Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
R.ritva:
Tässä autenttinen metsien kulkija, metsuri. Lähden aamuhämärällä, en kohtaa ketään. Teen päivän työn ja palaan kotiin. Voi mennä pari kuukautta, ettei työn merkeissä tapaa yhtään ihmistä. En edes kotirapussa . Joten en laita töihin mennessä, töissä tai palattaessa maskia. Kädet olen pessyt aamulla ja ulos mennessa aina desiä ja myös autosta noustessa kotiin tullessa ja pesut. Koska kosken talon ulko-oven kahvoihin.
Maskin käyttöä harjoittelin elokuussa Uudellamaalla ja nyt täällä Itärajalla myös kaupoissa tai missä vain asioilla käydessä aina maski.
Taloyhtiön saunaan tai pyykkitupaan mennessä en laita maskia. Jos ajaudun naapurin kanssa jutteluun pihassa, on pidetty hyvä välimatka.
Käytän hyvää käsihygieniaa -ja desiä sekä etäisyyttä. Kerran tai 2 krt viikossa kauppaan. Kylässä käy vain kissojeni ystävä, joka ei niinikään tapaa kuin työyhteisönsä jäseniä, heilläkin maksimoitu hygienia. Itse olen käynyt kylässä vain em. ihmisen tykö. Ei ns. viihde-elämää koko vuonna.
Yhtiön ja työterveyden toimesta oli äsken maastokäynti, jossa terveyssisaretkaan ei käyttäneet maskia, ulkotiloissa kun olimme, etäällä toisistamme (työnaytös) joten silloin en itsekään käyttänyt, vaikka oli useampi ihminen koolla metsässä. Porukassa oli myös lääkäri, kai he tiesi mitä tehtiin, kun ei käytetty maskia, vaikka kysyin, tarvitaanko.
Covid19 tulee ja tarttuu, ellei jokainen ihminen eristäytyisi nyt kolmeksi viikkoa täysin. Nyt vain taistellaan ja viivytellään sitä vastaan käytettävissä olevin keinoin siksi, että ehdittäisiin kehittää rokote. Ja myös, ettei laajat yleisömassat sairastu kerralla ja kuormita terveydenhuoltoa. Viivytystaistelu.
Maskin laitan pestyin desinfioiduin käsin ja vaihdan usein, kun liikun tuolla asioilla kaupassa tms. Käytän sitä muita kunnioittaakseni. Sehän edelleen suojaa muita paremmin kuin käyttäjäänsä. Virushan tarttuu myös silmien kautta, joten suojalasit tai pleksi olisi tarpeen, jos haluaa itse suojautua paremmin.
Mutta kun jokainen käyttäisi maskia, niin suojaustaso nousisi ja covidin etenenminen hidastuisi. Koska kukaan ei tiedä, onko oireeton kantaja, ellei ole testattu.
A: Sepä juuri, pitäisi otattaa ehkäpä takapenkitkin pois. Metsävarusteet vie jo (liian) paljon tilaa. Ei tälle autolle. Jos ei olisi työn tuomaa tavaramäärää jo kyllin, jokin muu työ.
Jälkihuom: JEES, niinpä; siksi en tällä hetkellä aktiivisesti kaipaile muutosta. Päästöt on alhaiset, kun veroluokkakin pysynyt alhaisena nykyisellä kaaralla (nimellis päästöt alle 120 mutta todellisuudessa enemmän, I think so)
Katseet maailman pelastamisesta kohdistuu: USA, Kiina, Venäjä, Aasia. Meillä voidaan keksiä hienoja ilmastoinnovaatioita ja toivoa, että noi *suuret* ottaa käyttöön. Lisäksi kierrätyksen tehostus em , jne.
Lehtevää jatkoa!
Ekologista on myös se, että vanhat polttomoottoriautot ajetaan loppuun asti ennen uuden hybridin/sähkö/kaasu auton hankintaa.
Oma autoni on nyt 10 vuotta vanha, ajettu 189 000 km. minun ajossani noin 110 000 km reilu viiden vuoden aikana. Kulutus on keskimäärin 5.4 l/100km. Pitkillä matkoilla jopa 5.1 l/100km.
