Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on muutama herkkutattipaikka, mutta en useinkaan ehdi oikeaan aikaan etsimään. Niiden pulpahtamista pitäisi päivystää kaksi kertaa viikossa heinäkuusta syyskuuhun. En jaksa juuri töitten lisäksi vaeltaa metsiin. Lomaviikoilla toki katsastan mökin lähitienoot.
Sieniä joita kerään ei ole montaa lajia. Rouskuja en yhtään vaikka niitä on aina jossain isoja esiintymiä. En jaksa ryöppäämistä suolaamista. Haperot saa jäädä myös.
Paistettavat: Herkku, punikki, voi- tatit, kantarelli, suppilovahvero, musta torvisieni (harvoin löytyy, en vaan näe niitä (!), orakkaat, lampaankääpä. Ukonsieni. Mustavahakas.
Taimikosta löytyi yllättäen paljon herkkutattia, vaikka oli vastaviisivuotias varhaisperkuualue. Kosteissa sammaleikoissa kaiken lehtipuuvesaikon keskellä oli useita kelpo tatteja. Minulla ei ollut mitään paperipussia, eikä sieniveistä/puukkoa mukana. Lisäksi töiden yhteydessä pitäisi saada kädet puhtaaksi tai puhtaat hanskat käteen, kun kerää sieniä. Pitää katsoa ensi viikolla, vieläkö on noussut.
Näemmä sadekuurot, pakkanen ja lämpimät päivät on taas nostattaneet uusia ja madottomia tatteja esiin. Suppiloita ja kantarelleja saa pitkin syksyä. Marraskuussakin olen niitä pominut, kun vastaan tullut.
Usein, jos vartavasten lähden sieneen, en löydä mutta töiden lomassa kyllä. Siksi en juuri lähde vapaa-ajalla koluamaan..
Ylen kyselyssä yli puolet oli siis sitä mieltä, ettei Suomen metsien hakkuita tule lisätä. Hakkuita ei oltu kieltämässä. Ohessa eilisaamun klo seitsemän aamun radio uutiset. Jos linkki toimii. Mutta se metsäasia on heti uutisten alussa.
Jos kerta 40 pros kannatti lisähakkuita jossain määrin, niin aika paljon sekin on. Mitä sabotaasimaista siinä aloittajan mielestä on? ? Ja muut oli, ettei lisätä. Hakkuiden kieltämisestä ei puhuttu.
Se olikin naisihminen, kun puhui *karsimisesta*…-
https://areena.yle.fi/1-50259724#autoplay=true
Eli ei voida nyt vouhkata siitä, että asenne olisi nykyisten hakkuiden kieltäminen yleisessä asenneilmapiirissä tai Ylen agendasta koskien ko asiaa, vaan ettei niitä hakkuita tulisi enää lisätä ihmisten mielestä.
Kuinka moni kuunteli uutisissa kuullun kyselyn vastaukset? Eikö siinä kuitenkin kaksi kolmesta hyväksynyt metsisen hoitamisen! Yksi rouva puhui, että poimitaan puut yksitellen niin kuin vanhaan aikaan muttei konehakkuilla–tarkoittanee jatkuvan kasvatuksen tyyliin kuitenkin.
Pääsanoma kolmella oli, ettei saa lisätä hakkuita. Miespuolinen puhui jotain tuotosta ja hoitamisesta sekä karsimisesta—tarkoittanee harventamista, koska kaikki haastatellut oli iäkkäitä ihmisiä, ei termit ollee niin kohdallaan. Ei ole minullakaan termit aina kohdallaan ja jos pitäisi puhua vaikka atk asioista, olisin ihan ulalla. Koittakaas nyt olla armollisia, Ei jokainen suomalainen ole metsäasiaintuntija.
Saisiko sen uutispätkän radiosta kaivettua linkiksi ja kuunneltua vielä.
Ensikosketus jatkuvatoimiseen mätästukseen tuli ehkä väärään kohteeseen tehtynä. Oli rehevä kivikkoinen mutta osin savinen kohde, missä oli jo parimetrinen aluskasvillisuus ruohovartisia kasveja.
Silloin istutuskohtia oli käännetty 5000-6000kpl/ha mutta olivat matalia ja pieniä savipaakkuja. Se oli sellainen koekevät jatkuvatoimisen käyttöön, että minne kaikkialle se sopii. Paljon sai palautetta alussa antaa, yleensä huonoa.
Tästä on jo vuosia aikaa. Nykyään istutuskohtien koko ja määrä on asettunut jatkuvatoimisillakin järkeväksi sekä on oikea muokkausmenetelmä hioutunut eri kohteille. Täällä ei juuri risuja kerätä. Risusta on usein enemmän haittaa kuin muokkausjäljestä itsestään. Yhtiössä on pudotettu istutusmääriä jonkin verran Tapion suosituksia matalammiksi. Uudistamistoimet on nopeita, jottei rehevä aluskasvillisuus ja vattu saa etumatkaa. Myös uudisalan raivaus tehdään huolella. Turvemaita on alueellani paljon, joten kaivurimätästystä kunnostusojituksineen ja naveromätästyksineen on myös jonkin verran.
Kun olen ollut vuodesta 2005 asti näissä töissä, olen päässyt varhaisperkaamaan omaistuttamiani kohteita, joitain jopa taimikonhoitoa. Aina se on iloinen yllätys, kun taimet on selvinneet ja luontaistakin tullut joukkoon. Myös on muistissa ne kurjat kivikkoiset, louhikkoiset tai kivettyneet savimaa kohteet, mihin ei edes saanut istutettua montaa. Niitä sitten kierrellään ja ihmetellään, kun jättää luonnontuomat ja suomat kasvamaan; monimuotoisuutta sekin sitten, kun päävaltapuu onkin harmaaleppä tai pihlaja, tai peräti kataja =D Ei se hieskoivukaan tai männyn luontainen siemen edes ota joka paikkaan vaikka toivoisi, kun uudistus ostotaimilla mennyt ketuilleen.
