Saappaita ja kenkiä on eri merkkejä ja malleja raivuutyöhönkin. Työturvallisuus on 1. ja mukavuus 2. Jalat muuttuu iänkin myötä ja lestit sen mukaisesti. Raivaussahatöissä ei käytetä moottorisahavarusteita, vaan keveämpiä. Kypäriäkin on monenmallista, kun päitäkin on erilaisia =D

Hyvä työnantaja tämän  ymmärtää ja TES-listan mukaiset varusteet hoidetaan kullekin tietystä paikkaa.  Jos ei oikein sopivaa varustetta löydy, voidaan hankkia toiseltakin hankkijalta. Esim. isoja hanskoja tai vaivaisenluusta kärsivälle toiset kengät jne.. Tehtaissa on nollatoleranssi työvarusteiden käyttämättömyydelle/toimimattomuudelle. On se kumma, että metsuri, jonka työ on vaaroja täynnä, ei asetettaisi työturvallisuuden kannalta parhaita varusteita ja käyttöpakkoa.  Yksintyöskentely kaupan päälle, niin mielellään sitä laittaa käyvät varusteet.

Kuulostaa Jätkä vanhalta kunnon PölläsJussilta… Raha edellä mennään ; työturvallisuus ja muut seikat ei niin tärkeitä.  En laita koko ja täydellistä nimeä mutta Lahden suunnalta ylöspäin vaikutusalue. Moni tuntee ja tietää. Eläkkeellä päivätyöstään pitänee nykyään omaa metsäpaveluyritystä, työntekijät ulkolaisia. Milloin puuttui raivaissahureilta sektorisuoja ja milloin mitäkin työturvallisuuspoikkeamaa. Tuskin on ääni kellossa muuttunut vuosien jälkeen, kuten ei Jätkänkään selitykset työturvallisuudesta. Nämä samat keskustelut käyty ennenkin, tälläkin palstalla Jätkän kanssa. Ihan kuullostaa edelleen samalta kuin em. ukkeli!! Viimeksi kun olen PölläsJussista maininnut, sain ikäviä häirikkösoittoja mutta antaa virkavallan hoitaa, jos ei kaunis puhe auta.

Sitä se on, kun kalikka kalahtaa, ei vanha mies kestä kolautuksia.

Asia on tärkeä ja aiheellinen, kerta Jätkän vanhan kaartin neuvot ovat tuollaisia, ilmeisen kaukaa 1900-luvulta. Metsäalan perustutkinnon suoritin 2000 luvun alussa 3 vuotinen, eikä vuoden jatkokoulutus v 2010 tuonut poikkeuksia varusteasiaan.

ANNELI:le (vitsillä, tai ei)  Valtio lahjoittaisi jokaiselle metsänomistajalle raivaussahan, kuukauden polttoaineet ja muutaman päivän perehdytyksen. Ja palkallisen vapaan siksi aikaa, kun puurtaa metsässään.

Varusmiehille kuukauden metsäjakso. Työttömät töihin—tämä oli Susanna Koskelta kok.   =D  Paitsi että nekin pitäisi kouluttaa, ei ole raivaustyö vaaratonta. Palkkaakin maksaa..

En oikeasti tiedä mitä tulee tapahtumaan metsänhoidon saralla.

Maaliskuussa on Metsäalan neuvottelupäivät Vantaalla. Sinnekään ei vissiin tule kuin 15 metsuria (Teollisuusliiton järjestämä siis). Että eipä kiinnosta nykyisiä työntekijöitäkään lähteä oman alansa ajankohtaisia kuulemaan ja metsäalan tulevaisuutta pohtimaan :'(

Ohessa Luken tilastosta vuonna 2017:

***Metsienhoidon rästit lisääntyvät. Myöhässä olevia taimikonhoitoja, taimikonhoitorästejä, on 795 000 hehtaaria eli 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Nuorien metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria. Vaikka ensiharvennusmäärät ovat viime vuosikymmeninä selvästi lisääntyneet, lisäys ei vastaa metsänhoidollista tarvetta.***

Olisko karkeasti nyt  1,8 miljoonaa hehtaaria jo vailla hoitoa? (taimikot ja nuori metsä)

Kun metsureita on +/-  2500kpl ja jokainen raivaisi 100 ha vuodessa, niin millä työvoimalla ja kuka tekee ne entiset rästit pois plus nykyisen tarpeen mukaan ajoissa taimikonhoidon? Kaikki karkaa käsistä.

En olisi niinkään varma, että Suomen metsiä uhkaa kato hakkuiden takia, koska hakataan mitä voi mutta taimikot ja nuoret metsät ei kyspy vielä hakattaviksi.-  Paitsi nuori metsä–tuli tuolta lukijoiden kuvista mieleen ne  epäonniset energiapuuviritykset. Jos jatkossa Suorittavan kuvien kaltainen näkymä on yhä yleisempi, voipi olla, että sitä *luonnonmukaisenkaltaista* ja *monimuotometsää* tulee jatkossakin riittämään. Kato tulee hyvästä tukkipuusta.

