Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”mutta ei tuo 20 m3 per 10 vuotta kovin kummoiselta vaikuta jos tukinhinta noin 60 e olisi tuota 1200 e siitä kun vähentää kulut niin mitä jää ?”
Em. luvuilla tuotto on n. 15% vuodessa eli hakkaa mennen tullen osuuskunnankin korkotuotot. Itse levittäen tulos ei todellakaan ole ”kannattavinta”, jos ihan aikuisten oikeesti laskee sen työn kaikki kustannukset, mutta sehän ei ole tällä palstalla tapana…
”Jos mies kykenee levittämään käsin 5ha/pv, kuten aikaisemmin kirjoituksista ilmenee. Silloin saa todella hyvän päiväpalkan työlle. Hintaero oli kuitenkin 300e/tonni.”
Voitko MJO hieman avata tätä kokemaasi hintaeroa tarjouspyynnössä? Minkälaisen tarjouksen sait lannoituksesta levitettynä ja millä hinnalla sait pelkän lannoitteen ostettua? Ja vielä lopuksi, mistä lannoitteesta oli kysymys?
”Ei puun alkuperää tarvitse kasvupaikalle jäljittää, vielä.”
Niin, taitaa monellakin firmalla olla alkuperäketjun hallinta eli kyllä puista suurin osa tehtaan portilta asti voidaan metsään päin jäljittää; voidaan samalla tutkia, onko metsä sertifioinnin piirissä…
”mielestäni lannoitus boorilannoitusta lukuunottamatta on aika turhaa touhua siihen hyötyyn nähden oikeanlaiset harvennukset ajallaan tuo saman lopputuloksen pienemmillä kustannuksilla”
Niin, lannoitus kannattaa tehdä vasta ajallaan tehtyjen harvennusten jälkeen; harvennukset ja lannoitukset eivät todellakaan ole vaihtoehtoisia menetelmiä. Kyllä vanha sääntö ”markka metsänlannoitukseen, kolme takaisin” pitää edelleen paikkaansa, kun oikeaan kohteeseen levitetään oikeaa lannoitetta.
Lannoitteiden ”itse levityksen” hyöty jää käytännössä erittäin pieneksi, koska isot toimijat saavat lannoitteet paljon halvemmalla kuin pienostajat. Tästä johtuen omasta työstä itse hankituilla lannoitteilla ei kovin paljoa ”hyvää” jää verrattuna kokonaispaketin hankintaan isolta toimijalta. Bortrackin levitys on tietenkin vähän eri juttu.
Nimim. Kokemusta on
”Itseäni kunnioittavana metsurina en suostuisi tuhotöihin,väikkapa isäntä maksaisi mitä hyvänsä”
Itseään kunnioittava maalari siis voisi maalata talon vaikkapa siniseksi, vaikka omistaja olisi tilannut vihreän maalauksen…
Eivät ole hirvikärpäset lisääntyneet eli metsät edelleen tyhjiä niiden suhteen. Ei niitä kyllä yhtään kaipaillakaan…
”Tämä syksy on ensimmäinen , kun seurassa ei ole yhtään metsää alueella omistavaa. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä maata omistavavien kaadot sopivat yhden käden sormiin”
Kovasti näyttää olevan tilanne erilainen eri puolilla maata. Parhaiten tuntemassani seurassa ei ole yhtään ”maatonta” hirvimiestä eikä ainakaan ko. seuran naapureillakaan kovin montaa. Tosin se ei todellakaan ole varmaan kehumisen aihe, sillä reilun 10 vuoden kuluttua ”katsotaan”, kuka ne hirvet ampuu…
”Maanomistajalta on viety päätösvalta oman metsätaloutensa suhteen ja tilalle on tullut hirvitalous.”
Minun ymmärtääkseni metsästysseurat ovat pitäneet ”ovet” aika tiukasti kiinni uusien jäsenten suhteen eli varsinkin hirven metsästäjistä valtaosa lienee itse metsänomistajia tai heidän jälkeläisiään. Jos tämä pitää paikkansa, vastakkain eivät olisikaan metsästäjät ja metsänomistajat, vaan metsästävät ja ei-metsästävät metsänomistajat. Vaikea kuvitella, että seuroissa ”kukkoilisivat” sellaiset jäsenet, jotka eivät itse ole metsänomistajia. Nämä metsästävät metsänomistajat lienevät vähemmistönä tällä palstalla tai ovat muuten näistä asioista kirjoiteltaessa ”hissun kissun”.
Vähän tietenkin tuosta kehitysluokkajakaumasta ”riippuu”, mutta taisi aikanaan olla Metsälehdessäkin laskelma/arvio, että keskimäärin metsänomistajan vauhdilla tarvitaan raivaussahapäiviä 2 kpl/10 ha/vuosi. Kansakoulun laskennolla tarkoittaisi JS:n tapauksessa 9 pv vuodessa työtahdin ollessa n. 3-4 tankkia/pv (ammattilaiset sahaavat tietenkin eri tahdilla). Rästit ensin kuriin, niin tuon panostuksen pitäisi sitten jatkossa riittää. Boorit ja Tricot tarvittaessa siihen ”päälle”, mutta ne on sitten vähän eri juttuja. Perhesuhteisiin yms. en uskalla ottaa kantaa…
”Kesäisillä vaelluksilla on lähinnä vaikutusta seuraavan vuoden kärpäsiin, eli saavatko hirvet kärpäsiä nahkaansa vai eivätkö saa.”
Tämä aihe alkaa olla varmaan kohta taputeltu, mutta tuosta Tanelin kommentista tuli mieleen sekin mahdollisuus, että tässä on tullut ”tutkailtua” ihan väärän kesän olosuhteita ja mahdollisia vaikutuksia hirvikärpäskantaan. Kesä 2018 oli myös todella kuiva ja hirvet sekä myös jotkut muutkin isommat eläimet liikkuivat paljon vesistöjen lähellä eli vähän ehkä eri alueilla kuin normaalikesinä. Jos näin todellakin olisi tapahtunut, hirvet olivat hirvikärpästen parveiluaikana alueilla, jossa mahdollisesti onnistuivat välttämään ”normiannokset” näitä kavereitaan ja tämän kaiken seurauksena seuraavan kesän 2019 hirvikärpäskanta on joillakin alueilla ennätyksellisen alhaalla. Mutta mikä näistä tietää…