Jos tuohon lullaani saisi vaihdon kaasuautoksi (miksei saisi) kannattavasti ajatellen sen auton loppuelämän kilometrejä, juu’u, kyllä voisin harkita. Sehän olisi silloinkin hybridi, eli jos kaasua ei ole tankattavissa (pitkä reissu) niin bensa kävisi vielä.
Itsehän olen tavannut ostaa käytetty auto ja ajaa loppuun. Edellisellä ajoin yli 200 000km mittarilukeman ollessa noin 440 000 km, kun moottori levisi.
En harrasta autolla brassailua mutta ekologiaa kyllä! Uskoisin, että seuraava autoni olisi kaasuhybridi. Toivon, että sinne on vielä vuosia, että tarvitsee miettiä.
Olisishan se ideaali, jos kaikki kynnelle kykenevät kulkisivat julkisilla tai edes kimppakyydeillä. Nyt kun menen taas myöhemmin töihin, huomaan; alkaa tehtaalle ja tehtaalta ruuhka, ennen 7 kun työvuorolaiset kukin hyppää kieseihinsä ja karauttaa kotiin tai saapuu työpaikalle. Kun ajan siinä letkassa tuonne periferiaan omiin töihini, ajattelen miksei nuo aja kimppakyydeillä, kun asuvat moni toistensa naapureina. Ei, kun jokaisen on omistettava hieno kaara jota näyttää aamuin illoin jonossa muillekin. Harva edes poikkeaa muuanne työmatkallaan, koska 12 tunnin vuorot, suoraan pedistä töihin tai töistä petiin.
Kuljin minäkin kimppamatkassa toisen metsurin kanssa alkuvuosina. Nyt on metsurit niin harvassa, että yksin saa matkansa tarpoa (eikä ole enää edes Karpoa, paitsi elokuvissa)
Anteeksi poikkeama lehtimetsistä. Ihanin lehtipuu on mielestäni tammi. Ihanin havupuu pihta, pehmeä, jännä tuoksu ja vivahteikas jopa tummaan siniseen vivahtava väri.
Hiano kuva PLANTER.illa =D
Lehtipuuta lisätään minunkin työssäni sitä mukaa, kun otollisesti taimikonhoidossa voi jättää. Huom aina lehtipuun ei tarvitse olla koivu, vaan mikä tahansa lehtipuu kelpaa täyttämään FSC.n tarkoituksen, ja mielummin tosiaan matalaksi jäävää pajua, pihlajaa jättää myös toki raitaa ja haapaakin. Kasvaahan ne siitä ja on myös tulevaisuuden jättöpuita ( ei koskaan jätetä mäntytaimikoihin haapaa). Kokonaisuudessa kuitenkin lehtipuusekoitus niin, ettei se haittaa kasvatettavaa (havupuustoa). Niin, on täällä päin rauduskoivutaimikoitakin, että siinähän se lehtipuu ..
HYBRIDIhaavasta on tosiaan se kokemus ja vain tässä alueella, ettei kelpaa ruuaksi. On hirviä ja kauriita sekä jäneksiä jopa viettää talvisinkin aikaa hybridihaavikossa. Hybridihaavat myös kovan kasvunsa ansiota ovat halkeilleet, joista syystä on laho päässyt. On myös jotain koroa tai mustaa kyljissä- lahoa ja kaadetuista on saattanut puolet puun paksuudesta olla lahoa.
Luonnosta tuolla työmaillani on se kokemus kyllä, että tavallinen haapa kelpaa erinomaisesti ja on kaluttu jopa edellisenä päivänä raivattua haapa seuraavaksi aamuksi. Sellaista moneen kertaan latvakaluttua haapavesaikkoa on joskus tuskallista raivata–on kovin *piikkistä*.
Ei voi kuin pahoitella, että JEES.in hybridit maistuu elämille.
Paikallisen kaupungin metsissä on hybridihaapaa siellä täällä. Aika nopeasti on lahoava, paljon tikankoloja ym. Niiden kuoret, oksat tai muutkaan osat ei kelpaa millekään eläimelle jyrsittäväksi. (tuttu on kaatanut haittapuita kaupungin luvalla- ettei ne lahotessaan kaadu esim tielle). Myös kaupunki teki energiapuu harvennuksen haavikoihin. Tavallisen kaatuneen haavan ja oksat eläimet kaluaa kuoresta puhtaaksi mutta ei hybridihaavan. Sitten se tekee tuhansia vesoja, eikä niitäkään syö sorkkaeläimet eikä jänöt/rusakot.
