Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Ostin tänään ihkaensimmäisen Husqvarnan raivaussahani, siis juurikin 545 FX autotunen. (Kahdessa Jonseredin 2245 sa on kahden vuoden aikana ollut hieman liikaa vikaantumista-takuuseen kuitenkin mennyt korjaukset. mm. akseli poikki molemmista, mitä ei kyllä jonssien 2145 tainnut koskaan mennä. Vanhemmat mallit oli 2-4 kautta kierrossa, nyt tuntuu että 1-2 kauteen on vaihdettu kaikki mahdollinen kertaalleen. Joo se siitä nillityksestä) Siksi nyt ei niin äkillinen mielenmuutos ja raivurimallin vaihto..Jonssit saa olla varalla.
Niin tuosta autotunen polttoaineen kulutuksesta: Huudatin sen puoli minuuttia täysillä ja sitten raivailemaan. Ehdin raivata Huskilla tänään vain kaksi ja puoli tuntia normaalia vaikeampaa koivikkoa. Tankillisen kesto oli ensin tunti ja 5min, sitten yksi tunti. Käytin Huskin omaa valmisbensaa.
Jotenka : kun se kerta säätää itsensä, niin onko muuten ns. sisäänajovaihetta ja meneekö siinä kauan? (Uusissa Jonsseissa parin viikon rauhallisen sahauksen jälkeen säädöt säädätin kohdilleen ja sitten ilmanlämpötilojen mukaan uudet säädöt jos alkoi kuulostaa siltä. Tankilliset kestää 2245FC jonsseissa 55min-1h 15min 0,9l tankki.)
Autotune Huskissa toi litran tankki, eli kaikkien vakuutteluista päätellen pitäisi päästä jo kohta pariin tuntiin?? Menen huomenna jatkamaan harjoituksia (Pyhäinmiestenpäivästä huolimatta-olenhan vaan nainen)
Mun kollegoilla on ollut Huskin edellistä mallia, (niin ja Stihlejä) eivät osanneet sanoa autotunen käyttäytymisestä. Yhdellä oli jo neljättä vuotta sama Huskin raivuri ja vaan kytkin mennyt sekä normaali kuluvia juttuja. Akselin katkeamista moni piti todella harvinaisena–ja mulla meni kahdesta jonssista perättäin! (Vaikka jonssien vakuutellaan olevan samoja eri väreillä mutta Huskinmyyjä sanoi, jotta jonsseihin laitetaan ne huonommat osat) Tiijä täs mitä uskoa..
Juu ei mulla muuta, kun pitää mennä nukkumaille mutta jos tuosta sisäänajoajasta on jotain parempaa tietoa, lueskelen huomenna.
Normaaliaika. Työssäkäyvälle, nimenomaan ulkotöitä tekeville aamun joka minuutti valoa on tärkeämpi kuin iltasella. Jos joku ei lähde sauvakävelemään töiden jälkeen, koska on pimeää, vika on laiskuudessa tai muussa seikassa. Ei kai kukaan aikuinen nyt pimeää pelkää! Käy ne koiranulkoiluttajatkin ja pelejä harrastavat yms. illalla 22 aikaan vielä ulkona. Jos on oikein pakko sitä valoa saada lenkkiinsä, parempi vaihtoehto on käydä ennen töihinmenoa aamulla. Lähtee päivä hyvin käyntiin. Se piristää paremmin ja hyötysuhde on parempi.
Kesällä tuppaan menemään töihin aamu 4-5. Se on inhmillisempää kun pääsee kotiinkin aikaisemmin ja ehtii nukkua päiväunet, sekä vielä illalla puuhata jotain. Ja taas aikaiste unille. Nyt syksyllä, kun töissä näkee parahultaisesti aamu 7 aikaan, ja kotona on vasta 16 aikaan, on jo niin väsynyt, että juuri jaksaa vähän kotitöitä ja mentävä taas nukkumaan.
