Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on käytösä selkärinkka-mallinen kantoteline. Halukkaat saa käyttöön firmasta. Siihen saa pienempiä laatikoita pari päälekkäin ja mustekalalla viel kiinni. Lisäksi jos ottaa käsiin/kainaloon yhden lootan kumpaiseenkin, saa 4 lootaa kerralla (tosiaan koosta riippuen)
Tuo kuvan kantohommeli voisi päteä siis istutuksessakin niin, että istuttaa siitä; repäisee laatikon kannen ja sivua auki istuttaen suoraan lootasta. Kun en ole tuollaista livenä nähnyt/kokeillut, niin en sano muuta.
Mulla taimi putoo putkeen heti leukojen sulkeuduttua. Jos savista maata, toki leukoja joutuu välillä putsaamaan, vie pari kolme sekuntia. Joskus taimi jää sulkeutuvien leukojen väliin, joskus tulee tuplalataus, kun menee niin rutiinilla ja kummenpia ajattelematta.
Katsoin linkin VIDEOn: Itsekin tykkään, että pottiputkissani on kaksi kahvaa. Vähänkin tiukempi maa, savi, niin pitää kairata sekä painaessa ja poisvetäessä hieman. Säästää kättä jännetuppitulehdukselta ja olkavartta, kun voi kahdella kaädellä avittaa. Tiivistän kyllä kahdelta puolelta.
Tuplaistutusvakkaa tai lonkan ympäri menevää vakkaa voisin käyttää painon tasaisen jakamisen takia, ei niinkään lisätaimien ahtamisen takia. On niitä vaihtoehtovakkoja meilläkin saatavilla metsureille. Kullakin oma tyylinsä ja tapansa. Ei tämä kuitenkaan mitenkään ihmeellistä työtä ole, että loputtomiin voi parannella teknisinkään vimpaimin 🙂 Tekniikka hioutuu kyllä omanlaisekseen, kun kymmeniä, satoja tuhansia on istuttanut.
Normi keskipaakku 2v. kuusta menee n. 100-130 vakkaan. Meillä oli tänä vuona minipaaku kuusta–552 kpl lootissa, niistä tuli kerrallaan noin 2 ja puoli vakallista ja pikkupaakun mänty 504 kpl laatikoissa, sama kuin edellä. Eikä tarvinnut siis montaa laatikkoa kantaa =D ja vakallinen kesti pidempään.
Mutta mänty kun aloittaa kavulatvan kasvunsa, niin sitä ei voi sulloa miten vain, vaan oltava äärimmäisen varovainen. Kasvulatvan katkettua se useimmiten kuivuu siihensä. Joten mänty on nopea istutettava vain kun ei ole kavu alkanut.
Vakkaan mahtuvan taimimärän lisäksi on mielestäni hyvin tärkeää se, miten laatikot/säkit asemoitu palstalle, niin välttää ramppaamiselta. Hyvin kannettuna säästää lopuissa askeleissa.
Kesäkuun 29 pv tais olla viimeiset taimet maassa. Hyvin kasteltuna syväistutuksena. Viimeisinä päivinä satoi vielä vettä runsaasti ja heinäkuussa taisi sataa yhtenä pv täällä suunnalla. Rauduskoivussa ja männyllä olen huomannut, että tekevät yhden superpitkän ja ohuen juuren, jolla tunkeutuvat kosteuden äärelle. Se juuri **haistaa** kosteuden. Olen kertonutkin aiemmin, että kuivan kesän jälkeen ollaan testimielessä kaivettu varovasti turvemäättäästäkin männyntaimia, joissa se yksi ohut juuri on 50-70cm pitkä.
Istuttelin molemmin puolin juhannusta raudusta. Juhannustuulissa eräältä alalta oli kaatunut säästöpuuna ollu järjettömän kokonen kuusi ja nostanut osan rauduksista juuriillaan ylös samalla. Jo kolme pv istutuksesta rauduksella oli pitkän huiskea juuri erottautunut juuripaakusta.
Eli uskoisin, että istutukset selviävät kuivastakin kesästä kohtuullisesti, kunhan taimiaines on terve, läpimärkää istutettaessa, syväistutus ja tiivistys kahdelta puolelta ainakin.
Kunhan helteet hellittäää, aion polkupyöräillä kohteita, joita on 10 km säteellä kotoa useita, kuusi, raudus ja mänty ja eri maastotyypit. Mutta luonto paikkaa usein aukkopaikkoja. Ei niitä varhaisperkauksia ja taimikonhoitoja muuten tartteis tehdäkään =D
PS, sahakauppiaani antoi uuden r.sahan sen kiinnileikanneen ja räjähtäneen raivurin tilalle ja lähetti rikkoontuneen maahantuojalle takaisin. Eli kumpikaan ei liene hävinnyt siinä. Tapahtumasta on kauan mutta ei tullut mieleen jälkikäteen kysyä, olisiko siinä ollut valuvirhettä tai jotain mutta kovalla helteellä se meni.
