Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Tuota isännätöntä rahaa alkaa olla jo varmaan selvitetty ihan riittävästi. Enemmän minua mietityttää tilanne, jossa metsänomistaja kilpailuttaa erikseen korjuun ja tekee yrittäjän kanssa sopimuksen. Tällöin mahdollisessa ”röhlömitapauksessa” metsänomistaja neuvottelee ja vaatii sitten korvauksia sopimuskumppaniltaan eli korjuuyrittäjältä, joka voi hyvinkin olla monet kisat käynyt vekselivetoinen tapaus. Rahat ovat voineet olla niin tiukassa, että vastuuvakuutuskin on jäänyt maksamatta. Tällaisessa tapauksessa metsänomistajan hyvin tienatut alvarit ovatkin sitten tosi tarpeeseen…
Ennen kuin kilpailutatte toimijoita tai alatte kovasti tienaamaan omalla levitystyöllänne, tutkikaa eri toimijoiden tarjoukset tarkasti. Nytkin tällä palstalla on enimmäkseen puhutte eur/ha-kustannuksista ottamatta huomioon, paljonko sitä lannoitetta on tarkoitus hehtaarille levittää. Olen nähnyt metsäsalpietarista tehtyjä tarjouksia sekä 400 kg/ha että 550 kg/ha; selvähän se, että ensimmäinen tarjous on euroiltaan halvempi. Samoin kuusikon NP-tarjoukset ovat vaihdelleet 500 ja 650 kg/ha välillä. Nämä siis sen norjalaisen rosvolaivan tuotteilla; asia vielä vähän mutkistuu, kun mukaan vertailuun otetaan eri toimittajien tuotteita. Tuhkalannoitus on tietenkin sitten vielä asia ihan erikseen; niillä markkinoilla vallitsevat melkeinpä samanlaiset viidakon lait kuin kansainvälisillä hengityssuojainmarkkinoilla…
”Puskat on ennakkoraivattu pois”
”Ei muuten ole nähnyt raivaussahaa nuo lähes kymmenkunta hehtaaria jotka nyt käsitellään.”
Nyt tuli Jeesiltä vähän erilaista infoa ennakkoraivauksesta; miten se nyt oikeesti on?
Minulla on kokemusta sekä omasta traktorilla tehdystä lannoituksesta että yhden ison toimijan tekemistä sekä maa- että lentolannoituksista. Markkinatalous näyttää vaan niin toimivan, että nämä isot toimijat isoilla hankinnoillaan saavat pelkästään jo lannoitteet niin paljon yksittäistä metsänomistajaa halvemmalla, ettei siinä levityksestä juuri ”palkkaa” jää, vaikka yrittää miten huseerata ”ilman välikäsiä”.
Gla ja minä taidamme keskustella vähän eri asioista eli uskomatonta se on…
”Täällä Espoon Keskuspuistossa näin erinomaisen kandidaatin jatkuvaan kasvatukseen. Kaupungin metsää oli harvennettu ja saatu alla kasvavat pienemmät kuuset elpymään. Niiden latvukset ovat hyvässä kunnossa ja vuosikasvut 10-15 cm luokkaa. Nyt pitäisi ylispuustoa harventaa edelleen. Kuusia oli syntynyt sekä kuusikon alle että mänty-koivu -sekametsän alle. Maapohja melko rehevä puronvarsi, vähintään MT:tä.”
Uskomatonta, miten korkeasti oppineetkin keskustelijat ”tulkitsevat” jatkuvaa kasvatusta. Ei mikään ihme, että jossain kyselyssä kolmannes metsänomistajista kertoi ainakin kokeilleensa jatkuvaa kasvatusta. Totuus valitettavasti on se, että em. metsänomistajat eivät ymmärrä/tiedä käytännössä juuri mitään jatkuvasta kasvatuksesta, koska em. ”kokeilu” näkyisi ilman muuta metsissä. Valitettavasti ei edes metsänkäyttöilmoitusten ”kertomukset” kerro koko totuutta käytettävistä hakkuutavoista, koska metsäammattilaisillakin termit menevät sujuvasti sekaisin…
”Uusien tehtaiden pitää minusta käyttää samaa vettä koko ajan, eli suljettu kierto ilman mitään päästöjä vesistöön. Ne voidaan sijoittaa kuivalle kankaalle, johon käyttövesi tuodaan tarvittaessa säiliöautoilla isosta järvestä.”
Juuri näin; ei muuta kuin säiliöautot liikkeelle…
Taneli on palstan erikoisasiantuntija metsätalouden vähennyskelpoisista kiinteistöveroista eli kannattaa kysyä Tanelilta, jos joku asia on vielä jäänyt avoimeksi…
Sinitaivaasta en tiedä, mutta Esko oli markkinoilla jo 1980-luvun alkupuoliskolla…
”Se ei ole se, mitä koneen tulostus ilmoittaa ( n. 312 l) vaan oikea tulos olisi n. 517 l.”
Puukin laskuoppi onkin korkeampaa matematiikkaa…