Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos metsävaratiedot tulisivat julkiseksi olisi metsähoitotöiden tarjoaminen entistä helpompaa. Minusta hyvä ajatus. Nythän se on mhy:n ja puuyhtiöiden monopolia
Kyllähän tuo kantokäsittely onnistuu hyvin motolla. Meillä ainakin aineen toimittaa puunostaja joten määrästä ei tarvitse tinkiä. Sen vuoksi sitä kyllä ajetaan riittävästi ja peittoa myös tarkkaillaan kokoajan. Mutta aukoton se peitto ei ole kaikkien kantojen osalta johtuen kantojen suuresta kokoeroista. Itse olemme aukaiseet kaikki laipan reijät jotta peitto olisi mahdollisimman hyvä ja taisainen aineen menekin kustannuksellakin. Tanelin reppuruisku sopinee hyvin varmaan aukkohakkuuseen mutta luulen että harvennuksilta osa kannoista jäisi havujen alle. Toisaalta useamman hehtaarin käsittely vaatii jo aikamoisen veden kannon metsään. Viime kesänä minulla meni harvennuksella vuorossa noin 50 litraa ainetta.
Olen samaa mieltä yhden kirjoittajan kanssa siitä että monesti kuiva kesä on parempi kuin talvihakkuu. Nytkin lumipeitteen alla on sula ja vetinen maa täällä keskisessä suomessa ja en tiedä onko tämäkään niin hyvä harvennusaika kuusikoille, vaikka sitä tehdäänkin. Monesti luulen että kuivakesä hyvin havutetuilla urilla on varsin hyvä ajankohta.
Tuohon en oikein usko että juomaveden otto yläjuoksulta lopettaisi raakkujen kelvolliset elinolosuhteet. Silloin kyllä jos juomavedeotto muuttaa joen vedenlaatua happamampaan suuntaan. Syynähän silloin on lähinnä masiiviset metsäojitukset ja maanviljelys. Eniten kai raakkupuroja ruoppausten lisäksi ovat juuri tuohonneet tehometsä- ja maatalous. Jokainen sen varmaan on havainnut millaisia nykyään ovat korpilampien vedet ja niistä lähtevät laskuojat. Ruskeaa humusperäistä vettä vaikka turvesoita ei ole lähimaillakaan.
Niin jos siihen joskus mennään että kesäharvennushakkuut loppuvat niin se on metsäkoneyrittäjien loppu. Enemmänkin pitäisi päästä siihen että nykyiset kelirikkoseisokit jäisivät minimiin. Ymmärrätte hyvin että 370 000 euron moto ja 300 000 euron ajokoneiden vuosi kustannuksia ei millään saa kuoletettua talvikuukausien hakkuilla. Toinen kysysmys on sitten se että mistä ne työntekijät löytyvät jotka kesäkuukaudet kotona odottavat talvikuukausien hakkuita. Nyt on jo havaittavissa että kelirikkoseisokkien vuoksi osa työntekijöistä siirtyy muun alan palvelukseen pysyvästi. Esim asuntovelalliselle nämä seisokit ovat aikamoista myrkkyä.
Jalkaselle tiedoksi että se on todellisuudessa aika pieni osa paljastuvasta kannosta joka todella saa sen kantokäsittelyn. Tutkimus voidaan tehdä varmaankin se on noin mutta kun ajouria kuljet hakkuun jälkeen niin huomaat varmaan kuinka paljon juurta ja kantojen kylkiä on paljastunut kuoren alta. nehän jäävät ilman tuota kantokäsittelyä. Mm Ruotsissa ollaan kantokäsittely lopettamassajuuri tuon huonon hyötyvaikutuksen vuoksi. Aukoilla saatan vielä kantokäsittelyn jotenkin ymmärtää jos osa havuista puidaan ajourille. Mutta kasoille puidessa niin sielläkin kantokäsittely on kyseenalaista em syistä.
Metsäkeskus on jakanut eri kunnat alueisiin joissa käytetään kantokäsittelyä. Nykyohjeiden mukaan kesäaikaan myös harvennuksilla ja energiapuuhakkuussa tulee käsittely suorittaa, mikäli kyseinen kunta kuuluu varoalueeseen. Alue käsittää ainakin Länsi Suomen ja Keski-Suomen eteläisimmät kunnat ja ilmeisesti myös aloittajan mainitseman Saimaan alueen. Se että onko siitä hyötyä on vain arvailussa. Sillä etenehän se laho myös juuriston kautta jotka vaurioituvat korjuun yhteydessä.
Kyllä Miisu on ihan oikeassa. Minusta metsäalan palkkaus ei ole niin huono kuin annetaan ymmärtää. Itse olen tehnyt niin metsuri kuin motohommia ja koulutukseen nähden tulotaso on ihan vertailukelpoinen. Eihän se kenelläkään ole tarpeeksi mutta sillä pärjää. Ongelma työ kausiluonteisuus jonka vuoksi vuosiansiot jäävät turhan heikoksi. Sen vuoksi minäkin teen kumpaakin hommaa. Metsäkonepuolella tulokkaan ongelma on harjoittelupaikkojen saanti. Kaikki haluaisivat ottaa valmiita kuskeja ja hyville myös maksetaan hyvin. Itse hoidin asian niin että harjoitteluajalta en ottanut palkkaa ollenkaan vaan elin pankkilainalla. Nyt kun ammattitaito on ilmeisen kohdillaan niin talvisin tulee useampikin työtarjous vaikka en mainosta itseäni.
Metsäala ei tule koskaan pääsemään noista työtekijäongelmista eroon koska kausiluonteisuus tekee siitä vähemän haluttavan. Sitten nuo metsäiset työolosuhteet räntäsateineen ei tee olosuhteista houkuttelevia.
Mutta se on hyvä asia näissä metsäkonehommissa että sieltä pääsee mihinkä tahansa konehommiin tosi hyvin. Halukkuutta rekrytointiin piisaa.
Silloin kun olin töissä mhy:llä niin meillä oli leimikot varmaan jo kolme- neljä vuotta vanhoja. Ensiksi niitä kaupattiin valtakirjoilla ja jos ei mennyt kaupaksi niin yhdistyksen aliurakoitsijat hakkasivat ne. Samoin puuta toimitettiin milloin mihinkäkin. Leimikolle tuli vain uudet mitat ja sen mukaan apteeraus muutettiin. Tuo Timpan mainitsema toiminta on ihan normaalia yhdistyksillä.
Empä tiedä metsuri pulasta. Keski-Suomen mhy haki kolmeen eri tehtävään metsäalan ammattilaisia. Hakemuksia tuli 71 kpl:tta joista metsurihommiin 40 kpl:tta. Näistä valtaosa oli kotimaisia henkilöitä. Siis metsureita löytyy kunhan vain niitä palkataan. On yrittäjämetsureita ja palkkametsureita. Kaikkia on.
Ainakin täällä keskisessäsuomessa paikallinen mhy tekee tuota mitä santtu kirjoitteli. Miten lienee muut mhy:t toimineet.
Reilusti rahaa vain. Jatkossahan ei tiedä kuinka isoja puita joutuu sahamaan vaikka pihapuita. Siinä vaiheessa alkaa olemaan mökkisahat leluja. Sahat ovat niin edullisia että pikkusahoihin ei kannata sortua. Rakennushommat ovat sitten erikseen.