Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Kuitenkin puun myyntihinnassa pitää olla mukana pääomatulovero, eli puun myyntivero,”
Entisestä hankintapinon jakajastahan on kehittynyt ihan metsäverotuksen erikoisasiantuntija. En nyt ihan tosissani kirjoitanut siitä harrastelijan lapsuksesta, mutta ihan hyvä, jos Jätkä otti sen tosissaan…
”Aina silloin tälläin ostan raakapuuta yksityisiä tai yrityksiltä. Sovitaan puun hinta, lisätään siihen alvin osuus, koska olen alvillinen,”
Olen varmaankin taas ymmärtänyt metsätalouden alv-verotuksen ihan väärin, koska olen ymmärtänyt niin, että puukaupan alvillisuuden ”määrää” myyjä eikä ostaja. Mihinköhän se alviin ”ilmoittautumaton” puunmyyjä joutuu niiden saamiensa alvien kanssa? Kuittaa varmaan ”ylimääräisenä” yksikköhintana vai miten se menee?
Tutkitaanpa vielä tuota metsävähennystä:
Kuvitellaan tilanne, jossa tänä vuonna on sovittu 30 000 euron puukauppa ja viiden vuoden kuluttua on tulossa 50 000 euron puukauppa. Metsänomistajalla on käytössään 20 000 eur metsävähennystä ja muita vähennyksiä ei tässä kuvitteellisessa tapauksessa ole käytettävissä.
Metsänomistaja A miettii niin, että hän säästää metsävähennyksen myöhempään suurempaan puukauppaan. Hän maksaa veroja ensimmäisestä puukaupasta 30 000 eur x 0,30 = 9 000 eur (saa nettona 21 000 eur). Jälkimmäisessä puukaupassa hän maksaa veroja 50 000 eur – metsävähennys 20 000 eur = 30 000 eur x 0,30 = 9 000 eur. Yhteensä metsänomistaja A saa nettona kahdesta puukaupasta 21 000 eur + 41 000 eur = 62 000 eur.
Metsänomistaja B käyttää metsävähennykset mahdollisimman nopeasti eli hän maksaa veroa ensimmäisestä puukaupasta 30 000 eur – metsävähennys 18 000 eur = 12 000 eur x 0,30 = 3 600 eur. Hän saa nettona tästä kaupasta 26 400 eur eli 5 400 eur enemmän kuin metsänomistaja A. Hän päättää sijoittaa tämän ”ylimääräisen” 5 400 eur 5 %:n nettokorolla tuottavaan sijoitukseen (tällaiseen nettokorkoon kaikki metsänomistajat halutessaan pääsevät, lisäksi tämän palstan sijoittajavirtuoosit pääsevät tietenkin paljon korkeampiinkin tuottoihin). Jälkimmäisestä puukaupasta metsänomistaja B saa bruttona 50 000 eur ja käyttää loput metsävähennykset 2 000 eur eli saa metsävähennyksen jälkeen 50 000 eur – 2 000 eur = 48 000 eur. Tästä summasta metsänomistaja B maksaa veroja (30 000 eur x 0,30)+ (18 000 eur x 0,34) = 15 120 eur. Täten metsänomistaja B saa nettona näistä kahdesta puukaupasta yhteensä 61 280 eur eli 720 eur vähemmän kuin metsänomistaja A. Mutta metsänomistajan B:n ensimmäisestä puukaupasta tekemä 5 400 euron sijoitus 5 %:n nettokorolla on tuottanut nettona viidessä vuodessa 1491,9 eur eli hänen kokonaisnettotulonsa on 61 280 + 1491,9 = 62 771,9 eur, mikä onkin 771,9 eur enemmän kuin metsänomistaja A:n kokonaisnettotulos. Menovarauksen käytöllä jälkimmäisen kaupan yhteydessä tuo ero saadaan vieläkin suuremmaksi.
Eli kannattaako metsävähennystä ”säästellä” ainakaan tämänkaltaisessa tapauksessa? Onko metsätalouden tavoitteena minimoida verot vai maksimoida tulos? Mikä merkitys on ”rahantarpeella” ja ”inflaatiolla”?
”Tolopaiselle voi valaista sen verran, että Nordea on ylivoimaisesti suurin yritys Helsingin pörssissä. Sen vuoksi suosittu piensijoittajien keskuudessa. Lisäksi on suosittu sijoituskohde suursijoittajien piireissä, vaikka tollo väittää toista.
En tiedä onko tolopainen oikeasti noin helvetin pihalla joka asiasta vai trolli?”
Tarkastellaanpa sitä Nordean osakkeen arvoa vähän pitemmältä ajalta:
– 4.7.2016 7,275
-22.5.2017 11,665
– 22.2.2019 7,70
Eli varmaan ihan hyvä sijoituskohde vai mitä MJO?
”Vielä paremman tuoton Tolopainen saat, kun myyt puuta paremmalla hinnalla ja sijoitat ne MG:iin. Eihän sielläkään sentään kaikki sijoitettava raha tarvitse tulla MG:n puukaupoista.”
