joten kai ne tunnesyistä halusivat torpan ja metsäpalasen (n. 7ha, josta vajaa pari ha metsälain kymppikohdetta/tihkupintaa/lehtoa lähteineen) takaisin sukuun. Olimme kiitollisia. Meille on yhdentekevää, polttivatko ostajat sen torpan silleensä vai mitä tekevät. Nykyisillä markkinahinnoilla, vaikka talo olisi ollut hyväkuntoinenkin, siitä ei paljoa olisi herunut syrjäisen sijaintinsa takia. Saatiin kuitenkin koko tilasta käypä hinta, kun talolle oli arvo 0 euroa.
Vaikka metsäalalla olenkin, sen olen oppinut, että kannattaa myydä, kun kohteesta jotain vielä saa, eikä odotella päivää parempaa. Kiinteistöveroa olisi silti pitänyt maksaa, vesi-ja sähköliittymät ym. asioiden kohtalo. Pitääkö vakuutuksessa vaiko ei.. Nyt metsätilkku on sellaisilla ihmisillä, jotka tykkää metsää hoidella, asuu sen lähellä. Saatiin olla tyytyväisiä, että asuinkelvoton talo ei kuitenkaan alentanut tiluksien hintaa.
Jostain syystä olen aina ollut kiinnostunut metsäalasta haluamatta omistaa metsää. Ammattikoulupohjalta duunailen. Metsäalan jatkokoulutuksesta haaveilin pitkään mutta se taitaa jäädä. On silti mielenkiintoista seurata, miten yksityiset MO.t tilustensa kanssa pärjäävät, miten metsätalouden markkinat muuttuvat ja kuinka sekä ketkä metsiämme tulevaisuudessa hoitavat.
Teollisuusliitto on huomioinut mm. metallialan vetovoimattomuuden. Jollain aloilla on huono kaiku jo lähtökohtaisesti.
https://www.ess.fi/uutiset/talous/art2435632
*** Teollisuusliitto toivoo lisää koulutuspaikkoja teollisuuteen – erityisesti metalliin. Uuden suurliiton päijäthämäläisen ammattiosaston edustajat ja liiton kolmas varapuheenjohtaja <b>Jari Nilosaari</b> olivat tiistain mediatilaisuudessa erityisen huolissaan teollisuuden houkuttelevuudesta.
– Kun nuorille kertoo olevansan hitsausalan yrityksessä töissä, heitä ei kiinnosta kuulla enempää, Kempin pääluottamusmies <b>Jarkko Jokinen</b> kertoo.
– Tämä kuvaa hyvin tilannetta. Mielikuva teollisuustyöstä on edelleen synkkä. Teollisuusliiton väki arveli, että moni nuoren mielessä teollisuustyö on likaista ja niin raskasta, että siitä jäädään lopulta vain sairauseläkkeelle.
– Tämähän ei enää pidä paikkaansa. Nyt jäädään eläkkeelle hyväkuntoisina. Ehkä tarvitsisimme tosi-tv-sarjan nykypäivän teollisuudesta. Yritysten kannattaisi myös entistä enemmän jalkautua kouluille kertomaan teollisuuden työpaikoista.***
Sama koskee metsäalaakin. Tosin täällä se on ihan tosiasia, että työ on raskasta ja likaista =D Koneellinen puunkorjuukin, kun on huollot ja muuta, ei pelkästään kopissa istumista.
wanhajätkä ***Rutkasti rahaa ja resursseja ammatillisiin oppilaitoksiin.***
JEP! Kaksi nuoristani on käynyt ammattikoulua jo vuosikausia. Toisella ensin vuosi lukiota, ei ollut se oma juttu, sitten 2 vuotta *väärässä* opinahjossa ( ei ollutkaan sekään oma ala) sitten hän kävi kolme vuotta mieleistään alaa, valmistui ja on nyt ammattikorkeassa toista vuotta. Toinen oli omalla alalla opiskelemassa mutta jäi jälkeen, luokallensa ja sen alan opetus loppuikin meidän kunnasta kokonaan, niin hänestä tuli koulupudokas, kun ei ehtinyt valmistua. Hän oli jonkun aikaa työllistämistöissä kunnes lähti naapurikaupunkiin jatkamaan opiskeluja, siis alusta asti samaa alaa, missä oli alun perinkin ollut. Onneksi nyt viimeinen vuosi ja valmistuu vihdoin..huhhuh. Sitkeitä ovat.
Ei ole ammattikoulu lannistanut heitä vaikka molemmat kertovat, kuinka opettajilla ei ole aikaa olla läsnä tarpeeksi. Opetuskokonaisuudet tulee paketteina, jotka käydään nopeasti läpi ja omaehtoisen opiskelun määrä on kasvanut koko ajan. Jos tarvitsisi tukea, sitä ei nykyisillä resursseilla ole varaa antaa. Yhden kerran oli toivottu, että niillä joilla oli rästissä hommia, voisivat palata viikkoa ennen joululoman loppumista koululle tekemään niitä valvotusti. Eivät päässeet, koska siellä ei olisi ollut henkilökuntaa avaamassa ovia eikä opettajille annettu mahdollisuuksia tulla lue ylimäräisiä tunteja, eikä oppilaille annettu lupaa tulla sinne ilman valvojaa.
Niin luokattomassa lukiossa ja ammattikoulussa pärjäävät ne, joilla on taitoja, kykyjä ja voimavaroja omaehtoiseen opiskeluun.
Ei tarvitse ihmetellä, kun amislaiset lähtevät työharkoittelupaikoille, että moni työnantaja on helisemässä heidän kanssaan, kun opetus on amiksessa ollut heikkotasoista, niin ei aina vastaa työelämän nykyisiä vaatimuksia.
