Käyttäjän MHYasiantuntija/metsäesimies kirjoittamat vastaukset
-
Ja toki MHY:illä on myös omaa puunkorjuupalvelua ja omien koneiden hakkuita valvotaan ihan siinä missä pystykauppojenkin
Ostomiehellä tarkoitan ihan eri firmojen miehiä.
En olekaan kertaakaan kun se ei ole mun homma. Työkaveri on useamman kerran sopinut korvauksista ja useimmiten ne sovitaan sorakuormina tai maksamalla lisähintaa jollekin puutavaralajille. Näin toimien ei ostomiehen tarvi niin paljon selitellä johtajalleen.
Ja ostajat pitävät tänä päivänä hyvin salassa korvaukset mitä he ovat tehneet väärästä katkonnasta johtuen. Virallisia raportteja ei moniakaan ole tehty ja korvaukset sovitaan useimmiten suuressa hiljaisuudessa. Vain jäävuoren huippu korvauksista päätyy valtakunnan medioihin.
Jätkältä aika trolli 😀 Mutta vaikeetahan se korvausten saaminen aina on jälkikäteen ja siksi sitä parempi lopputulos tulee puukaupassa mitä paremmat tiedot kaikilla osapuolilla on leimikosta
Katkontaa valvotaan niin että pyydetään motokuskilta mittalista siihen asti hakatuista rungoista ja katsotaan siitä onko katkottu myös lyhimpiä sovittuja pituuksia ja tukkia miniläpimittaan saakka. Tietty tämä alkaa olemaan nykypäivänä aiempaa vaikeampaa/on mahdotonta tiettyjen ostajien osalta, kun motokuskit voi olla käsketty olemaan luovuttamatta minkään näköisiä mittalistoja (MTK ajaa asiaa eteenpäin jotta valtakirjan omaava firma saisi mittalistan kuten kuuluu)! Tietysti katkontaa valvontaa myös perinteisesti mittaamalla hakattuja pölkkyjä rullamitalla ja silmämääräisesti arvioiden.
Virheet dokumentoidaan esimerkiksi kuvaamalla ja asiantuntija tekee asiasta raportin. Hyvityksistä myyjälle sovitaan aina tapauskohtaisesti eri tavoin. Useimmiten kyse on siitä että sovitaan korvaussumma joka tyydyttää myyjää. Sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä menetettyjen tulojen kanssa.
Mitäs riskiä sähköiseen puukauppaan sisältyy kun se tarkoittaa vain kauppasopimuksen sähköistä allekirjoitusta pankkitunnuksilla. Se että tietääkö myyjä leimikkonsa tukkiprosentin ennen kauppaa ei vaikuta hakkuun lopputulokseen yhtään mitään.
En nyt jaksa puuttua tuohon pilkunviilaamiseen sähköinen puukauppa termistä. Itse tarkoitan sähköisen puukaupan riskeillä lähinnä sitä että kilpailutus itse kuutio.fi:n kautta ei välttämättä tuo myyjälle läheskään parasta loppuhintaa. Ostajat kun kilpailevat vain näennäisesti MO:n suoraan tarjolle pistämistä leimikoista. Tärkeimpänä syynä tähän on että he tietävävät saavansa tällaiset leimikot halvemmalla kuin asiantuntijafirman kautta kilpailutetut. Lisäksi suoraan MO:n tarjolle laittamissa leimikoissa ostajille lisäkuluja tuo puuston arviointi itse, leimikon rajaus maastossa, tarvittaessa ennakkoraivauksen järjestäminen jne. Eri tilanne on kun leimikko on laitettu tarjolle jonkun ammattilaisen toimesta ja ammattilainen voi aina pyytää ostajilta uusia tarjouksia tiukkaan kilpailuun vedoten ja monesti siten saadaankin tarjouksia hilattua ylöspäin (tarjoukset kun usein tuppaavat olemaan hyvin lähellä toisiaan paperilla).
