Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Kahden millin lustonleveneminen tarkoittaa 14 litraa runkoa ja vuotta kohti. Lähtöpuusto oli 1200 runkoa hehtaarilla.”
Tarkoittaako Antonin laskelma 1200 x 0,014 m3 = 16,8 m3/ha/v lannoituksella saatua lisäkasvua? Jos laskelma oikein, onkohan kaikki ”numerot kohdallaan”?
Taikin laskelmasta selviää se asia, mistä jo aikaisemmin mainitsin eli isot toimijat mokomat näyttävät saavan lannoitteet paljon halvemmalla kuin Matti Meikäläisen ostaessa vastaavat tuotteet Hankkijalta tai joltakin muulta kauppiaalta. Tämä hintaero syö rajusti sitä ”itse levittämisen” kannattavuutta, mutta kuten palstan kirjoituksista on selvinnytkin, näihin töihin liittyy niin paljon myös muita arvoja…
”10 vuoden odottelu laskee sen 60 €:n hintaisen tukin reaalihintaa n. 10 € nykyisellä kehityksellä. Siksi voi olettaa, että 20 motin lisäkasvu antaa n. 10 %:n tuoton eikä 15%:a. Puun myyntihinnasta pitää vähentää myös verot.”
Laskelmassa verattiin vaihtoehtoisia sijoituksia eli myös siltä 0,5%:n pankkitilin korolta pidätetään lähdevero (siltä osin laskelmassa oli virhe eli nettotulos on vielä huomattavasti huonompi). Reaalihinta nykyisellä inflaatiolla muuttunee melko vähän; mitä se muuttuu tulevilla vuosilla, on tietenkin ”arvoitus”, mutta lienee samaa luokkaa kaikilla sijoitus-vaihtoehdoilla.
Terveysvaikutuksista voi olla montaa mieltä; NP:ssä on myös booria ”mukana” (hyväksyttiin vielä jokin aika sitten kemerassa terveyslannoitukseksi jopa kivenäismailla!), jonka vaikutus ainakin monin paikoin kuusikoissa on ehdottomasti positiivinen. Niin kuin aikaisemmin sanoin (”kokemusta on”), ainakin omalla kohteella elinvoiman lisääminen ihan silmämääräisestikin havainnoituna lisää vastustuskykyä naapurin puolelta tapahtunutta nävertäjien hyökkäystä vastaan.
Ymmärrys lannoituksen kannattavuudesta näyttää olevan tällä palstalla samalla tasolla kuin aikanaan ymmärrys metsäverotuksesta. Tällä hiekkalaatikolla kannattaa jatkossakin keskittyä moottorisahan ketjun teroituksen saloihin sekä tietenkin autoasioihin, vaikka ne nyt ei millään tavalla liitykkään metsäasioihin eikä varsinkaan metsätalouden kannattavuuteen…
”Olin muinoin samoilla linjoilla kun Paraisten Kalkki alkoi tehdä Vuorivillaa jätekalkkikivestä. Koko Parainen on kuin maasta souseva paise. Tuo vihoviimeinen eriste piti olla hiiriä estävä eriste, ja paloturvallinen. Fenolia ja Formaliinia kerrottiin käytettävän sideaineena.” yms.
”Vielä laitetaan tuota inhottavaa tavaraa asuntoon. Ihminen on kaikin tavoin pyrkinyt luolasta eroon ja kipsiä levitetään seiniin. Ei pysy taulut seinissä, kaikuu kuin hautaholvi, jokin tuolijalka kopsahtaa seinään niin reikä syntyy. Jopa onnettomat timpurit laittoivat pesuhuoneita tuosta, liimasivat laatat paperiin joka kostuessaan oli kuin hula-hula hame lepatti seinässä.”
Ihan ollaan niin asiantuntijoita lannoitusasioissa kuin nuo em. kommentit osoittavat. Voi herran jestas sentään! Eikö millään ole mitään väliä? Laitan vielä kohta viimeisen kommentin tähän lannoitusasiaan, vaikka näyttääkin olevan turhaa yrittää pysyä asialinjalla tällä hiekkalaatikolla. Onkohan oikeasti metsänomistajien asiantuntemus keskimäärin tällä tasolla kuin se on tällä palstalla?
”Jos sijoittaa hehtaarille 300€ lannoitukseen ja saa hehtaarilta 40 v päästä 40 kiintoa enemmän kuitupuuta a 20€, sehän tekee 800€ jos pääomalle muualla olisi saanut 7% tuoton, se olisi tuottanut 6000€ samassa ajassa.”
