Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
Huskulla olen sahannut aina; edellinen 345 fx siirtynyt varasahaksi, nykyisin 545 fxt. Ei käyntihäiriöitä koskaan, Balance-valjailla jaksaa päivässä sahata yhden tankin enemmän ”vanhanmallisiin” verrattuna. Olen päättänyt, että tämän nykyisen elämän ajan sahaan Huskulla, katsotaan sitten seuraavassa tilanne uudelleen…
”Kun hoidetusta viljelykuusikosta tehdään oika-aikainen ensiharvennus, lähtee siitä alle 20 vuoden iässä vähintään 100 kiintoa ainespuuta. Kantohinta 30 €/ kiinto.”
Ei taitanut kaikkien alojen erikoisasiantuntijan laskelmat nytkään osua kohdalleen…
Ei millään pahalla, mutta etpä näytä olevan asioista perillä…
Kehveli on kerrankin oikeassa…
Tamperelaisen kannattaisi tarjoukseen syvällisemmän tutustumisen lisäksi selvittää myös pankkimaailman terminologiaa itselleen…
”Yaran Metsän Np 330e/t alv 0% tuo Belor irtoaa kakkosella alkavalla luvulla ja seuraavakin luku on 1 tai 2.”
Ovatko nuo Solmyrin lannoitteiden hinnat kaupan varastossa, toimitettuna ostajan varastoon vai varastossa jossain muualla?
Kyllä boori varsinkin kuusikoihin yleensä tekee terää, mutta kannattaako tuollaisiin nippeliasioihin tällä palstalla kiinnittää huomiota? Tärkeintä on saada lannoitteet mahdollisimman halvalla (eur/ha), määrästäkään (kg/ha) ei ole niin väliä juu…
”Millä metodilla itse laskit sen 10 %:n eron vaikutuksessa ? Kun tuhkarakeet on erikokoisia, niin tositilanteessa ne suurimmat rakeet lentää kauimmas ja kevyemmät lyhyemmän matkan.”
Puukille kommenttina, etten laskenut vaikutusta millään metodilla, vaan kerroin kommentissani mahdollisesta epätasaisen levityksen aiheuttamasta vaikutuksesta lopputulokseen. Lisäksi mainitsemani ”kuvaus” liittyi NP:n levitykseen maataloustraktorilevityksenä. Eihän ne ajouralle lentäneet rakeet hukkaan mene (kyllä sielläkin juuristoa riittää), mutta voi sillä jotakin vaikutusta olla, että ajouralle rakeita lentää ihan riittävästi ja urien keskelle selvästi keskimääräistä vähemmän jos ollenkaan. Lentolevityksellä ei ajourille tule sitä kesäaikaista juuristorasitusta, mutta toisaalta sitten saa rakeita lentämään myös kuvioita halkoville metsäteillekin eli kyllä kaikilla menetelmillä puolensa löytyy…
Varsinainen tarkoitukseni oli kommentoida näitä ”omaehtoisia” puuhasteluja omalla kalustolla; laskelmissa yleensä todelliset kustannukset lasketaan pahasti alakanttiin tai peräti nollataan ja työn lopputulosta (eli tätä esille ottamaani asiaa) pidetään aina vähintään yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin ammattilaisten tekemän työn tulosta. Se, että haluaa puuhastella omassa metsässään omalla kalliilla kalustolla ei tietenkään ole väärin, mutta ei ehkä niitä tuntipalkkoja kannata kovin vakavasti laskea…
”Puukaupoissani ostajat ovat puuta jalostavia puutavarayhtiöitä ja urakoitsijat tunnettuja. Ei ole tarvinnut erikseen sopimusta.”
Kyllä siinä ainakin suullinen sopimus täytyy olla (tuskin kukaan uskaltaa mennä toisen metsään ilman sopimusta) ja vaikka ei olisikaan, vastuut menevät joka tapauksessa kuvaamallani tavalla. Miten korjuun kilpailuttaminen ”menee”, jos ei tee ”voittajan” kanssa sopimusta?
”Tr:n keskipakolevittimellä levitys tulee edullisimmaksi, jos ”koneketju”on jo valmiiksi olemassa eikä esim. rengasrikkoa satu ajourilla ajellessa.”
Näissä ”pöökpalle” levityksissä käy helposti niin, että suurin osa lannoitteista lentää sille 5 metrin ajouralle ja sinne yleensä puustoltaan tiheimmälle alueelle ajourien keskivaiheille lentelee rakeita kaikkein vähiten (tämän kuvasin ”tositilanteessa”). En tiedä, onko sillä lannoitusvaikutukseen merkitystä, mutta jo mahdollinen 10%:n ero vaikutuksessa kääntäisi nämä ”Lauri Vaaramaiset” oman työn kannattavuslaskelmat eri kulmaan. Traktorin kulumiset, ajankäyttö varsinkin kauempana olevilla kuvioilla ja mahdolliset rengasrikot kannattaa siirtää jossittelun puolelle…