Se on just niin, että hakkuita vastustavat käyvät vain isojen aukkojen reunoilla mutta jättävät sadattuhannet hehtaarit monimuotorääseikköä huomioimatta. Kannatan silti aukkohakkuissa jättämään riista /jättöpuuryhmiä, jotta erilaisten eliöiden välille ei tule liian suuria tyhjiä katvealueita.  Vrt, jos kahden liito-oravakohteen väliin tehdään iso aukko, liito-orava pääsee paikasta toiseen jatkossakin, kun on jätetty sopivia puita turvaamaan lentopolku.

Kaakkois-Suomessa on hakattu jo ylikin kestävän kehityksen, johtuen metsäteollisuuden keskittymisestä, joten monimuotoisuuden ylläpito on tarpeen. Kaakossa on paljon taimikkoa ja nuorta metsää.

Suomessa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi porukkaa metsänhoitotöihin. Siis raivaamaan taimikoita.  Mh kaudestakin osa aikaa ollaan istuttamassa tai kylvämässä uutta mutta raivaustyövoima sen kuin vähenee eläköitymisen myötä. Mistä uutta työvoimaa?

Pitäisi kantaa huolta, että metsät tulisi hoidettua istutuksesta eteenpäin oikea-aikaisesti. Vaikka hakkuut puolitettaisiin, se ei poistaisi sitä ongelmaa, että tuottaako nykyiset taimikot ja nuoret metsät tervettä puustoa tehokkaasti vai onko tulevaisuudessa metsäkone siellä tekemässä loputonta kannattamatonta energiapuusavottaa, kun muuta ei voi.

Kuka kertoisi sen niille, ketkä hakkuita vastustavat..että ilouutinen, kyllä riittää risukkoa ja monimuotoa, kun ei ole tekijöitä sinne alkupäähän.. Eikä moto välttämättä mene jatkossakaan hoitamattomiin rytöihin.

PS. Kaakkois-Suomen tilannetta avittaa se, että Venäjältä ei puu lopu….

Hurjalla metsurilla varmaan metsäkone perässä, kun noin kiire raivata.

Tienpohjan raivuuta kerran taidettiin tehdä työparin kanssa sutjakkaan. Toinen raivasi minkä raivaussahalla sai, ja toinen kauempana kaatoi moottorisahalla isommat. Muuten en muista, jotta ihan noin kiirettä olisi pitänyt kuitenkaan.

Tosin ei tuollaista pää kolmentena jalkana syöksyvää menoa 8 h päiviä jaksa ainakaan useita perättäin kuukaudesta toiseen. Aikamoista ns. Työergonomiaa.

Aloittajan pohdintaan.: Konkeloita ei ole suotavaa jättää raivuulla. Jos ei latva tule alas potkulla tyveen ja kädellä tuuppaamalla, sitten koitetaan alas metrin pätkissä. Tyvi usein solahtaakin alas varsinkin riukuuntuneessa nuoren metsän kunnostuksessa. Tarpeeksi monta pätkää ja useimmiten lopun saa vetämällä. Joskus latva on naimisissa/kiertynyt toiseen puuhun, sitten otetaan se minkä irti saa.

Kannattaa antaa palautetta, jos sellaista yksityisen mo.n taimikossa tapaa, että kaadetut puut jää latvukseen nojailemaan. Pakkohan siihen muutosta tulla, ei kai se oikein ole, että teetetään huonoa jälkeä. Raivattu puuaines kyllä voi olla ristiin ja rastiin maassa. Vaikeahan se näkemättä tapausta muuta virkkoa. Toivottavasti metsurien maine ei mene, jos vielä metsäkeskuksen lehdessä vähätellään kysyjän ongelmaa. Taksat on kyllä sitten huonot, jos ei ole varaa kunnolliseen työnjälkeen.

Nopeus ei saa mennä laadun edelle.

Pitkään jatkuneen väännön seurauksena metsäteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden, sekä puusepänteollisuuden välille on tullut sopu.

Lakot päättyvät.

”Nyt saavutettu sopu on parasta, mitä näissä oloissa oli satavissa. Sovintoesitys poistaa kuitenkin talkootunnit eli 24-kikytuntia sopimuksista. Niin ikään se turvaa ansioiden kasvun sopimuskaudella. Saavutimme siis kaksi keskeistä tavoitettamme ja torjuimme työnantajan tekemät huononnusesitykset. Kiitos tästä kuuluu erityisesti painostustoimiin osallistuneille jäsenillemme, Lehtonen sanoo.”

Lisään vielä, että Teollisuusliitto on onnistunut sopimaan valtaosan sopimuksistaan ja kaikista on kiky lähtenyt.

Vielä olisi METSÄALA- metsurit sopimatta. Saas nähdä miten käy, Metsälallahan se kiky on ollut Pekkasissa-niiden kertymisessä.

**Teollisuusliitto on nyt neuvotellut sopimukset suurimpaan osaan sopimusaloistaan. Neuvottelutulos syntyi perjantaina myös kumiteollisuuteen, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty liiton elimissä. Suurimpia vielä avoinna olevia aloja ovat mm. lasikeraaminen teollisuus sekä metsurit.***