En metsäkoulun käynnin jälkeen itse purkaa tai korjaa noita. Putsaan, vaihdan tulpat ja suodattimet yms, itse mutta muun olen ulkoistanut. Sahamyyjässäni on vielä yksi hyvä puoli: on tavoitettavissa virka-ajan ulkopuolellakin sekä tarvittaessa vkl. Aina saa vara-sahan mukaan, jos on pitänyt korjauttaa jotain ja jättämään kalut sinne.
Mun sahakauppias on myynyt, korjannut ja huoltanut r.sahoja, moottorisahoja, ruohonleikkureita yleensäkin kaikenlaisia pienkoneita yli 40 vuotta. Hänen liiketilansa on kotinsa yhteydessä. Jonssin edustus mutta on myynyt muitakin merkkejä vuosien varrella ja korjaa sekä huoltaa kaikkia merkkejä ja kaikenlaisia pienkoneita sekä metsäkoneita, maansiirtokoneita yms.
Siihen aikaan minulla oli 20 litran av-rehupönttö bensakanisterina, joten siitä näki jotta on 2T -öljyt mukana. Laitan ne tankatessa joukkoon. Polar on sinistä/turkoosia. Nykyyään minulla on 20 litran metallinen jerrykannu, niin pitää kahdesti muistuttaa itseään, että öljyt on lisätty ja näkee sen keltaisen kombikannun läpikin hälyvästi, että on tummempaa.
Sen kerran kun olin huoltikselta ostanut punaista 2T -öljyä, sekoitin vahingossa jäähdytinnestettä unipöpperössä, kun pullotkin oli samanmallisia…kaverini otti bensat ja käytti vanhassa mersussa pikkuhiljaa =D
En pidä helteistä, enkä ole koskaan viihtynyt auringossa, en ota rusketusta. Lomautusta on n. 4 kk–siinä sitä *lomaa* tarpeeksi. Pidän talvestakin paljon kyllä. Miksi pitää lomaa kesken työkauden, kun työkausi on vaan osa vuodesta! Aaa..rakastan varhaista kevättä ja syksyä ja vesisateita 🙂 <3 Pidän elokuun lopulla toisen viikon lomaa, vähän jaksamisen ja paljon miesystävän takia; että hänkin näkee minuu joskus =D Hän on vuorotyöläinen niin siinä ei kerkiä paljoa kesässä näkemään.
Välttelen aurikoa parhaani mukaan. +50 aurinkokertoimet rasvassa, hellehattu, vaatetusta paljon ja uimaan mennään vasta illalla 18-19 aikaan varjoisille rannoille.
Ei oo suomalaista blondia luotu aurinkoa ottamaan. Kreikkaan voisin mennä, kun niillä on syys-talvi, leutoa, viileätä.
Saimaalla on vielä puhtaita rantoja valittavaksi mutta sinilevätilanne muuttuu koko ajan 🙁 kyllä tarkka saa olla.
Minulla on se etu puolellani, että voin valita noin sadan eri paikan työkohteen joukosta ne syrjäisimmät paikat. Usein on tila /aluekokonaisuuksia missä viihtyy viikkoja. Kiitos, vaan *kohteliaasta* haistatuksesta. Minulla on hyvä, rento ja intohimoinen asenne työtäni kohtaan. Rakastan sitä ja työnantaja on parhaasta päästä tässä maassa.
Jos on asutusta/ mökkejä, niin 6 aamulla aloitan. Mutta niille paikoille kelien mukaan vasta. Muualla ei ole niin mitään väliä 🙂
Minulla oli lainasahana viime vuonna hetken Jonsered 2256 isolla terällä. Piti kokeilla. Mallihan on raskas mutta olihan siinä tehoja ja työ joutui. Terän teroitus kuitenkin on rasittavampaa ranteelle. Jännetupitulehduksen uhalla! Kokonaisuuden lisäpainon kyllä havaitsi ennen päivän loppua alaselässä. Kaksi ja puoli päivää sahailin sillä ja totesin liian raskaaksi itselleni.
Jonsered 2245:sa käytän 200mm teriä sekä nyt kokeiluna Strandia. Uudessa r.sahassa 225millinen on ollut vakiona mutta sahaan sen loppun ja siirryn siten pienempään terään. Olen havainnut, että pärjään meidän hommissa tuolla ratkaisulla varsin hyvin. Nuoren metsän kunnostuksiakaan tulee enää harvoin vastaan. Ennakoissa on joskus riukuuntunutta materiaalia paljon mutta nekin niittää 200 millisellä, kun terä ja r.saha iskussa–sekä tekijä.
