Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Kai sitä nyt metsään voi mennä. Ilman koiraakin 😉 Suomessa on tilaa siihen ainaskii kehä3 ulkopuolella. Naapureita tai muita ihmisiä tapaamatta onnistuu ulosmeno.
Wuhanissa syödään ne vähäisetkin lemmikit ensihätään. Ei ole mitä ulkoiluttaa. Siellä koira ja kissa kuuluu perusruokavalioon; pidettäneenköhän siellä mitään eläintä varsinaisesti lemmikkinä?
Päivän polttoainehinta oli täällä 95E 1.379 ja 98E 1.389/ litra. Eli sentin ero enää 95 ja 98 välissä. Rajan tuolla puolen noin 67 senttiä/litra. Siinä bensassahan ei ole etanolia, joten on riittoisampaa. Sahabensana en käytä.
Kai se kohta on kiinni Itärajakin.
Muurahaispesät pitäisi merkitä ennen hakkuita värinauhoin, niin moto ja ajokone ei jyräisi yli. Lumen alta ei erota, mikä kumpu. Tosin pesä usein ison (kaadettavankin) puun juurella. Voisi sen jättää kaatamatta. Muurahainen on tosiystävä siivouspoliisi metsänomistajalle, käyttää ravinnokseen niin paljon kaikenlaisia tuhohyönteisiä ja niiden toukkia.
Bensa tänään 95E/ 1.369 L. Ei vaikuta vielä itseen, kun käyn rajan toisella puolen tankkaamassa. Voihan se olla, että sekin loppuu. Ruplan kurssi ollut kyllä sekin hyvä ts. eurolla saanut enemmän ruplia.
98E tais olla 1.48 L. Mutta sitäkään en ostanut, vaikka kohtahan se työ alkanee.
Tässä ammatissa hyvä puoli onkin nyt täydellinen yksintyöskentely. Jos vain polttoaineen tuotanto pysyy. Kaupassa käy hiljaiseen aikaan. Melkein erakoituu muutoin.. Lenkkisaunassakaan ei kävisi, jaa’a sauna jää kyllä pois, ehkä. Toimistolla ei tarvitse välttämättä käydä. Koko kauden työkohteet kännykässä. Kauhean hyvässä asemassa työn suhteen, kunhan palkanmaksajat pysyy terveenä. Tai itse..
Ei hysteriaa täällä suunnassa. Tyynen realistisesti päivä kerrallaan. Maailmanpoliittisiin juttuihin ei voi vaikuttaa.
Onko palstalaisilla pakurikääpä aktiivisessa käytössä?
Eräs läheinen kyseli, josko voisin toimittaa, kun olen *alalla*. No, mentiin tänään (olen joskus kysynyt luvan, saan firman metsästä joulukuusen ja pakurikäävän ottaa, kun tiedän mitä teen) ystävän kanssa etsimään. Oli liian hyvin hoidettua metsää, harvennettu ajoissa eikä ojanvarsipuissa eikä jättörymissä oikein löytynyt. Vain 2 pikkuista. Toki oli jossain 5-7 metrin korkeudessa joku turso mutta ei kiivetä.
Kävin sitten vielä yksin kävelemässä kolmisen tuntia vanhassa metsässä. Joko pakuria tien varressa, liian korkealla tai jo kuolleissa kaatuneissa rungoissa.. No, kolme nyrkin kokoista tuoretta löytyi. Yhteensä kävelin neljä tuntia ja viisi palaa. Eihän sitä paljoa tarvitsekaan. Nyrkin koosta riittää pitkälle. Jätin myös puihin kiinni ns. *varastoon*. En aio myydä mutta annan sitten, jos joku kokee tarvitsevansa.
Kun työkausi alkaa, pitää pistää muistiin, missä on kohtuullisella vaivalla saatavissa pakuria. Johan läheisen naapurikin kiinnostui. Sillä on kyllä hätävarat omassa pihakoivussa =D =) ei vain ollut itse huomannut, ei tiennyt/tuntenut pakuria!
