Käyttäjän MIISU4F kirjoittamat vastaukset
-
Etsin näitä tapaturmaketjua jatkaakseni. Tässä yksi ja toinen linkistä alla.
Selitän, koska nyt tuli se pakollinen paussi. Työkauden aloitin maaliskuussa raivauksilla. Istutusta oli muutama viikko kesällä. Raivaukset jatkui, kolme viikko pidin yhteensä kesälomia.
Marraskuun puolivälissä sadetihkuhämärässä taimikon raivuulla vajaa puoli tuntia ennen kuin päivä olisi ollut täysi, putosin kuusi tureikon läpi kallionlaidalta n. pari metriä, oikea jalka jäi ensin hieman nalkkiin ja pudotessa se oli vielä eri asennossa, alas tullessani kyykkäsin huolella raivureineni niin linkkuun kuin ihminen pääsee, ehkä ylikin.. Siitä pöllästyneenä en päässyt ylös, irrotin raivurin, polveen sattui, nousin kyllä käsillä oksasta hilaten.
Raahasin raivurin kahvasta autolle n. 20 metriä. (piru periköön suomalaisen sisun ja luonteen, en jätä kamoja tänne varastettavaksi /muiden vaivoiksi!). Pomolle soitto nyt kävi pahasti kai, vaihdan kuivat vaatteet ja jos pystyn, ajan päivystykseen. Itkukin tuli. Hammasta purren, joo ajoin, mutta tuskat kovat. Sitten loppui matkanteko omin voimin.
Päivystyksestä kyynärsauvat käteen ja toisen kyydillä keskussairaalaan. Röntgen alaselkä ja polvi. Selän siksi, kun putoamishetkellä ensin möksähdin per,se edellä kallioon ikävästi sattui sekin, siitä samantien liu’uin alas kuin sukkula (märät sadevaatteet). Ei murtumia. Kunnon kipulääkkeet. Seuraavaksi magneetti polvelle. Tulos sivusiteen 2/3 osa repeämä, ei leikattu mutta pitkä sairausloma. kylmäpakkausta, särkylääkkeet plus fysioterapiaa pitkään. Ensi kevääksi pitäisi olla *valmista*.
Tässä könkätty kyynärsauvoilla monta viikkoa, kotona lähinnä. Kaikki asiat hoitanut niin, että kaveri hakee kyytiin. Poika kävi siivoamassa. Eipä paljoa huvitakaan lähteä minnekään korona-aaltoilun myötä.. Töihin olis kiva mutta onni oli se, että työkausi aloitettu aikaisin, melkein yhtä pitkä kausi tuli kuin ennenkin ja tapaturma sattui näin loppuun, ehtii parannella rauhassa.
Se hetki kesti silmänräpäyksen, en ehtinyt huomata, että olin edes niin reunalla, kun hupsahdin alas, vaudikkaasti kävi se. Olin kulkenut sen pyöreälaitaisen kallion ali raivaten ja viimeiseksi päätin, että harvennan sen päällä kasvaneen kuusi*aidan*, joka näkyi tielle, niin maisemointi, samalla näkyisi se järvi myös taustalla.. Ilmeisesti hujahdin pienestä *aukosta* alas. Olen yön pitkinä tunteina miettinyt, miten se tapahtui. Niin kun paranen kävelykuntoon, palaan katsomaan, missä meni vikaan. Ja odottaahan se työmaa minua keväällä, kun jäi kesken kerta.
Vahinko ei tule kello kaulassa. Syyshämärä, märkyys, sumu, liukkaat kalliot, liukkaat maapuut, sammaleiset kivikot, heinien peittämät kuopat. Kesällä raivasin kuivalla kelillä hyvin louhikkoista rinnettä valoisassa ja tarkoin varoen, ei lipsahtustakaan. Tämä pieni parin metrin korkuinen kallionreuna sitten koitui kohtaloksi. Kyllä nää loppuvuoden kelit on petollisia, *valot ei syty* koko päivänä, maanpiirteet tuntuu hukkuvan johonkin.
Olisin jatkanut PALSTAUUDISTUS-ketjuun, jos olisin sen ensin löytänyt tagipilvestä.
Asiani on sama kuin tässä(kin) ketjussa ehdottaneena. (vastauksia saamatta)
Voisiko METSÄLEHDEN NETTITIIMI tehdä parannuksia?
TAGIPILVI : aakkosjärjestykseen !! Tuolla on satoja otsikko/viitesanoja sekaisin ei siitä ota tolkkua, etsimäänsä ei löydä. Ei kukaan jaksa selata puoli tuntia sitä rivi riviltä. Jatkaisin mielelläni jo aloitettuun aiheketjuun, en loisi uutta. JOS se olisi nopeaa ja yksinkertaista.