****Voidaan sopia paikallisesti. Työpaikoilla työntekijöitä edustaa ammattiliitot****
Varmaan kyllä, jos työpaikalla on valittuna luottamusmies, joka edustaa ammattiosastoa ja ammattiliittoa.
Eräässä pienen motoketjun yrityksessä oli YT.t ja pomo oli aamulla mennyt kertomaan, että porukat lomautetaan porrastetusti. Johon sen paikan luottamumies, että ensin minä, olen jo loman tarpeessa. .
Valitettavasti järjestäytymättömillä pienen pienillä työpaikoilla tapahtuu asioita sanelutekniikalla. Työnantajakin jos on järjestäytymätön ja osa työntekijöistäkin ei kuulu ammattiliittoon, sekä vielä puuttuu (kelvollinen ) LM, niin mitäpä siinä sitten kuin teet mitä sanotaan tai ovea kohti.
Tulevaisuus voi olla sitä, että niinkuin ennen vanhaan, työntekijät kokoontuu aamuisin *tehtaan* portille ja sitten joku päällysmies huutaa kenenlaista tänään tarttis töihin ja mitä maksetaan..loput voi sitten vääntäytyä kukin mihin pääsee. Päivän palkalla kerrallaan.
Pakuri pitäisi kerätä ns tuoreena, eli kun puu on vielä elossa.
Kuviinkin laitoin, niin on se ollut yli 2 vuotta kyljessä ja muitakin purkauksia ko koivussa. Että kai se menettää voimansa kun puu kuolee ja siihen pakuriin itseensä iskee joku muu lahottaja vuosien saatossa.
Kuten aiemmin kirj. pakurijuoma maistuu kivalta mutta kaikki ei siedä muutoin sitä, esim itse en käytä.
Näemmä työtätekevää metsuriväkeä ei kiinnostanut lähteä edes viittätoista ihmistä kurssille. Metsäalan TES koulutus siis peruttu liian vähisen osanottajamäärän takia.
Koulutus järjestettäneen toiste, jos kun korona ei ryöpsähdä. Minuu ei enää niin kovin paljon innosta täällä palstalla tes asioista keskustella. Olisi hyvä ja kiva juttu saada vaikuttamisen paikoille porukat sankoin joukoin mukaan.
Työssäni raivaan paljon vatukkoa varhaisperkuulla. Kyllä se lehdelliseen aikaan tehtynä avartaa heti kuusen elintilaa ja voimaa. Talvea vastenkin kannataa vatukko niittää. Sama homma kuin heinäyksessä. Eli pienet taimet ei jää lumi- ja varsimassojen alle. Mutta keväällä ovat taimet heti saamassa aurinkoa. Vadelma kaksivuotisena kärsii kasvutappion. Yllättävästi kuusi ponkaisee kasvuun, ellei ole jo täysin vääntynyt maahan vatukon alla.
Niin. Kyllä kannattaa ajaa raivurilla nyt syksyllä vatukko! Vähän voi asetella varret tukemaan taimia ja olla tarkkana, ettei varsimassa peitä taimia vaan ne ovat suorassa näkyvillä.
Olen iloisesti itse yllättynyt, kun olen päässyt taimikonhoitoon joskus vuosia sitten varhaisperkaamani *epätoivoisen* sankan vatukon jälkeen. Kuinka hyvin taimet ovat pärjänneet.
Jos haluaa keskustella enemmän metsäalan TES asioista, niin Teollisuusliitto järjestää aiheesta koulutusta. Seuraava on lokakuun lopussa.
Sinne pitää ilmoittautua henkilökohtaisesti Teollisuusliiton tapahtumailmoituksien kautta.”Tapahtumassa on vielä 14 paikkaa vapaana.
Tervetuloa Metsäalan edunvalvontakoulutukseen
24.10-25.10.2020 Ouluun***TES muutoksia voi esittää voimassaolon välissä mutta ehdotusten tule kulkea ammattiosastojen kautta. Myös noissa koulutuksissa on koostettu ehdotuksia ja joku en sitten vienyt ne eteenpäin protokollan mukaisesti jne.
Teollisuusliiton metsurijäsenten kannattaa käydä koulutuksissa. Muulloin niin harvoin kohtaa vertaisiaan.