Vai viihtyy kultasakaali lähempanä asutusta kuin kettu…Niin että kuinka paljon lähempänä? =D Kun meidän kylillä on taajamassa kettuperheitä ja omassa muutaman krs-talon keskittymässä, missä pieni metsikkö vieressä, asuu elelee vireä kettukanta. Iltamyöhästä aamuun vilistelevät pitkin pihoja myyräjahdissa. Kissaa ei voi ulkona pitää yksinäin.
Asuin 1990 -luvulla Etelä-Haagassa (Helsinki). Teimme usein kävely- ja pyörälenkkejä keskuspuiston kautta Kaivopuistoon. Kettukanta oli silloin vahva myös Helsingissä. Jos kultasakaali siitä vielä lähemmäs tulee, se on pian kotieläin =D
Puuilon ja Motonetin nettisivut on tosiaan karseita selata! Laitoin tuon linkin malliksi hinnoittelusta. Ystäväni on tilannut minulle eräästä nettikaupasta metsästys-ja erätarvikkeiden ohella raivaussahan teriä, niin ikään kympin kappale. VIILAT oli myös edullisia. Postikulut oli ilmaiset ensitilaajalle. Välillä sieltä tuli tarjouskin, että tilaapa taas postikuluitta. Valitettavasti en tähän hätään muista, mikä erävarusteliike se on. Kysyn ja ilmoittelen vaikka myöhemmin.
Kyllä mulla menee terä parissa viikossa, tienvarsiraivuulla nopeammin ja kivikkoisessa tai jos järjettömästi rehevää ruohovartista kasvia plus lehtipuuräippää +35 000tiheys–kun ei enää näe yllätyskiviä.
Keräsin vuosikausia kiveenosuneita mutta kunnostettavissa olevia teriä varastoon. Tänä vuonna ystäväni paneutui tosissaan kunnostusasiaan, hankki välineet ja kunnostettiin teriä. Hän teki isomman pinon varmaan 30kpl. Itse n. 10 kpl. Niitä sitten käyttänyt eikä harmita ihan niin paljon, jos osuu piikkilankaan, taajamissa kaikenlaiseen ruosteiseen romuun, vaijeriin, tms, kun vaan heittää pois. Kyllä pahasti kiveeniskemä lähtee romukierrätykseen kuitenkin vielä herkästi.
Onneksi on löytynyt noita halvempia tukkumyyjiä. Kyllä sahaliikkeiden 15-24 euron kappalehinnat alkoi jossain vaiheessa tuntumaan kovilta. Viilan hinnoissakin on liikkeessä voittoa–2 kpl viilaa 12 euroa, netissä 2 euroa kappale, sama merkki. Kannattaa etsiä verkosta edullisia vaihtoehtoja.
Strandiakin kokeilin yhden terän verran.
Puuilossa oli lehtitarjouksenakin alkuviikon paperimainoksessa.
Netissä:
Koska olen kiltimpi mielipiteissäni kuin Susanna Koski, kok. eduskuntapudokas (miksihän ei tullut valituksi uudestaan–ei kai vaasalaiset yksin syynä? ) NIIN jätän sanomatta, että olisi työttömille paljon kitkentätyötä, kun maanteitä (junallakin) kulkee. Suski vois kyl kokeilla työllistämistyönä, jos vielä vailla toimea….
Balsamista sen verran. Istutettiin aikoinaan eräs palsta, joka rajoittuu pieneen metsäkaistaleeseen ja jonka jälkeen on omakotiasutusalue. Sielläpäin muitakin mh- töitä tehneenä, huomasin kyllä, että asukkaat pitää metsäkaistaletta omana pikku tunkionaan. Kaikki puutarhajäte–ja hiukan muutakin jätettä- kipattu surutta metsään.
No, vuotena muuanna kävin inventoimassa palstan. Jo silloin oli balsami vallannut metsikönreunaa sekä istutusaluetta. Toissavuonna raivasin balsamin ja muutakin varhaishoidossa. Tänä vuonna kävin taas, koska taimikkoon on pesiytynyt myös elämänlanka, joka kierrollaan tappaa kaikki elävät puut, kun se kietoutuu niiden ympäri tehden eri tiukkoja *liaaneja* . Totesin, että elämänlangan saa sentään kiskottua helpohkosti alas kerta kesässä ja taimi saa kasvaa suht rauhassa pitkään. Balsami tukahduttaa kaiken ja leviää leviämistään. Mihin reunaan balsami oli ensin iskenyt, ei juuri elävää kuusentaimea löytynyt, kun ne ei selvinneet ensimmäistä vuosia hyvästä muokkauksesta huolimatta.
Jos siis olisi valtaa niin kuin tahtoa, pistäisin ko. omakotiasujaimiston kitkemään balsamin ja elämänlangan, koske sieltä asukkailta ne on lähtöisin..
Olen ollut hävittämässä jättiukonputkea. Se maapläntti myytiinkin kohta pois ja sen päälle tuli maankaatopaikka. Eiköhän ne sinne 10 metrin jätemaakasojen alle hautaudu, ellei siirto jätemaan mukana tule uusia.
Tuota pitää ihmetellä, kun komealupiini ei kelpaa millekään tuhohyönteiselle saati karjalle ruuaksi. Luontaista vihollista sillä ei taida olla
