Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Fingridin sivujen asetuksista voi valita joko alvittoman tai alvillisen pörssihinnan. Voi halutessaan lisätä myös yhtiön marginaalin mukaan.
Vielä MJO hintakatosta, en varmaan osannut kysyä riittävän selkeästi. Jos yksittäisten tuntien hinta nousee yli hintakaton, mutta laskutuskauden (yleensä kuukausi) keskihinta pysyy takuuhinnan alapuolella, leikataanko näiden yksittäisten kalliiden tuntien hinta hintakaton tasolle ja sitä kautta laskutushinta laskettaisiin ”uudelleen”? Hintakattoa tälläkin palstalla on useampaan kertaan ”mainostettu”, mutta sen maksullisuudesta ei ole ”muistettu” kertoa.
Itselläni on pörssisähkö ilman hintakattoa ja siksi kysyisinkin MJO:lta, mitä hintakatto itse asiassa tarkoittaa? Onko se katto joka tunnille, joka vuorokaudelle, laskutuskaudelle vai jollekin muulle ajanjaksolle?
Tricon ”tukematon” alvillinen hinta näyttää olevan n. 178 eur/10l, tuen jälkeen 55 eur/10l eli kyllähän aineelle ihan kohtuullinen tuki kohdistuu. Mäntytaimikolle kertakäsittelyn kulutus on n. 10l/ha, sekataimikolle vähemmän; ajanmenekki on käytännössä sama molemmissa tapauksissa.
Mielenkiintoista seurata, miten tämä keissi päättyy. Matti on tunnettu hyvin käytännönläheisenä metsänomistajana, mutta hän oli tutkijana erittäin pedantti myös ”teoriapohjalta”. Hän kirjoitti aikanaan mm. ”Tieteellisen tutkimuksen perusteet”-kirjan, joka kuulemani mukaan oli aikanaan hyvin suosittu opus myös muiden alojen opiskelijoiden keskuudessa.
”Soltsi” voi olla hidas heräämään, mutta kyllä Saksan sotilaallinen tuki ainakin Kiel-instituutin tilastojen mukaan on huomattavasti (yli 8 miljardia euroa) brittien vastaavaa tukea suurempi sodan alusta tämän vuoden tammikuun puoliväliin mennessä, vaikka näillä palstoilla muuta on kovasti väitettykin…
”Onhan se ihan hyvä välillä tuulettaa nurkat kunnolla ja päästellä ilmoille kaikki mikä vituttaa!”
Voi Visa, vaikka oletkin myynyt puuta kuutioina alle prosentin jonkin toisen kirjoittajan määriin verrattuna, ei sen nyt kuitenkaan tarvitsisi noin paljon vit…aa; eihän näitä asioita niin vakavasti kannata ottaa. Niin kuin kerroin, ihan hyvät määrät sinulla on kuitenkin kertynyt ja nuorena miehenä ehdit hyvin vielä määriä kasvattaa; tiedä vaikka tulisi vielä prosentti täyteen ja kokemusmaailma kasvaisi entisestään. Onhan se kokemusmaailman karttuminen näkynyt jo autokommenteissakin…
Visallakin näyttää tuo itseluottamus olla kohdillaan:
”Tietäisittepä, kuinka paljon olen kirjoittanut puheita ja ketkä niitä ovat esittäneet”
Tiedän, että täällä on kirjoittajia, jotka ovat kirjoittaneet puheita ja esittäneet niitä itsekin hyvinkin arvovaltaisissa tilanteissa, mutta kuten aikaisemmin jo kirjoitin, heillä ei näytä olevan tarvetta tuoda asiaa esille ihan jokaisessa eikä ihan joka toisessakaan viestissä. Toivottavasti Visa kuitenkin näillä kirjoituksillaan saa esittelemilleen tarpeilleen tyydytyksen…
Ylä-Lapin metsätalouden kannalta oli aikanaan paha takaisku, kun Vapo lopetti sahauksen Peuravuonon sahalla. Sahaa yritettiin elvyttää erilaisilla omistusjärjestelyillä (mm. kuntakin oli mukana), mutta toimintaa ei saatu kunnolla enää pyörimään. Sahan koko ja tarjolla olleen raaka-aineen määrä ei käytännössä mahdollistanut investointeja nykyaikaiseen tekniikkaan.
Ylä-Lapin metsätaloutta ”puolusti” Peuravuonon paikallinen jalostus; hakkuutyöt tehtiin silloin kokonaan miesvoimin metsurityönä ja myös tämä työllisyysvaikutus koettiin niillä selkosilla positiivisena asiana. Sahalla valmistettiin sekä normaalia sahatavaraa että ratapölkkyjä. Peuravuonossa sahattujen ratapölkkyjen kyllästysprosessi oli suuresta sydänpuuosuudesta johtuen erilainen etelämpänä sahattuihin ratapölkkyihin verrattuna, mikä omalta osaltaan vaikeutti pohjoisen ratapölkkyjen jatkokäsittelyä. Betonipölkyt ”veivät” markkinat, mutta puisia ratapölkkyjäkin tarvittiin ”paikkopölkyiksi” ja joihinkin lyhyempiin ratapätkiin.
