Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Itseäni kunnioittavana metsurina en suostuisi tuhotöihin,väikkapa isäntä maksaisi mitä hyvänsä”
Itseään kunnioittava maalari siis voisi maalata talon vaikkapa siniseksi, vaikka omistaja olisi tilannut vihreän maalauksen…
Eivät ole hirvikärpäset lisääntyneet eli metsät edelleen tyhjiä niiden suhteen. Ei niitä kyllä yhtään kaipaillakaan…
”Tämä syksy on ensimmäinen , kun seurassa ei ole yhtään metsää alueella omistavaa. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä maata omistavavien kaadot sopivat yhden käden sormiin”
Kovasti näyttää olevan tilanne erilainen eri puolilla maata. Parhaiten tuntemassani seurassa ei ole yhtään ”maatonta” hirvimiestä eikä ainakaan ko. seuran naapureillakaan kovin montaa. Tosin se ei todellakaan ole varmaan kehumisen aihe, sillä reilun 10 vuoden kuluttua ”katsotaan”, kuka ne hirvet ampuu…
”Maanomistajalta on viety päätösvalta oman metsätaloutensa suhteen ja tilalle on tullut hirvitalous.”
Minun ymmärtääkseni metsästysseurat ovat pitäneet ”ovet” aika tiukasti kiinni uusien jäsenten suhteen eli varsinkin hirven metsästäjistä valtaosa lienee itse metsänomistajia tai heidän jälkeläisiään. Jos tämä pitää paikkansa, vastakkain eivät olisikaan metsästäjät ja metsänomistajat, vaan metsästävät ja ei-metsästävät metsänomistajat. Vaikea kuvitella, että seuroissa ”kukkoilisivat” sellaiset jäsenet, jotka eivät itse ole metsänomistajia. Nämä metsästävät metsänomistajat lienevät vähemmistönä tällä palstalla tai ovat muuten näistä asioista kirjoiteltaessa ”hissun kissun”.
Vähän tietenkin tuosta kehitysluokkajakaumasta ”riippuu”, mutta taisi aikanaan olla Metsälehdessäkin laskelma/arvio, että keskimäärin metsänomistajan vauhdilla tarvitaan raivaussahapäiviä 2 kpl/10 ha/vuosi. Kansakoulun laskennolla tarkoittaisi JS:n tapauksessa 9 pv vuodessa työtahdin ollessa n. 3-4 tankkia/pv (ammattilaiset sahaavat tietenkin eri tahdilla). Rästit ensin kuriin, niin tuon panostuksen pitäisi sitten jatkossa riittää. Boorit ja Tricot tarvittaessa siihen ”päälle”, mutta ne on sitten vähän eri juttuja. Perhesuhteisiin yms. en uskalla ottaa kantaa…
”Kesäisillä vaelluksilla on lähinnä vaikutusta seuraavan vuoden kärpäsiin, eli saavatko hirvet kärpäsiä nahkaansa vai eivätkö saa.”
Tämä aihe alkaa olla varmaan kohta taputeltu, mutta tuosta Tanelin kommentista tuli mieleen sekin mahdollisuus, että tässä on tullut ”tutkailtua” ihan väärän kesän olosuhteita ja mahdollisia vaikutuksia hirvikärpäskantaan. Kesä 2018 oli myös todella kuiva ja hirvet sekä myös jotkut muutkin isommat eläimet liikkuivat paljon vesistöjen lähellä eli vähän ehkä eri alueilla kuin normaalikesinä. Jos näin todellakin olisi tapahtunut, hirvet olivat hirvikärpästen parveiluaikana alueilla, jossa mahdollisesti onnistuivat välttämään ”normiannokset” näitä kavereitaan ja tämän kaiken seurauksena seuraavan kesän 2019 hirvikärpäskanta on joillakin alueilla ennätyksellisen alhaalla. Mutta mikä näistä tietää…
”Näin pitkänä kuivana kesänä, monien vakiintuneiden juomapaikkojen kuivuttua, hirvet ovat hakeutuneet sinne missä vettä vielä on. Tämä ehkä selittää sitä, että jossain totutuissa paikoissa hirvikärpäsiä ei nyt ole.”
Ja minä kun olen ollut ymmärtävinäni viisaampien puheista, että ne talvehtimisalueet ”ratkaisevat” hirvikärpästen esiintymisalueet, mutta olen varmaan ymmärtänyt tämänkin asian väärin…
”Ensimmäiset hirvikärpäset ”iskivät” jo viime viikolla raivaussahurin niskaan. Jossain mielessä oli yllättävää, että olivat heti aamusta liikkeellä, mutta lämpötilan noustua yli 20 C:n ei kavereita enää näkynytkään.”
Tässä muuten elokuun alussa kirjoittamani kommentti näistä hirvikärpäsistä. Niitä oli aamulla (klo 6 n. 12 C) ihan kohtuullisesti liikkeellä , mutta lämpötilan noustessa hävisivät jonnekin. Tämä ei tietenkään selitä tätä kannanvaihtelua, mutta jotenkin kovat lämmöt ryydyttivät porukan ainakin hetkellisesti.
”Mitä ilmeisimmin hirvikannassa ei ole tapahtunut mitään todella merkittävää muutosta, joten jäljelle jää siinä tapauksessa enää poikkeukselliset sääolosuhteet. Hirvikärpäsiä ei ilmeisesti ole kovinkaan ”syvällisesti” tutkittu, joten joutunemme odottamaan sitä ”oikeaa vastausta” vielä pitkään.”
Tässä Annelin kysymykseen aikaisemmissa viesteissäni olleita otaksumiani, mutta viittasin jo aikaisemminkin puutteellisiin tutkimustuloksiin näistä hirvikärpäsistä (tai ei ainakaan minun tiedossa niitä ole). Me voimme tehdä ”varmoja johtopäätöksiä” oman pienen alueemme tilanteen perusteella, mutta mielestäni tuo peurajuttu ei voi millään olla selittävä tekijä. Voi tietysti olla niinkin, etä nuo viekkaat metsästäjät ovat huijanneet tällaista yksinkertaista pientä metsätilallista ja ovat antaneet ihan väärän kuvan alueen hirvi- ja petotilanteesta…
”Kyllä tulkinnassani on hyvin todennäköisesti perää. Lukaiskaa vaikka alla olevan linkin juttu ja siitä erityisesti poroja koskeva osuus. Jutun ovat kirjoittaneet yksi professori ja kaksi tohtoria, ehkä heillä on parempaa tietoa.
Lounaassa on valkohäntiä yhtä paljon ja yhtä tiheässä, kuin Lapissa poroja. Kun valkohännät keräävät hirvikärpäset, jotka sen jälkeen pudottavat siipensä, eivät ne enää siirry hirviin lisääntymään. Tilanne on hyvinkin vertailukelpoinen poronhoitoalueen rajan tilanteeseen.”
No enhän minä kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana mitään hirvikärpäsistä ymmärrä sen paremmin kuin riistanhoidosta ja metsästyksestäkään. Siitä huolimatta vähän ihmetyttää, jos monia vuosia erittäin vahvana ollut Länsi-Suomen peurakanta on juuri tänä vuonna kyennyt imuroimaan hirvikärpäset oman alueensa lisäksi myös Kymijoen itäpuolelta, jossa peurakanta on edelleen monin paikoin aika olematon. Mutta Planter osannee tämän varmaankin selittää sillä näkemyksellä, jolla hirvikärpästilannetta on sillä peura-alueella seurannut.