Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Arto, kirjoitatko itse kaikki tämän palstan viestisi?
Fingridin sivujen asetuksista voi valita joko alvittoman tai alvillisen pörssihinnan. Voi halutessaan lisätä myös yhtiön marginaalin mukaan.
Vielä MJO hintakatosta, en varmaan osannut kysyä riittävän selkeästi. Jos yksittäisten tuntien hinta nousee yli hintakaton, mutta laskutuskauden (yleensä kuukausi) keskihinta pysyy takuuhinnan alapuolella, leikataanko näiden yksittäisten kalliiden tuntien hinta hintakaton tasolle ja sitä kautta laskutushinta laskettaisiin ”uudelleen”? Hintakattoa tälläkin palstalla on useampaan kertaan ”mainostettu”, mutta sen maksullisuudesta ei ole ”muistettu” kertoa.
Itselläni on pörssisähkö ilman hintakattoa ja siksi kysyisinkin MJO:lta, mitä hintakatto itse asiassa tarkoittaa? Onko se katto joka tunnille, joka vuorokaudelle, laskutuskaudelle vai jollekin muulle ajanjaksolle?
Tricon ”tukematon” alvillinen hinta näyttää olevan n. 178 eur/10l, tuen jälkeen 55 eur/10l eli kyllähän aineelle ihan kohtuullinen tuki kohdistuu. Mäntytaimikolle kertakäsittelyn kulutus on n. 10l/ha, sekataimikolle vähemmän; ajanmenekki on käytännössä sama molemmissa tapauksissa.
Mielenkiintoista seurata, miten tämä keissi päättyy. Matti on tunnettu hyvin käytännönläheisenä metsänomistajana, mutta hän oli tutkijana erittäin pedantti myös ”teoriapohjalta”. Hän kirjoitti aikanaan mm. ”Tieteellisen tutkimuksen perusteet”-kirjan, joka kuulemani mukaan oli aikanaan hyvin suosittu opus myös muiden alojen opiskelijoiden keskuudessa.
”Soltsi” voi olla hidas heräämään, mutta kyllä Saksan sotilaallinen tuki ainakin Kiel-instituutin tilastojen mukaan on huomattavasti (yli 8 miljardia euroa) brittien vastaavaa tukea suurempi sodan alusta tämän vuoden tammikuun puoliväliin mennessä, vaikka näillä palstoilla muuta on kovasti väitettykin…
”Onhan se ihan hyvä välillä tuulettaa nurkat kunnolla ja päästellä ilmoille kaikki mikä vituttaa!”
Voi Visa, vaikka oletkin myynyt puuta kuutioina alle prosentin jonkin toisen kirjoittajan määriin verrattuna, ei sen nyt kuitenkaan tarvitsisi noin paljon vit…aa; eihän näitä asioita niin vakavasti kannata ottaa. Niin kuin kerroin, ihan hyvät määrät sinulla on kuitenkin kertynyt ja nuorena miehenä ehdit hyvin vielä määriä kasvattaa; tiedä vaikka tulisi vielä prosentti täyteen ja kokemusmaailma kasvaisi entisestään. Onhan se kokemusmaailman karttuminen näkynyt jo autokommenteissakin…
Visallakin näyttää tuo itseluottamus olla kohdillaan:
”Tietäisittepä, kuinka paljon olen kirjoittanut puheita ja ketkä niitä ovat esittäneet”
Tiedän, että täällä on kirjoittajia, jotka ovat kirjoittaneet puheita ja esittäneet niitä itsekin hyvinkin arvovaltaisissa tilanteissa, mutta kuten aikaisemmin jo kirjoitin, heillä ei näytä olevan tarvetta tuoda asiaa esille ihan jokaisessa eikä ihan joka toisessakaan viestissä. Toivottavasti Visa kuitenkin näillä kirjoituksillaan saa esittelemilleen tarpeilleen tyydytyksen…
Ylä-Lapin metsätalouden kannalta oli aikanaan paha takaisku, kun Vapo lopetti sahauksen Peuravuonon sahalla. Sahaa yritettiin elvyttää erilaisilla omistusjärjestelyillä (mm. kuntakin oli mukana), mutta toimintaa ei saatu kunnolla enää pyörimään. Sahan koko ja tarjolla olleen raaka-aineen määrä ei käytännössä mahdollistanut investointeja nykyaikaiseen tekniikkaan.
Ylä-Lapin metsätaloutta ”puolusti” Peuravuonon paikallinen jalostus; hakkuutyöt tehtiin silloin kokonaan miesvoimin metsurityönä ja myös tämä työllisyysvaikutus koettiin niillä selkosilla positiivisena asiana. Sahalla valmistettiin sekä normaalia sahatavaraa että ratapölkkyjä. Peuravuonossa sahattujen ratapölkkyjen kyllästysprosessi oli suuresta sydänpuuosuudesta johtuen erilainen etelämpänä sahattuihin ratapölkkyihin verrattuna, mikä omalta osaltaan vaikeutti pohjoisen ratapölkkyjen jatkokäsittelyä. Betonipölkyt ”veivät” markkinat, mutta puisia ratapölkkyjäkin tarvittiin ”paikkopölkyiksi” ja joihinkin lyhyempiin ratapätkiin.
Kun paikallinen mekaaninen jalostus on käytännössä loppunut ja luontoarvojen merkitys entisestään noussut, ei Ylä-Lapin metsätalouden tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Kuitupuiden toimittaminen Kemiin sellun raaka-aineeksi ei ole taloudellisestikaan kovin kannattavaa pitkän kuljetusmatkan takia.
Pahat linnut lauloivat, että Peuravuonon sahan niinkin pitkäaikaiselle toiminnalle oli vähän raadollisiakin syitä, mutta niiden todenperäisyydestä ei tietenkään ole mitään varmuutta. Muistelen vähän, että olen aikanaan ollut tiiviisti mukana tuossa Ylä-Lapin kuviossa, mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…
Eräs automerkki (olikohan Toyota?) mainoslauseessaan jo monia vuosia sitten toi esille, että liikenteessä on kahdenlaisia autoilijoita; niitä, jotka ajavat nelivedolla ja niitä, jotka eivät koskaan ole ajaneet nelivedolla. Se pitää erinomaisen hyvin paikkaansa vieläkin eli onhan se positiivinen juttu, että kokemusmaailma on kasvanut taas yhdellä autoilijalla, joka aikaisemmissa viesteissään on ihmetellyt, mihin sitä nelivetoa oikein tarvitaan…