Käyttäjän mettämiäs kirjoittamat vastaukset
-
”Meillä määräaikainen sopimus voimassa kesäkuuhun 2023 saakka hintaan 4.99 kW. perusmaksulla 2.90 €/kk. Meillä kulutus n. 21000 kW vuodessa.”
Tuon perusmaksun vaikutus on yllättävän suuri; tietenkin kWh:lle laskettuna sitä enemmän, mitä pienempi kulutus. Tuossa em. laskelmassa hinta onkin 6,65 c/kWh, kun perusmaksu jaetaan keskimääräiselle kWh/kk-kulutukselle. Jos vuotuinen kulutus olisikin esim. 8 000 kWh, hinta olisikin 9,33 c/kWh. Eli perusmaksu todellakin kannattaa ottaa hintavertailuun mukaan. Edellisellä sähköntoimittajallani se oli 0,99 eur/kk, nykyisellä toimittajalla ei perusmaksua ole ollenkaan.
V. 1986 syksyllä talvi yritti Lapissa tulla aikaisin, mutta ei onnistunutkaan. Tuli kova ”takakesä”, kelit menivät mössöksi ja vuodenvaihteessa lunta oli napapiirin korkeudella vain muutama sentti. Siihen iski sitten ne kovat v. -87 talven pakkaset ja jäljet näkyivät ”happosateiden seurauksina” niin, että viisaat ennustivat jo suuria metsätuhoja tulevan. Kummasti vaan ne metsät suurelta osin kuitenkin kuitenkin toipuivat ja ne happosateetkin hävisivät jonnekin…
”Ensin pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus, sitten voikin alkaa hakkaamaan ja jos hakkuu on kaupallinen, niin siitä pitää tehdä hakkuuilmoitus. Ihan sama oletko siirtynyt mihin tyyliin tahansa. Pystykaupoissa ilmot tekee hakkuuoikeuden omistaja (ostaja)”
Onpa todella asiantunteva kommentti; ilmiselvästi on tehty puukauppaakin usein mutta paljon…
”Yksi mylly juuri ja juuri pyöri, loput ei. Pakkasta 16 astetta. Semmoinen rahantekokone…”
Itse ajoin muutama vuosi sitten tammikuussa 6-tietä Muukon tuulipuiston ohi. Pakkasta oli -28 C ja maan sähkönkulutus tapissaan. Ne Muukon myllyt seisoivat järkähtämättöminä lavat suorina niin kuin eivät olisi koskaan pyörineetkään. Silloin kyllä tuli selväksi, että tuollaisilla keleillä maan koko maksimiteho pitää hankkia ihan jostakin muualta kuin ainakin tuon mittakaavan tuulimyllyistä. Sehän siinä vähän huono puoli on, että tuppaa olemaan naapurimaissakin samoihin aikoihin kylmää, ettei sitä energiaa ainakaan joka tilanteessa ole yltä hörpäten saatavilla, ihan kuten nyt on nähty…
Vahingonkorvauslaki lähtee siitä, ettei vahingon kärsinyt saa hyötyä tapahtuneesta vahingosta. Tällöin rajan ylityksissä tulee käytännössä kyseeseen ”yksinkertainen” hinta mahdollisine ”lisineen” (esim. odotusarvo; toinen asia on, jos halutaan korvata enemmän tai neuvotellaan/sovitaan jotakin muuta). Jos leimikon raja ylitetään kaupan tehneen mo:n alueella, kyseessä onkin sopimusrikkomus, josta täytyy sitten neuvotella erikseen ”eri säännöillä”.
Jeesin kommenttien asiantuntemus on kyllä ollut aiheesta riipumatta aina ihan häikäisevällä tasolla…
Suorittava näyttää olevan lähes tulkoon ainoa keskustelija, jolla hirviasiat todella ovat hallinnassa.
Oho, kyllä laki on ollut sellainen yli 40 vuotta. Siihen aikaan Olan kommentista olisi sanottu, että se tuli sillä varmuudella, jonka mahdollistaa vain täydellinen tietämättömyys, mutta nykypäivänä taustalla voi luultavasti olla muitakin tekijöitä…
”Jos on renkaat alla, niin ei ole jalankulkija. Olipa sitten kyseessä rullaluistimet, Esla renkailla taikka potkulauta.”
Tämä nyt ei todellakaan pidä paikkaansa…
”Silloin esim. puolueiden sanottiin olevan vasemmisto- tai ei-vasemmistolaisia!”
Siitä on jo tietenkin aika paljon aikaa, mutta minä muistelen jaon menneen enemmänkin sosialisteihin ja ei-sosialisteihin. Itse asiassa demareiden puolueohjelmasta sosialisointi putosi pois vasta 1990-luvulla Itä-Euroopan romahdettua eli kyllä silloin tehtiin kaikkien aikojen takin käännös!