Kun paikallinen mekaaninen jalostus on käytännössä loppunut ja luontoarvojen merkitys entisestään noussut, ei Ylä-Lapin metsätalouden tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Kuitupuiden toimittaminen Kemiin sellun raaka-aineeksi ei ole taloudellisestikaan kovin kannattavaa pitkän kuljetusmatkan takia.
Pahat linnut lauloivat, että Peuravuonon sahan niinkin pitkäaikaiselle toiminnalle oli vähän raadollisiakin syitä, mutta niiden todenperäisyydestä ei tietenkään ole mitään varmuutta. Muistelen vähän, että olen aikanaan ollut tiiviisti mukana tuossa Ylä-Lapin kuviossa, mutta koska siitä on niin kauan aikaa, voin tietenkin muistaa ihan väärinkin…
Eräs automerkki (olikohan Toyota?) mainoslauseessaan jo monia vuosia sitten toi esille, että liikenteessä on kahdenlaisia autoilijoita; niitä, jotka ajavat nelivedolla ja niitä, jotka eivät koskaan ole ajaneet nelivedolla. Se pitää erinomaisen hyvin paikkaansa vieläkin eli onhan se positiivinen juttu, että kokemusmaailma on kasvanut taas yhdellä autoilijalla, joka aikaisemmissa viesteissään on ihmetellyt, mihin sitä nelivetoa oikein tarvitaan…
Täällähän onkin kommentoitu minun edellisiä kirjoituksia vähän erikoisilla tavoilla; ajattelin, että minun kehumia hirviasioita olisi nostettu pöydälle ja niistä keskusteltu, mutta kommentit olivatkin suunnattu ihan muihin asioihin. Vielä niistä hirviasioista kuitenkin sen verran, että Suorittava näyttää edelleen olevan sen puolen aktiivikirjoittajien paras asiantuntija. Näyttää kuitenkin yllättävän usein siltä, että hirviä metsästämättömät kirjoittajat tuntuvat omasta mielestään osaavan ne hommat Suorittavaa paremmin. Tätähän voisi verrata siihen, että ne ”metsävetoomuksen” 1600 allekirjoittanutta taiteilijaa osaavatkin nämä metsähommat metsänomistajia ja metsäammattilaisia paremmin. Suorittavalla näytti muuten olevan myös oikea vastaus myös siihen, miksi ostajat vaativat avohakkuualueiden ennakkoraivausta.
Mutta sitten niihin muihin kommentteihin:
”Veikkaan tuolla edellä viitatun minuun. Korjaan sen verran että kutsumanimeni on Anneli, en ole vielä eläkkeellä (evp kuitenkin eli työhaluton) ja en ole ollut lehtori. Ei mulla muuta.”
Yleensä aina se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa, mutta nyt kävi kyllä niin, että älähtikin ”naapurin koira”. En ole varma, haluttiinko sitä virhettä oikein etsiä vai onko todellakin niin, ettei muiden viestejä oikein malteta lukea, jos eläkkeellä olevaa vanhoilla tiedoilla elvistelevää lehtoria ei tunnisteta (tästähän voisi julistaa vaikka arvauskilpailun kuten joidenkin autokaupoissa eli laitelkaa arvauksia tulemaan, minä sitten parin viikon päästä kerron oikean vastauksen). Ei minulla muuta.
”Paljon kirjoitit muita vähätellen, mutta edelleen vastaus alkuperäiseen kysymykseen uupuu. Kotikasvatuksessa tosiaan on eroa.”
Luin viestini vielä uudelleen ja sitä vähättelyä en kyllä tunnistanut. Onko Galan tapa tällä tavalla vastata, kun asiatiedoissa huomaa jäävänsä lähtötelineisiin? Vastaile Gala minunkin kysymyksiin, niin minä sitten taas vuorollani vastailen sinun kysymyksiin.
mettämiäs: ”Kiitos Gala nimityksestä kevytnimimerkiksi. Tämä mahtaa olla ensimmäinen kerta, kun aina oikeassa oleva ja ylivertaisen kokemusmaailman omaava saa tällaisen nimityksen.”
”On kyllä sanottava, että mettämiähellä näkyy tuo itseluottamus olevan hyvin kohdallaan!”
Vielä siitä kokemusmaailmasta, johon prof. Hiilamo viittasi eräässä toisessa yhteydessä. Täällä joku on kertonut tehneensä elämänsä aikana n. 50 000 m3 puukauppaa, mikä tietenkin on ihan kunnioitettava määrä. Tiedän, että tällä palstalla on keskustelijoita, jotka ovat tehneet reilusti yli kymmenkertaisen määrän puukauppoja … vuosittain. Eihän ne kuutiot kaikki ole omasta metsästä, mutta on siellä varmaankin omiakin puita mukana ja lasketaanhan täällä muiden metsissä sahatut tankillisetkin ”mukaan”. Olen huomannut, että niillä isompien määrien puukauppaajilla ei ole tarvetta tuoda niitä kuutioita esille ihan jokaisessa eikä ihan joka toisessakaan viestissä…