Laskelmia voi näköjään tehdä monenlaisia…
Jos sijoittaa 300 euroa hehtaarin lannoitukseen järkevään kohteeseen, niin lisäkasvu olisi tuo aiemmin mainittu 2 m3 vuodessa x 10 vuotta = 20 m3, joka käytännössä oikealla kohteella viimeisen harvennuksen jälkeen on kokonaan tukkia. Tällöin 20 m3 x 60 eur/m3 = 1200 euron tuotto 300 euron panokselle. 15 % vuotuinen korko 300 euron panokselle antaa tuloksi 1213,67 eur eli em. luvuilla ollaan aika lähellä.
Jos sijoittaa 300 euroa pankkitilille 10 vuodeksi 0,5 %:n korolle, tilillä on 10 vuoden päästä 315,34 eur; tämäkin saattaa olla monelle ihan hyvä vaihtoehto…
Jos sijoittaa 300 eur 7 %:n tilille, se ei todellakaan tuota 40 vuodessa tuota Tollon mainitsemaa 6000 euroa, vaan tilillä olisi n. 4500 euroa jakson lopussa. Kuten sanoin, laskelmia voi tehdä monenlaisia ja tärkeintä lienee, että laskelman tekijä itse on uskossaan onnellinen…
”Kyseessä oli 10ha YaraBela Metsäsalpietari
Levitettynä tarjous 1: 3420e Alv 0
Pelkkä apupaska toimitettuna 2480e Alv 0”
Näin kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana matematiikka on minulle vaikeaa, mutta en saa millään em. lukujen kustannuseroksi 300 eur/tonni. Tuossa laskelmassa hintaero on 94 eur/ha eli lannoitemäärällä 650 kg/ha hintaero olisi hieman alle 150 eur/tonni eikä 300 eur/tonni (lannoitemäärä/ha vaikuttaa tietenkin lopputulokseen). Mutta voinhan minä taas kerran laskea ihan väärinkin…
”mutta ei tuo 20 m3 per 10 vuotta kovin kummoiselta vaikuta jos tukinhinta noin 60 e olisi tuota 1200 e siitä kun vähentää kulut niin mitä jää ?”
Em. luvuilla tuotto on n. 15% vuodessa eli hakkaa mennen tullen osuuskunnankin korkotuotot. Itse levittäen tulos ei todellakaan ole ”kannattavinta”, jos ihan aikuisten oikeesti laskee sen työn kaikki kustannukset, mutta sehän ei ole tällä palstalla tapana…
”Jos mies kykenee levittämään käsin 5ha/pv, kuten aikaisemmin kirjoituksista ilmenee. Silloin saa todella hyvän päiväpalkan työlle. Hintaero oli kuitenkin 300e/tonni.”
Voitko MJO hieman avata tätä kokemaasi hintaeroa tarjouspyynnössä? Minkälaisen tarjouksen sait lannoituksesta levitettynä ja millä hinnalla sait pelkän lannoitteen ostettua? Ja vielä lopuksi, mistä lannoitteesta oli kysymys?
”Ei puun alkuperää tarvitse kasvupaikalle jäljittää, vielä.”
Niin, taitaa monellakin firmalla olla alkuperäketjun hallinta eli kyllä puista suurin osa tehtaan portilta asti voidaan metsään päin jäljittää; voidaan samalla tutkia, onko metsä sertifioinnin piirissä…
”mielestäni lannoitus boorilannoitusta lukuunottamatta on aika turhaa touhua siihen hyötyyn nähden oikeanlaiset harvennukset ajallaan tuo saman lopputuloksen pienemmillä kustannuksilla”
Niin, lannoitus kannattaa tehdä vasta ajallaan tehtyjen harvennusten jälkeen; harvennukset ja lannoitukset eivät todellakaan ole vaihtoehtoisia menetelmiä. Kyllä vanha sääntö ”markka metsänlannoitukseen, kolme takaisin” pitää edelleen paikkaansa, kun oikeaan kohteeseen levitetään oikeaa lannoitetta.
Lannoitteiden ”itse levityksen” hyöty jää käytännössä erittäin pieneksi, koska isot toimijat saavat lannoitteet paljon halvemmalla kuin pienostajat. Tästä johtuen omasta työstä itse hankituilla lannoitteilla ei kovin paljoa ”hyvää” jää verrattuna kokonaispaketin hankintaan isolta toimijalta. Bortrackin levitys on tietenkin vähän eri juttu.
Nimim. Kokemusta on