Ai miksikö kysyn? Kuulemma koronaa vastaan tai vastustuskykyä lisäämään. Itsehän en käytä, harmi, kun saan pakuriteestä tai jauheesta ikäviä oireita.
Kyllä alkaa maailmanmarkkinat heilua. Katsoin illalla 95E hinta oli 1.429, tänään lenkillä 1.40 ja tunnin päästä 1.379 e/litra.
Tässä ei tiedä mihin päin maailma kuohuu, korona leviää, Saudien markkinahässäkkä, minkä siirron tekee Venäjä seuraavaksi.
Se, kun olisi kaukaa viisas, tietäisi minä päivänä 98E hinta alimmillaan, tankkaisi maalle koko kauden sahabensat. Ei tuollaisia hintoja ole herran aikoihin näkynyt.
Metsäkoneyrityksille huojennusta tuo, että polttoainekustannukset alenee mutta mikä muu sakkaa vielä, mikä voi vaikuttaa ja mihin. Koronan takia lentokoneet jää maahan, ilmasto kiittää hetken aikaa, vaan kuinka työpaikoilla, jos korona iskee–työt keskeytyy, tehtaat, koulut..
Tilastollisesti varmaan oudoin alkuvuosi ikinä, kelit, lakot, korona, maailmanpoliittinen tilanne.
Huhhuh!
Timppa: ***..sotketaan suloisesti puurot ja vellit. Liiton porukka pyrkii omimaan näemmä työt itselleen eikä suvaitse kilpailijoita. Ei siis esimerkiksi metsänomistajien perheenjäseniä tai naapureita tai muuten huonosti työllistyviä. Onko tämä mielestäsi oikein??***
Nostamani juttu on lähtenyt vuodesta 2016 Metsähallituksen toimista liikkeelle. Artikkeli on kahden vuoden takaa. Ulkomaisen työvoiman käytöstä ja ammattitaidosta jo v. 2008 ollut juttua. Ei minulla silloinkaan ollut yrittäjiä tai ulkomaalaisia tekijöitä vastaan, kunhan työsuhde-edut ja muut seikat kohdallaan sekä ammattitaito riittävä. Eikä ole nytkään, kun em ehdot täyttyvät.
Juu, puurot ja vellit, jellit ja tellit, mutta alvia ei saa unohtaa 😉
Omatoimiset metsänomistajat tekee itse, perheensä kanssa tai tilattuna mh-työt. Kemeratuki ohjaa tekemään vielä niitä mutta kaikkea vuosittain kemeraankaan varattua rahaa ei olla käytetty. Sehän on vain hyvä, kun perheensä kanssa yhdessä toimii metsäomaisuutensa eteen. Olisikin ideaalitilenne, kun metsänomistajat pystyisivätkin itse hoitamaan ja oppi kulkisi näin sukupolvelta toiselle. Kaikki tällä metsälehden palstalla varmasti hoitavat ja hoidattavatkin.
Kokonaisuudessaan tuossa asiassa on kyse ihan eri asiasta kuin perheen ja/tai suvun kanssa omien palstojensa hoidosta.
1,8 miljoonaa ha taimikon-ja nuorenmetsänkunnostus alaa tarvitsee nyt tekijöitä. Jos tulevaisuudessa ei saada jalostusarvoltaan korkelaatuista puuta, hakkuutuloilla vaikea kattaa hoitotoimia, ei palkata uusia työntekijöitä, innovaatiot vähenevät, se on pitkän pitkä ketju ja heijastuu moneen teollisuudenalaan. Puun tuonti ulkomailta saattaa kasvaa. Se johtaa kestämättömään kierteeseen. Kai me haluamme, että Suomi seisoo puujaloillaan pitkään, tekee paljon uusia keksintöjä koko biotalouden saralla sekä hyötyy kansantaloudellisesti hyvin hoidettujen metsien hedelmistä.
Enkä ole istutus tai perkauskoneita vastaan. Uuden Metsälehden artikkelin huoli on siitä, että koneet ei ratkaisseet metsänhoidon ongelmia ja nyt on pula työntekijöistä. Mitäs nyt sitten tehdään?
