Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Kaakossa hirvikanta oli huipussaan 1970-luvun lopulla, jolloin muualla Suomessa vasta ”aloiteltiin”. Kannan nousu oli niin nopea, että ”vanha kansa” piti selvänä hirvien tulleen Venäjältä. Huipussaan talvilaskennassa saatiin yli 20 hirveä/1000 ha eli eihän niitä lukuja ihan helpolla silloin uskottu. Vasaluvat tulivat kaakkoon v. 1975 eli silläkin lienee ollut osuutta hirvikannan nousuun yhdessä tietenkin nuorten mäntyvaltaisten taimikoiden määrän noustessa.
Onko Anneli ihan varma tuosta männyn itse tekemän kylvön ajankohdasta?
Luulisi ihmisillä olevan muutakin tekemistä kuin päivystää kolmea keskustelupalstaa joka päivä aamusta iltaan ja kirjoitella sinne jatkuvalla syötöllä viestejä aiheista, joista ei mitään tiedä…
Nyt tuli Tuulalta vuoden paras…
Hirvijahti ohi, saalis tälläkin kertaa viivalle. Jahtiin osallistui lähes 10 eri koiraa, suurin osa aina kerrallaan irti, passissa ei turhaan ihmetelty ja seisottu ”tyhjää”.
Syksy onkin mennyt niin, että viikot on levitetty Tricoa (yht. 110 l) ja viikonloput jahdattu hirviä. Yhtään minuuttia ei ole tullut käytettyä hirvistä valittamiseen tällä palstalla…
Aki Hintikka?
AR:n kannattanee vielä tarkistaa hirvilukunsa ja varsinkin ne pinta-alat…
”Mitä te vielä hirvenpyynnin kanssa tuherratte, ei siihen mitään kylmiöitä tarvitse. Lihat on jo pakastettu. Olihan siinä pakkasöitä kun aloitettiin. Hirvet pitää tappaa silloin kun ne vielä ovat peltojen reunametsissä, kiirettä on pidettävä ajallaan.”
Tolopainen ei ymmärrä, että Suomi on pitkä maa, jossa on kovasti erilaiset olosuhteet. Kaakossa ei tämän syksyn hirvijahdin aikana ole pakkasöitä ollut; öisin on ollut n- +5 C ja päivisin +12 C. Iltapäivällä kun hirven kalauttaa, ruho ei pääse jäähtymään missään vaiheessa. Voi tietenkin olla niin, että Tolopaisen seurueessa lihan laadulla ei ole niin väliä juu…
Oman seurueen kokemuksen perusteella uskon, että hirvijahdin jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että nuori polvi otetaan jahtiin mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällä en todellakaan tarkoita, että hirvi pitäisi päästä ampumaan mahdollisimman nuorena, vaan sitä, että jahtitapahtumiin kuten tulille päästään mukaan kokemaan jahtitunnelmaa sopivassa iässä. Tiedän useita entisiä työkavereita, jotka lopettivat metsästyksen perheen perustamisen aikoihin ja palasivat sitten takaisin ”ympyröihin” (ilman jälkikasvua), kun pahimmat ruuhkavuodet olivat ohi. Seurauksena oli tietenkin se, että jälkikasvu ei missään vaiheessa ollut ympyröissä mukana, vaan isä jahtaili hirviä ja muuta riistaa ”kavereiden kanssa”. Tulos on nyt sitten nähtävissä ja tätä asiaa tämänkin palstan useissa kommenteissa ”ihmetellään”.
Jos pitää kokopäivätoimisesti päivystää kolmea somepalstaa, ei näköjään jää enää aikaa seurata Suomen politiikkaa…
”Mettämiähelle on esitettävä tarkentavia kysymyksiä. Missä seurue sijaitsee maantieteellisesti ?”
Seurue on Kaakkois-Suomessa, mutta tällä palstalla en ala asiaa sen enempää avaamaan. Kuten eräs komisario yhden toisen asian yhteydessä totesi, ”parhaat neuvot tulevat niiltä, joilla on vähiten kompetenssia”; tämä todellakin pätee tälläkin palstalla. Suorittavan ja ehkä parin muun kanssa asiaa voisi syvällisemminkin ”tutkia”, mutta minua ei todellakaan kiinnosta keskustelu mm. punkkitutkijoiden ja muiden sellaisten kirjoittajien kanssa, jotka eivät koskaan ole hirviä metsästäneet.
Se kaakon seurue on tänä syksynä neljänä jahtipäivänä kaatanut 8 hirveä täsmälleen tavoitejakauman mukaisesti eli kohtuuvauhdissa siellä ollaan. Ilman kylmiötä hirvijahdin järjestelyt näillä lämpötiloilla olisi todella hankalaa, mutta vieläkin joiltakin seurueilta tämä mahdollisuus puuttuu (ovat usein pieniä seurueita).