Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Meillä se on kuusi prosenttia. Tukin pituusmitta pitää olla lähemmäs 90 % verrattuna ihanne mittaan. Ei siis katkontaikkunaan joka on huomattavasti väljempi
Nyt tuli vasta tuo video nähtyä kun luin uutisen. Sama värkki tuo onkin. Mutta olihan helppo taimikko raivata ei ollut yhtään risua kuusen tamissa kiinni. Ihan kun olis käsin raivattu pari – kolme vuotta aiemmin.
Yhden tullaisen kitkijän näin Pentin Pajalla käydessäni Joensuussa. Tuo kitkijä toimii niin että lähes parin neliön kokoinen laite lasketaan taimen päälle ja laitteen keskellä on reikä johonka taimi jää. Poistetttavat risut tempaistaan irti siten että laitteessa olevat telarivistöt painuvat kiinni ja telojen väliin jäävät risut kiskaistaan irti. Maa tosiaankin muokkautuu uudestaan kun risut tempaistaan juurineen. Minusta siihen tulee kyllä erinomainen kasvualusta uusille vesoille. Toinen huomiota herättävä ongelma oli ainakin tuossa laitteessa että se ei poistanut taimien vieressä kasvavia vesoja ja mikäli ne haluttiin poistaa olis ne pitänyt raivaussahalla kuitenkin katkoa. Nuohan vaikutta todella paljon istutetun taimen kasvuun.
Ehkä tämä testattu keksintö on tuosta nähdystä versiosta parantunut ja nuo epäkohdat on huomioitu. Mutta tuo laite jonka näin ei oikein vakuuttanut. Mutta kaiketi se sittenkin on hyvä kapistus kun noinkin on kehuttu.
Jos kyseessä on aukko niin sahafirmalle ilman muuta. Jos on harvennus niin ei liene väliä. Mutta jos on aukko ja kumpikin tarjoaja on ”sellufirmoja” niin ongelma on ihan oikeasti. Asiaa voisi lähestyä myös niin että kuusikuitu on halukkaampaa tavaraa kuin mäntykuitu ja sitä tahdotaan herkemmin tehdä. Jos tukin kysyntä on hyvä niin katkonta tahtoo olla myös kohdillaan, mutta jos tukilla ei ole kysyntää niin tahtoo herkästi ohjautua tuonne kuituun aika hyvää tavaraa.
Vaikea sanoa pelkän mottimäärän perusteella. Pitäsi vähän tietää minkalaisia leimikoita tuohon sisältyy. Mutta mhy on aika hyvä vaihtoehto neuvoa antamaan.
Onhan se pienkonebensan säilyvyys ihan toista luokkaa kuin pumppubensan. Pumppubensan saa säilyväksi kun lisää siihen autotarvikeliikkeestä saattavaa stabilaattoria (säilöntäainetta). Itse olen käyttänyt ko ainetta agrekaatissa, jossa bensa seisoo parikin vuotta ja hyvin agrekaatti toimii. Mutta kyllä se vain niin on että ammattimetsurit eivät kustannussyistä käytä kuin pumppubensaa mutta eihän niillä kovinkaan pitkiä aikoja bensat koneissa seiso.
Nuo Anttonin vastaukset alkaa olla jo sitä luokkaa että herra taitaa ihan piruuttaan heittää tuollaista potaskaa. Eihän noihin muuta voi sanoa. Me taidamme olla aika pässejä kun yritämme oikaista Antonin mielipiteitä. Ukko se naureskelee tietsikan vieressä ja heittää posketonta läppää. 🙂
Olen Arton kanssa eri mieltä että kyllä se bensa vain vanhenee. Se tekee tuota valkoista tahnaa josta Arto kirjoitti. Se olikin uutta se on nimenomaan hartisia joka sen aiheuttaa. Meillä on 4- tahtisia ruohonleikkureita ja perämoottoreita joissa on tuota samaa ongelmaa vanhoilla bensoilla. Niissä ei ole käytetty 2- tahti öljyä joten vika ei voi olla siinä. Itse olen ajanut nuo ylivuotiset bensat sekoittamalla ne tuoreimpaan bensaan ja hyvin ovat menneet läpi. Mutta tärkeintä lienee että syksyllä kauden jälkeen kaasittimet ajetaan tyhjäksi bensoista.
Samoin tuosta 2- tahtisen savutuksesta että se savun määrä ei liiemmälti kasva eri öljyillä. Savun määrään vaikuttaa öljyn määrä bensa seoksessa ja tietysti kaasuttimen säädöt. Mutta savun hajuun voi vaikuttaa eri öljyillä. Jotkin öljyt antavat todella pistävän hajun riippuen öljyn lisäaineista.Itse olen huomannut tuon saman että naava on lisääntynyt huomattavasti. Ehkä täällä sisämaassa ei nuo Kuolan saasteet ole niinkään vaikuttaneet, mutta väitän että öljylämmityksen väheneminen pientaloissa on myös vaikuttanut rikkipäästöihin. Samoin kaukolämmöllä on oma vaikutuksensa kun savukaasut on saatu puhdistettua paremmin keskitetysti. Huomasin tänä keväänä pilkkireissulla ettei – 90 luvun kaltaisia nokilaskeumaa ollut järvien jäillä. Keväällähän jäät olivat mustana sateiden mukana tuleesta noesta. Suunta on hyvä kunhan sama vielä jatkuisi.
No eihän ne Kilpisjärven tai koko Ylä-Lapin kettupopulaatiot vaikuta Suomen metsänkasvatukseen mitenkään. Sopulivaelluksia on ollut vuosituhansia samalla tavalla onko niitä kettuja metsästetty vai ei. Antonnin ja Jalkasen kannattaisi pikkuhiljaa uskoa siihen totuuten että pienpetokannoilla ei vaikuteta myyrä eikä sopulien massa esiintymiseen kuin minimaalisesti. Mutta onhan se vaikeaa varsinkin AC:lle joka on vuosi joikanut tuota myyrä ja hirvi filosofiaansa. Mainehan siinä menisi.
Voin antaa periksi. Totta se on että pannoituksella saatetaan aiheuttaa kärsimyksiä lähinnä hiertyminä ja muina vahinkoina. Niinhän nuo tutkijat väittää ettei ongelmaa ole ollut. Varmaan tuossa yhdessä kirjoituksessa viitattiin Oriveden karhuun jossa oli paha hiertymä kaulassa ja arveltiin sen pannan aiheuttaamaksi. Ilmeisesti kuitenkin nämä ”kusipäät” olivat sörkkineet pesässänukkuvaa karhua terävällä kepillä ja siten vahingoittaneet kaula. Sehän karhu oli toistamiseen ajettu pesästä ennen kuin karhu kävi näiden ”nuijien” päälle. Näitä miehiä ei voi mitenkään sanoa metsästäjiksi ja saivat ansionsa mukaan. Valitettavasti siinä kuoli myös se karhu ihan turhaan.