Käpyrauhaselle on parempikin iltapimeä varhemmin, niin tulee luonnollinen väsymys. Jos tykkää kukkua yömyöhään, se on oma valinta mutta terveellisempää on mennä aikaisemmin nukkumaan ja herätä vaikka se tunti- pari aikaisemmin sinne lenkille–jos työt alkaa 8 aikaan aamulla, ehtii ihan hyvin, se on asenteesta kiinni.
Nyky-yhteiskunnan vikana on, että kaikenmaailman tv ohjelmat-some ynnä muut valvottaa ihmistä, ja sitten ei nukuta tarpeeksi ja moni valittaa ainaista väsymystään. Itsekuri on silloin nollassa, jos ei osaa sulkea tv / älylaitteita ja nukkua. (Itse luovuin yli vuosi sitten tv.sta ja Facebookistakin lähdin pari kk sitten). Lasten ja nuorten harrastuksia ei saisi juuri 18 jälkeen olla, silti moni hallivuoro on vasta myöhään illalla plus lapset valvoo myös älylaitteiden kanssa siihen päälle. Univelkaa siis kertyy jo varhain.
1990 luvun taitteessa kuljin bussilla töihin. Jo silloin ihan nuorena oli mielestäni kiva juttu, kun syksyllä palattiin normaaliaikaan, niin sai vähän valoa liki tunnin bussimatkalla ennen töihinmenoa. Tullessa sai kernaasti nukkua kotimatkan =D
Kello on nyt vähän yli 18. Kun ei ole pilviä niin vielä on kaunis auringonlaskun kajo. Jos sataisi, olisi pilkkopimeää mutta onhan täällä sisällä valot. Otsalappu ja muita valonlähteitä on myös keksitty. Jos aamulla väsyttää, kirkasvalolamppu palamaan herätessä ja illalla taas aikaisemmin petiin. Kyllä se siitä! Viikon kuluttua kellonaikoja siirretään taaksepäin ja vielä parempaa, **pääsee** liki tunnin aikaisemmin töihin hetken aikaa.
Mutta jos koko kellonaikojen siirtämisestä päästäisiin kokonaan ja kaikkinensa mihin suuntaan se jämähtäisikään; se olisi kaikkein kaikkein paras juttu!
Seuraavin keinoinhan sitä päästään työnantajan velvoitteista; yrittäjäsoppareilla ja ketjutuksilla, jolloin työvoimaa halpuuttamalla: (ulkomaalaisperäistä ja kausityövoimaa/määräaikaissopparit) hintoja poljetaan eikä tartte välittää *naamakertoimesta*, eli irtisanominen hoituu jättämällä uusimatta yrittäjäsopimuksen, nekin määräaikaistettuna tietenkin. UPM ulkoisti jo aikoinaan metsurinsa, joista ei moni enää alkanut *vanhoilla päivillään* näennäis ts. pakkoyrittäjäksi.
Tilaajavastuulaki hämärtyy franchising – ketjutuksella. Ei tarvitse olla työterveyttä yms. yrittäjille. Maanomistajille myydään kallilla hoitotyöt raskaan työ tekijän saadessa alimassa portaassa vain rippeet.
Kun UPM metsä ostaa ketjutettuna metsänhoitotyöt, ali ja ties missä aliurakoitsijoilla saattaa olla vuoden soppari ja hämärät miehet hommissa. Jos jää kiinni, vaikka huonosti tehdyistä töistä, eikun yritys nurin ja seuraavana vuonna uusi pöytälaatikkoyritys pystyyn eri nimellä. Työvoima siirtyy sukkelaan lahden yli. Varsinaista työntekijää ei suojele kukaan, saati koulutustasoa, jne. Omanlaisensa pyramidihuijaus ja tilauksen vastaan ottanut yrittäjä maksaa siitä ilosta välittäjänpalkkion. Mistä se muusta otetaan kuin työntekijän siivusta.
