Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Nuo pumppuhärpäkkeet vaatii aina vesikiertoisen järjestelmän eli sinällään minulle kävisi vesi-ilmalämpöpumppu mutta miksi ihmeessä alkaisin kallista energiaa kuluttaa kun metsästä riittää ihan halppisenergiaa?”
Lasketaanpa vähän tuota halppisenergiaa, koska Jees ei itse ole laskenut:
– Puut siellä tienvarressa -> kuitupuun kokoiset/laatuiset yli 30 eur/m3, energiapuut vähän alle 30 eur/m3, keskimäärin 30 eur/m3
– kuljetuskustannus letukalla (kuorma 0,1 m3, oletusmatka 10 km sivu) 200 km/1 m3 eli kustannus 0,3 eur/km x 200 km/m3 = 60 eur/m3 (km-kustannus varovasti arvioitu)
Näin laskien näiden kosteiden halppispuiden ”tehdashinta” on 90 eur/kiinto-m3; kustannuksia nostaa vielä se, että sahaamiseen yms. käytettyjä tuotantopanoksia ei voi vähentää metsäverotuksessa.
Nyt Jees voit korjata tuon em. laskelman ”pyöreät luvut” kohdalleen, jos mielestäsi nämä eivät ole oikein. Siitä, onko kyseessä todellakin halppisenergia, voi olla varmaan montaa mieltä…
”Vaikea varmaan on taukotupa muutenkaan saada vetovähennykseen jos se on kiinteä rakennus. Verottaja helposti voi katsoa että osa taukotuvan käytöstä on muuta kuin metsänhoitoon liittyvää käyttöä. Muutenhan suurin osa kesämökeistä olisi taukotupia.”
Motomies saa tietenkin kirjoitella tällaisia juttuja, mutta ei se todellakaan pidä paikkaansa. Kuten olen ennenkin kirjoitellut, nämä metsäverotusasiat ovat tosi huonosti ”hallussa” tällä palstalla…
”Onko Jees laskenut, mikä mahtaa olla poltinpuiden kuljetuskustannus eur/m3 em. tavalla?”
”Puiden rahtaus edellämainitulla tavalla saattaa tulla muutaman euron maksamaan mutta kuten sanoin jo aiemmin että aika monta käyntiä sinne teen kahdenkympin bensoilla. Ei se minua konkurssiin vie eikä letukan ulkoilutus muutenkaan pahaa hommaa ole.”
Juuri niin, eipä kannata laskeakkaan vaan todeta juuri noin kuin Jees sanoi. Meni käytännössä samalla tavalla kuin arvostettu keskustelija totesi tällä palstalla huomattuaan olevansa metsäverotusasioista täydellisesti ulapalla: ”Olen sen verran varoissani, ettei minun tarvitse…”. Minun kaltaiseni kansakoulupohjalta yrittävä vähävarainen pienmetsänomistaja joutuu väkisin vähän laskemaankin noita kannattavuuksia…
”Ei se kyllä minulle ainakan kovin työlästä ole. Auton valoissa suoraan sahaten kerätyistä rankakasoista ja kun pääsen 16.30 töistä niin kello 19.00 ne samat puut jo palaa pesässä. Siihen sentään sisältyy jo ensin kotona syönti ja kaffet ja siinä hiukan ennen kuutta liikkeelle. Siitä kuluu matkoihin ja itse offensiiviin noin kolme varttia – tunti. Sen jälkeen suoraan lavan peräosasta puut pannuhuoneeseen”
Onko Jees laskenut, mikä mahtaa olla poltinpuiden kuljetuskustannus eur/m3 em. tavalla?
”Kahden millin lustonleveneminen tarkoittaa 14 litraa runkoa ja vuotta kohti. Lähtöpuusto oli 1200 runkoa hehtaarilla.”
Tarkoittaako Antonin laskelma 1200 x 0,014 m3 = 16,8 m3/ha/v lannoituksella saatua lisäkasvua? Jos laskelma oikein, onkohan kaikki ”numerot kohdallaan”?
Taikin laskelmasta selviää se asia, mistä jo aikaisemmin mainitsin eli isot toimijat mokomat näyttävät saavan lannoitteet paljon halvemmalla kuin Matti Meikäläisen ostaessa vastaavat tuotteet Hankkijalta tai joltakin muulta kauppiaalta. Tämä hintaero syö rajusti sitä ”itse levittämisen” kannattavuutta, mutta kuten palstan kirjoituksista on selvinnytkin, näihin töihin liittyy niin paljon myös muita arvoja…
”10 vuoden odottelu laskee sen 60 €:n hintaisen tukin reaalihintaa n. 10 € nykyisellä kehityksellä. Siksi voi olettaa, että 20 motin lisäkasvu antaa n. 10 %:n tuoton eikä 15%:a. Puun myyntihinnasta pitää vähentää myös verot.”