Nosto: Samaa vanhaa aihetta ja uusia näkökulmia:
Tuolla uutispuolella on huolta, kun koneellistuminen ei tuonutkaan ratkaisua metsänhoidon ongelmiin.
Lainaus***”Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ovat ongelman äärellä. Uusia metsureita ei tahdo löytyä”, tietää asiamies Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden työnantajista. Samaa kertovat lukuisat metsäpalveluyrittäjät.
Baltiasta tai Itä-Euroopastakaan ei enää ole solkenaan tulossa sahureita, koska palkat lähtömaissa ovat nousseet.
Ruotsissa työvoimapula on Suomeakin pahempi. Myös etelän plantaasimetsämaissa ollaan saman äärellä, sielläkin väki pakenee maaseudulta kaupunkeihin. Ei siis ihme, että viime vuosina istutuskoneiden suurimmat markkinat ovat olleet plantaasimaissa.
Taimikonhoidossa lisämurheena on työn kallistuminen.”Raivaussahatyön yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet 30 vuodessa. ***Lainaus loppuu.
Lukekaa koko juttu ja kommentoikaa sitten.
MUTTA, Metsäyhtiöt eivät palkkaa työsuhteeseen metsureita vaan alihankintana metsäpalveluyrityksistä. Ne ovat ennen saaneet lue suoraan: HALPATYÖVOIMAA. Jutussahan avoimesti sanotaan, ettei Baltian ym. maista enää saa sitä, kun eivät suostu alipalkkaukseen! OHOH, suora tunnustus! Vai ei tahdo löytyä uusia metsureita. No, kun ei palkata suoraan palkkalistoille. Metsätyön ja metsurin mainetta on rapautettu vuosia. Kausityöllekin olisi voitava olla ratkaisu, muuta kuin pitkät lomautukset. Suunnittelu tms. Alalle ei kouluttauduta, kun työnsaanti ei ole varmaa.
No, kun ne saavat ulkomaista kausityövoimaa, ei sen ammattitaito välttämättä riitä vastaamaan koulutetun metsurin työnjälkeä. Sitten on valitettu huonosta työnjäljestä, sekä mh-toimenpiteiden kalleudesta–kun perään mahdollisesti lähetetty toinen metsuri paikkaamaan.
Kustannukset nouseet, kun ei olla ajoissa liikkeellä. Taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostusrästejä ei riitä ulkolainenkaan työvoima tekemään. Koneellistuminen ei ollut se ratkaisu.
Olisiko ratkaisunmalleja olemassa mm:
– metsätyön arvostuksen nosto, julkisuukuva- ollaan Suomen metsätalouden kivijalan perusta
– painotus ammattikoulutukseen ja sen mainostus myös luonnonhoitotutkinnot yms ympäristöpainotus
– työnantajien herääminen siihen, että ammattitaitoisesta työvoimasta on pula, eikä nykyinen toimintamalli ole kestävä
– metsätyön palkkaus–olisiko tarkistuksen paikka- sosiaalinen puoli kuntoon
Hiilinielut: Vain hyvin hoidettu taimikko kasvaa tasaisesti ja sitoo hiiltä. Rydöt lahoavat ennenaikaisesti, ei sido, eivätkä tuota taloudellisesti. Jo uudistamisesta alkaen, hyvällä taimiaineksella, hyvin istutettu, oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet jne. ammattitaitoisella työvoimalla. Kerralla hyvin tehty säästää!
Ongelmakohteissa ammattitaito korostuu entisestään, puulajituntemus, mitä tehdä, minkä hyväksi jne.
Metsurin työ on niin ikään metsäluonnonhoitoa, monimuotoisuuden vaalimista, taloudelliseen pitkäjänteisyyteen perustuvaa, vihreää taloutta! Ennen slogan oli että euro mh töihin tuottaa kolme takaisin. Mikä suhde lie nykyisin, riippuu varmaan oikea-aikaisuudesta.
Koulutuksessa nousi, että metsurin nimike voisi olla= hiilinielun hoitaja <3
Näin. Metsurin ammattiylpeyden nosto ja hyväksyttävyys yhteiskunnassa tulee nostaa sille kuuluvalle paikalle arvostuksessa.