*** Haastattelemamme metsäpalveluyrittäjät ihmettelevät UPM-Metsän suunnitelmia. Alan harvoilla miljoonayrityksillä riittää töitä ilman UPM:n työmaitakin. Alanvaihtajien menestyksekäs yritystoiminta vaikuttaa puolestaan epärealistiselta.
<div class=”entry-content article__content js-article-content”>Yrittäjät eivät myöskään koe mielekkääksi maksaa yhtiön pyytämää franchising-maksua, joka yleensä vaihtelee 5–10 prosentin välillä. Se on maksettava yhtiölle myös silloin, kun franchising-yrittäjä myy metsänhoitopalveluitaan jo olemassa oleville asiakkailleen.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2018.***
</div>
Eurojahan se verottaja palauttaa, ei prosentteja, ja kiva kun palauttaa. Muistatteko muuten sketsin, jossa Vesku Loiri meni ostamaan Spedeltä prosenteilla ? ?
Kaikki ei saa ammattinsa tulonhankkimisvähennyksillänsä mittää palautuksia ikinä ja mätkyjä vain tulee (mätkythän on tavallansa halpaa lainaa, jota verottaja on lainannut verovelvolliselle). Kannattee nostattaa verotusprosenttiaan hiukan ylöspäin, jos ei muuten palautuksia tule =D
Näemmä Polaric 2T -öljy saa jos jonkinmoista halveksuntaa osakseen. Olen raivannut vuodesta 2005 lähtien päätöikseni. Käytän lähes yksinomaan täyssynteettistä Polaric 2T- öljyä. Alkuun laitoin niinkö varmuuden vuoksi n 2,2-2,5% seoksen. Sittemmin sahakauppiaani sanoi, että karstaa muodostuu sen verran, jotta laita vaan se 2%. Nykyään tankkaan 19.6 litraa 98E bensaa ja sekaan tasan 4dl 2T-öljyä.
Syksyllä sahaan lopuksi raivureillani kummallakin pönikän valmisbensaa läpi ja keväällä sama uudestaan. On siinä jotain puhdistavaa taikaa tai ei, niin ei ole haitaksi ollut ainakaan. Kun saattaa raivurit jäädä 4kk ajaksi varastoon.
Kaakkois-Suomessa viime viikolla pari kohtaamista. Tällä viikolla samoin joka päivä pari hirveätäkärpästä ollut niskassa. Takaraivossa tuntuu nyt viisi pattia puremista. Jos se tuosta yltyy, pitänee etsiä työmaista vähiten hirvimäisiä.
Kunhan ampiaiset jättäisi rauhaan. Pidän pian viikon loman ja johan se kohta syksy ynnä yöpakkaset!! Niitä odotellessa.
Vatukko on monivuotinen. Kyllä sen puskat kun raivaa tyvestä, niin kestää pari vuotta kasvaa taas pituuteensa. Taimi saa hyvää etumatkaa. Vattu se vallan on tukahduttamassa, jos ei varhaishoidossa sitä niitä siinä missä kaikkea muutakin. Rehevimmillä paikoilla vatukko on 2 metristä- saa siinä 0.5 metrinen taimipolo työtä tehdä ylenmäärin ja kasvu hidastuu, jos raivaajaa ei kuulu paikalle. Vatukosta saa hyvän katteen–itse avitan raivatessa ja jalallakin sitä oksamassaa taimien tyville. Ei heti heinäkään tule läpi.
Totta, että on kasvanut kasvunsa. Mutta heinäys/vatunpoisto on hyvä silti tehdä pikimmiten, kun ehtii ja voi! Ei jatku taimen piiskaus. Taimi lisäksi yhteyttää vielä; on kilpailua valosta ja kosteudesta plus juuristokilpailua. Eli hyödyntää se vielä, koska heinät, vatut sun muut kasvit ja saniaiset vie energiaa juurilta. Taimi saa juuristoon vahvuutta ja kerää sitä energiaa lehtien/neulasten kautta varteen ja juuristoon ensi kautta varten. Kun nyt niittää maahan, niin lakoontuuneesta aineksesta palautuu ravinteita kiertoon.