Ainakin metsälehden uutisen mukaan niistä puukaupan ”ulkopuolisista” sijoituksista saa aika paljon huonomman koron.
”Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille maksettavia korkoja korotetaan. Osuuskunnan hallitus ehdottaa, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan vuodelta 2018 korkoa 7,5 prosenttia, vuodelta 2017 korkoa maksettiin 7 prosenttia. Lisäosuuspääoma A:lle korkoa ehdotetaan maksettavaksi 7 prosenttia (6,5 prosenttia vuodelta 2017) ja lisäosuuspääoma B:lle 2,5 prosenttia, saman verran kuin edellisvuodelta.”
Tuo A:n ja B:n korkoero tehnee n. 2 eur/m3 vuodessa eli kyllähän sitä hintaeroa pitää vähän ollakin, että Visakallon esittämä toimintatapa kannattaa. Mutta epäilemättä joissakin tapauksissa kannattaa…
”Sen jälkeen ei olisi missään oloissa tullut mieleeni jättää kilpailutusta tekemättä.”
Kilpailuttaminen on varmaankin ihan järkevää toimintaa, mutta pitää muistaa, että silloin yleensä kilpailutetaan sen hetkistä kauppahintaa. Jos teki tukkikaupan 11/2017 – 3/2018 välillä ilman takuuhintaa, hävisi sopimusmyyjään verrattuna vähintään 5 eur/m3, vaikka olisi kuinka kilpailuttanut. Em. ajanjakson jälkeen tapahtunutta tukin nopeaa hintakehitystä ei ole muutamaan vuoteen ollutkaan eli eihän näin joka vuonna tapahdu.
”MJO:
”Mettämiäs ei ole varoissa, vaan on hölmö.”
Kyllä tuo on ihan suora lainaus MJO:n v. 2016 tammikuun viestistä; vastuunkanto eikä näköjään muistikaan taida olla veroasioiden ohella niitä MJO:n vahvimpia puolia; minä taas kyllä muistan tällaiset kommentit. Jos mielestään oikein painavia kommentteja heittelee ilman perusteluja, voi käydä niin kuin Tanelille ja Jätkälle, joiden kommentit ovat jääneet toinen toistensa perään tyhjän päälle. Mutta niinhän se menee, että jokainen taaplaa tyylillään…
MJO:
Eli vaikkapa osakekaupan tappiot. Ja tuotahan voi käyttää suunnitelmallisestikin, vaikka myymällä tappiolla olevat osakkeet pois ja säätämällä metsäverotuksen voitto vastaamaan tappion määrää.
Osakkeiden myyntitappioita ei voi vähentää esim. hakkuutuloista. Myyntitappiot voi vähentää pelkästään myyntivoitoista.
Jos on ollut esim. vuokratappioita tms. ne voi ymmärtääkseni vähentää.
MJO:
”Mettämiäs ei ole varoissa, vaan on hölmö.”
”Mettämiäs:
Onhan minua ennenkin haukuttu ja joskus varmaan hölmöksikin, mutta siitä huolimatta täytyy pyytää MJO:lta tarkennusta, miten päädyit em. lopputulokseen? Näin kansakoulupohjalta ei aina ihan kaikkea välttämättä ymmärrä oikein.Lähetetty: 14.01.2016”
MJO:lta on tullut teräviä kommenteja ennenkin, valitetavasti eivät aina ole pitäneet paikkaansa. Mielestäni olisi hyvä ainakin yrittää vähän perustella niitä kaikkein ponnekkaimpia kommentteja; muuten tällainen vähävarainen kansakoulupohjalta yrittävä pienmetsänomistaja alkaa jo epäillä jotakin…
”Itse olen käyttänyt aina maksimimäärän metsävähennystä puukaupoissa. Kannattaa ottaa raha itselleen niin pian kuin mahdollista. On hyvinkin mahdollista, että jokin poliittinen päätös joskus poistaa koko metsävähennyksen.”
Tomilla on taloudelliselta kannalta oikea linja (tänään saatu euro on arvokkaampi kuin myöhemmin saatu euro) ja onhan tuo metsävähennyksen poisto ainakin teoriassa mahdollinen. Metsävähennyksen käytössä kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon, ettei sinne ”loppuun” jää liian pientä metsävähennyksen käyttömahdollisuutta (=minimimäärää pienempää määrää); jos pohjaa ei saa enää lisättyä, jää metsävähennyksestä tällöin osa käyttämättä.
”Hän on serkku”poika”, joka teki koko työuransa Serlan ja sitten Metsäliiton riveissä. viimeiset vuosikymmenet Turkusessa.”
Ainakin julkisuudessa olleiden haastattelujen perusteella Jätkältä taisi mennä kaupunki vähän väärin…
Heinittyvillä alueilla taimen pituutta tärkeämpi tekijä on paakun koko suhteessa verson pituuteen. Verson pitää olla myös riittävän tukeva, jotta se kestää ympäristöltään suuntautuvat pienet paineet. Ja nyt minultakin yksi ”uskon asia”; tulevaisuudessa taimien koko tulee edelleen pienentymään nykyisistä. Katsotaan 5 vuoden kuluttua, missä mennään…