HAKUTOIMINTO: ei ole, eli etsisin sillä aiheita, mihin kätevä vastata/jatkaa.
OMA NIKKI-profiilijutskat: siellä on muutama viimeksi vastattu/aloittamasi ketju. Kuitenkin olen vastannut ja aloittanut useita. Niin sivunumerointia riittää hamaan tappiin mutta vain ykkössivulla on mitään, loput ***valitettavasti etsimääsi sivua ei löydy***. Niin miksi niitä sivuja on merkattu monta, kerta ei ole säästössä, selattavissa ja avattavissa? Voisin jatkaa omaan ketjuun, jos näkisin ne profiilissani.
Muistutuksena: Suuri KYPÄRÄ-keskustelu käytiin vasta. Siinä oli monta monta sivua puolesta ja vastaan. Kun kahlaa tuosta eteenpäin riittävän kauan, ei tartte tässä PUHELIN METSÄSSÄ-ketjussa puida samaa. Vastatkaa kypäräasiaan tuon ketjuun, kerta valmiina…vaikka toi koski alunperin raivausjälkeä..onko sitä raivausjärkeä?
Vääriä luuloja liikkuu kuin korona-aikaan konsanaan vrt *Wuhanin lääkärit* ja * D-vitamiini estää koronan*SIIS SE kypäräaihe Alkaa ko ketjun sivulta noin 14 -15 sivun kohdilta ja jatkuu eteenpäin harppoen… ,,toim.huom….
Mitä enemmän ja kalliimpaa tekniikkaa mukana rymyhommissa, sen enempi harmia, kun putoaa tai katoaa.
**kuulosuojain mikrofoniyhdistelmiä blootooth yhteydellä**. Hankin kerran kalliihkot radiokuulosuojaimet. Mutta kypärien mallit on muuttuneet, niin nepä ei käy enää mihinkään kypärään ne radiokuulokkeen kiinnitysjutskat. Toimisivat muuten ja niissä myös paikka liittimelle. Kypärä uusitaan 3-5 vuoden välein tai kun alkaa muovi hapristumaan, aikaisemminkin.
** bluetooth nappikuulokkeita*** Just tuon hukkaantumisen takia en nappibluetoothia hanki. Ei tämä mitään välineurheilua ole, pääpaino 0n raivuussa ja turvallisuudessa, oheislaitteet sitten on mitä on.
(kerroin aiemmin ketjussa, mitä kaikkea olen jo ehtinyt muutenkin vuosien varrella hukata)
Koska nappikuulokkeet. Huomasin, että kosteutta kulkee ilmeisesti liittimen reijän kautta, sillä kuulokkeet alkoi rätistä eikä kohta kuulunut mitään. Kuivatin puhelinta liitinkansi auki kotona ja aloin pitämään pussissa. En luota siihen, etteikö kosteus pääse ajan kanssa puhelimeen, kun päivän mittaan kuitenkin sateessa kastuu itsekin sadevaatteista huolimatta, koska puhelinta pitää katsoakin sateessa palstaa etsiessä, vastaa puhelimeen jne. Latauspiuhan ja kuulokeliitännän kansi on kovin heppoisen oloinen lärpäke.
Oletteko huomanneet: Minigrip on nykyään Amergrip? En alkuun huomannut muutosta, ostinpahan vaan ulkoasun perusteella, mutta kun pussukan saumat ei kestä juuri viikkoa pidempään. Huomasin, että nehän on ainakin vuoden verran olleet sokeriruo’osta valmistettuja ja nimi muuttunut hieman. Joka sinänsä ok, joskus pussukka tippuu metsään- maatuu aikanaan.
Nykyään kun otan uuden *minigrip*pussin käyttöön, teippaan kolme saumaa teipillä, kestää siten saumat. Talouspaperi mukana pussissa puhelimen pehmukkeena ja imemässä kosteutta. Suljinnauha ei kestä kovin pitkään mutta muutoin ok.
Uutta luuria en metsästä, kohta vaihtuu taas työpuhelimet, niin lunastan Cattini itselleni.
Suomalaiset on niin pirun kiittämättömiä. Holhota ei sais mutta hallituksen pitäisi silti kädestä pitäen neuvoa ja auttaa. Kyllä on jokaisen omassa henkilökohtaisessa kädessä ja käytöksessä se pontti ja valinnanvapaus.