Laskelmassa verattiin vaihtoehtoisia sijoituksia eli myös siltä 0,5%:n pankkitilin korolta pidätetään lähdevero (siltä osin laskelmassa oli virhe eli nettotulos on vielä huomattavasti huonompi). Reaalihinta nykyisellä inflaatiolla muuttunee melko vähän; mitä se muuttuu tulevilla vuosilla, on tietenkin ”arvoitus”, mutta lienee samaa luokkaa kaikilla sijoitus-vaihtoehdoilla.
Terveysvaikutuksista voi olla montaa mieltä; NP:ssä on myös booria ”mukana” (hyväksyttiin vielä jokin aika sitten kemerassa terveyslannoitukseksi jopa kivenäismailla!), jonka vaikutus ainakin monin paikoin kuusikoissa on ehdottomasti positiivinen. Niin kuin aikaisemmin sanoin (”kokemusta on”), ainakin omalla kohteella elinvoiman lisääminen ihan silmämääräisestikin havainnoituna lisää vastustuskykyä naapurin puolelta tapahtunutta nävertäjien hyökkäystä vastaan.
Ymmärrys lannoituksen kannattavuudesta näyttää olevan tällä palstalla samalla tasolla kuin aikanaan ymmärrys metsäverotuksesta. Tällä hiekkalaatikolla kannattaa jatkossakin keskittyä moottorisahan ketjun teroituksen saloihin sekä tietenkin autoasioihin, vaikka ne nyt ei millään tavalla liitykkään metsäasioihin eikä varsinkaan metsätalouden kannattavuuteen…
”Olin muinoin samoilla linjoilla kun Paraisten Kalkki alkoi tehdä Vuorivillaa jätekalkkikivestä. Koko Parainen on kuin maasta souseva paise. Tuo vihoviimeinen eriste piti olla hiiriä estävä eriste, ja paloturvallinen. Fenolia ja Formaliinia kerrottiin käytettävän sideaineena.” yms.
”Vielä laitetaan tuota inhottavaa tavaraa asuntoon. Ihminen on kaikin tavoin pyrkinyt luolasta eroon ja kipsiä levitetään seiniin. Ei pysy taulut seinissä, kaikuu kuin hautaholvi, jokin tuolijalka kopsahtaa seinään niin reikä syntyy. Jopa onnettomat timpurit laittoivat pesuhuoneita tuosta, liimasivat laatat paperiin joka kostuessaan oli kuin hula-hula hame lepatti seinässä.”
Ihan ollaan niin asiantuntijoita lannoitusasioissa kuin nuo em. kommentit osoittavat. Voi herran jestas sentään! Eikö millään ole mitään väliä? Laitan vielä kohta viimeisen kommentin tähän lannoitusasiaan, vaikka näyttääkin olevan turhaa yrittää pysyä asialinjalla tällä hiekkalaatikolla. Onkohan oikeasti metsänomistajien asiantuntemus keskimäärin tällä tasolla kuin se on tällä palstalla?
”Jos sijoittaa hehtaarille 300€ lannoitukseen ja saa hehtaarilta 40 v päästä 40 kiintoa enemmän kuitupuuta a 20€, sehän tekee 800€ jos pääomalle muualla olisi saanut 7% tuoton, se olisi tuottanut 6000€ samassa ajassa.”
Laskelmia voi näköjään tehdä monenlaisia…
Jos sijoittaa 300 euroa hehtaarin lannoitukseen järkevään kohteeseen, niin lisäkasvu olisi tuo aiemmin mainittu 2 m3 vuodessa x 10 vuotta = 20 m3, joka käytännössä oikealla kohteella viimeisen harvennuksen jälkeen on kokonaan tukkia. Tällöin 20 m3 x 60 eur/m3 = 1200 euron tuotto 300 euron panokselle. 15 % vuotuinen korko 300 euron panokselle antaa tuloksi 1213,67 eur eli em. luvuilla ollaan aika lähellä.
Jos sijoittaa 300 euroa pankkitilille 10 vuodeksi 0,5 %:n korolle, tilillä on 10 vuoden päästä 315,34 eur; tämäkin saattaa olla monelle ihan hyvä vaihtoehto…
Jos sijoittaa 300 eur 7 %:n tilille, se ei todellakaan tuota 40 vuodessa tuota Tollon mainitsemaa 6000 euroa, vaan tilillä olisi n. 4500 euroa jakson lopussa. Kuten sanoin, laskelmia voi tehdä monenlaisia ja tärkeintä lienee, että laskelman tekijä itse on uskossaan onnellinen…
”Kyseessä oli 10ha YaraBela Metsäsalpietari
Levitettynä tarjous 1: 3420e Alv 0
Pelkkä apupaska toimitettuna 2480e Alv 0”
Näin kansakoulupohjalta yrittävänä pienmetsänomistajana matematiikka on minulle vaikeaa, mutta en saa millään em. lukujen kustannuseroksi 300 eur/tonni. Tuossa laskelmassa hintaero on 94 eur/ha eli lannoitemäärällä 650 kg/ha hintaero olisi hieman alle 150 eur/tonni eikä 300 eur/tonni (lannoitemäärä/ha vaikuttaa tietenkin lopputulokseen). Mutta voinhan minä taas kerran laskea ihan väärinkin…