Tottakai se suurin piirtein tukkiprosentin tietäminen on tärkeää. Sen ansiosta asioihin perehtynyt myyjä/ammattilainen tietää hakkuun aikana katkontaa valvomassa käydessään puuttua mahdolliseen huonoon katkontaan jo hakkuun aikana! Katkonta sen lopullisen myyjän tilin kuitenkin aina ratkaisee. Jälkikäteen asioiden selvittely on aina vaikeampaa kuin ennakoiden.
Moi kaikille!
Ajattelin nyt jakaa omaa tietoani kun sitä on Luken Valtakunnan Metsien Inventoinnista ja MHY toimihenkilönä useammalta vuodelta kertynyt.
Ensinnäkin Metsään.fi-palvelun tiedot pohjautuvat suurimmalti osin vanhoihin 2008 tai sitä aiemmin tehtyihin maastoinventointeihin ja 10 vuotta vanha tieto alkaa olla jo liian vanhaa jotta sitä voisi suoraan hyödyntää leimikon teossa. Tiedot päivittyvät Metsään.fi-palveluun käsittääkseni vain Metsäkeskuksen toimesta ja onneksi tosiaan tietoja saadaan nykyään päivitettyä isoilta aloilta yhä nopeammin laserkeilauksen ansiosta. Samisoikkeli mainitsikin jo harvapulssisen laserkeilaimen ongelmasta, joka käytännössä tekee mahdottomaksi arvioida pieniä metsikkökuvioita. Sen tarkkuus riittää vain useiden hehtaarien tasakokoisten ja ikäisten puustojen arviointiin. Lisäksi ilmasta tehtävä laserkeilaus ei tule ikinä poistamaan sitä ongelmaa että puuston laatu ja tukkiprosentti on arvioitava maasta käsin. Puukin mainitsema reppukeilain on toki jossain määrin käyttökelpoinen mutta kallis menetelmä, koska metsäammattilainen pystyy keräämään samat tiedot nopeammin silmävaraisesti.
Korostan sitä että metsätietojen keräämiseen vaaditaan kovaa ammattitaitoa. Tiedän että metsäsuunnittelijoita on monentasoisia ja heidän suunnitelmiensa laatua valvotaan hyvin ainakin oman MHY:ni alueella. Kannattaa muistaa että jokaisen oman metsän puustotiedot on vähän kuin pankkitilisi tiedot. Kannattaa siis miettiä tarkkaan kenelle tietojasi jaat!
Sähköinen puukauppa on hyvä ja kauppoja helpottava juttu. Kuitenkin siinä on omat riskinsä. Tässä ketjussa useampaan otteeseen mainittu puustotietojen paikkansapitävyys on puukauppaa tehdessä ensiarvoisen tärkeää. Ostomiehet kun eivät ehdi kovinkaan paljoa käyttämään aikaa puuston arviointiin vaikka metsässä kiertäisivätkin. Jos et tiedä yhtään ennen hakkuuta mikä tukkiprosentin puulajeittain pitäisi suunnilleen olla on vaikeaa enää hakkuun jälkeen todeta että katkottiinko tukkia kuiduksi tms. Puunostajat kyllä keksivät selityksen jokaiseen järeään kuitupuuhun.
Sitten vielä haluan korostaa että taloudellisessa mielessä puukaupassa ratkaisevin asia on että paljonko puuta on tukkipinossa ja paljonko kuitupinossa. Hintaero tukki- ja kuitupuulla kun on vielä noin kolminkertainen. Se että saako joltain ostajalta euron kaksi paremman yksikköhinnan on aivan epäolennaista verrattuna siihen millaisia tukkimittoja ostaja käyttää. Eli tukkien minimipituudet ja minimiläpimitat kannattaa katsoa joka tarjouksesta todella tarkkaan.
Dronit on tällä hetkellä tulevaisuuden utopiaa ja niillä on vielä omat rajoitteensa puuston arvioinnissa. Tehtailla pöllipinojen/hakekasojen määrien inventoinnissa toki toimivia pelejä!