Kun toimia kiristettiin (Uusimaa rajat kiinni, baarit kiinni ym) itkettiin, että kyllä me osataan elää ja varoa koronaa ilman rajoituksia, eikö hallitus luota ihmisiin. Annettiin ohje, että voi käyttää maskia jos haluaa mutta etäisyys, etätyö ja hygienia ykkösenä. Nyt suositellaan maskeja ja taas meuhkataan, etteikö hallitus osaa päättää ja miksei anneta kunnon rajoituksia ja ohjeita?
Se on yksi ja sama kuka siellä hallituksessa asioita jakaa kun jokaisen maalaisjärjellä voi tehdä omat ratkaisut ja seistä sen takan. Kukaan ei ole tietämätön, miten infektiot, flunssat, norot sun muut tarttuu.
Oli suositukset tai pakot mitä vaan, osa ei niitä noudata kuitenkaan ihan protestiksi vain tai viitsimättömyyttään, uhallakaan. Osa tekee prikulleen kuten ohjataan ja osa vie äärimmilleen. Itse kuulun siihen, joka veisi äärimmilleen, rajoittaisi kaiken, mikä ei liity terveyteen ja turvallisuuteen välttämättömänä. Ensimmäiseksi: koko perheet pois kaupoista! Yksi vain kerrallaan yhtään minnekään. saakeli..ym.
Oho, olipas uutinen!
Rautainen työkunto oli ollut suojana, että oli tietämättään sairastanut diabetesta. Jos olisi ollut vaikka normaali toimistorotta, olisi tod.näk. saanut sairaskohtauksen jo paljon aiemmin.
Vai oli unelmana kiertää Lappi. Muistakaa ihmiset toteuttaa haaveenne ja unelmanne nyt, eikä sitten kun…sitten kun voi olla tosiaan liian myöhäistä :`(
Hienoa Pessiselle, että pääsi hyvin ansaittuun lepopaikkaan. Ei sitä 7kymppisen tarvitsikaan enää töitä painaa (täysillä). Lasteni ukki kuoli heinäpellolle saappaat jalassa alle 70 kun ei malttanut levätä tarpeeksi töidensä lisäksi. Aina oli päästävä tekemään jotain eikä lapsille tai lastenlapsille aikaa suotu, työ ja raha oli tärkeämmät.
Kovalla työllä tämä maa on rakennettu muttei itseään tarvitse tappaa missään työssä. Ja vanhemmiten niitä säännöllisiä terv.tarkastuksia.
Tuohon kertakäyttömaskien puhdistamisen en vielä lähtisi. (on varaa ostaa)
On minulla myös LV.n elintarvikekäyttöön tarkoitettua pintasuihketta. Tuhoaa 99 pros. norot, bakteerit ja homeitiöt. Käytän sitä esim. auton kahvoihin ja pintoihin jos joku vieras tulee kyytiin (harvoin) ja asunnon kahvoihin ym. (jos vieras esim huoltomies käy) . Alunperin hankin LV.n desisuihkeen työkenkiä ja saappaita varten. Aiemmin suihkin työjalkineiden sisäosat NeoAmiseptilla. Sitten löysyn marketin hyllystä tuon LV.n. Koska saappaita ja jalkineita ei voi oikein alinomaa pestä saippuavedellä. Itsellä on kolmet eri jalkineet käytössä, että ne kuivahtavat välillä. Myös pohjallisia on iso nippu; olen ommellut itse paksumpia pestäviä ja kestäviä pohjallisia, ne menee pesuun joka pv. niinkuin sukatkin. Tai siis vkl, kun pesen työvaatteet.
Niin sillä LV suihkeella voi periaatteessa suihkia maskitkin, jos olisi äärimmäinen hätätila.
Saimme työnantajalta kaksi kestomaskia firman logolla, niitä en ole ottanut käyttöön. Ehkä edustustilaisuuteen sitten. Kun niitä pitäisi sitten kantaa pesuun jne. tai keittää.
Kun heitän kertakäyttömaskin autossa roskapussiin, suihkautan sitä LV desisuihketta perään ja käsiin.
Huomasin huhtikuussa, että LV suihkeen hylly oli tyhjä. Oli koko kesän. Syksyllä sitä taas oli, osti 2 plo.a. Nyt kun korona-aalto ilmeisesti nousee tännekin, huomasin, että LV pullohylly on ollut taas tyhjä.
Moni muukin huomannut, puskaradio, että se elintarvikekäyttöön käyvä suihke on todella tymäkkä ja edullisempi kuin esim NeoAmisept.
http://www.foodie.fi/entry/desinfiointiaine-500ml/6414505023329
