Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Olen sitä mieltä että kyllä se kokorankaenergia säilyy vielä pitkään. Ainostaan niiden kiertoaika nopeutuu. Tottahan se on että karsitturanka kuivuu paremmin ja säilyvyys kasoissa pitkittyy kokorankaan verrattuna. Varsinkin haketusyrittäjät ja pienempien kunnalisten tai yksityisten lämpökeskusten hoitajat käyttävät kokorankaa edelleen.
Se on iironi ihan oikein. Metsurit tahtoo ollakkin jo poistuvaa kansanperinnettä. 🙂
Vasojen keskipainon pienentyminen johtuu pääosin uros / naaras suhteen epätasapainosta. Uroksiin kohdistetaan liian suuri verotus ja jäävä uroskanta ei ehdi astua kaikkia naaraita ensimmäiseen kiimaan. Ravintoa riittää ihan varmasti kaikille. Niin huonosti noita taimikoita hoidetaan että lehtipuuta riittää.
Siitä huolimatta minä puollan supin tehometsästys, koska se ei ole Suomen peruseläimistöä vaan tuontitavaraa tuolta ryssänmaalta. Minkki kuuluu myös tähän samaa lajistoon vaikka se ei olekaan tuotu tuolta itärajan takaa. On sitten kyseessä supi tai minkki niin ainakin saariston lintukantaa kumallakin on erittäin haitalliset vaikutukset. Supin ongelmana on tehokas lisääntyminen ja kaikki ruokaisuus sillä se lisääntyy vaikka luontainen ravinto on vähentynyt. Sille kelpaa viljasta raatoihin asti. Siten supipopulaatio vähene vain tautien kautta. Jossain vaiheessa tämä liiaksi suurentunut kanta tulee aiheuttamaan ongelmia niin tautien kuin muidenkin syiden vuoksi.
Kettu kanta on ollut Suomessa suht tasainen viime vuosina. Tästä oli tilastoja viimeisessä Metsästäjä-lehdessä. Varsinais-Suomessa tuntuu olevan vahvimmat kettu kannat.
Ei yksin yhtä puuta mutta ainakin metsähallitus joskus suojeli metsäplänttejä jonkin metsänhoitajan nimissä. Lähinnä silloin kun heppu lähti eläkkeelle. Tais metsäkoulutkin toimia samoilla linjoilla kun rehtorilla tuli virkavuodet täyteen. Hänkin sai nimikkö metsikön.
Tuskin siitä moottoriksi on. Ehkä enemmänkin kiinteistövero tulee olemaan valtion vastine poistettavalle metsänhoitomaksulle. Jotain ne herrat keksii kun huomaavat sopivan veroraon johonka iskeä eikä teollisuuden edustajat ole lobbaamassa ylimmääräsitä maksua pois. Jos teollisuus lobbaisi niin mitään veroa tuskin metsille tulisi.
Tuo mhy on monelle vähän kuin kuuluminen kirkkoon. Meistä vähän jokainen veroluontoista maksua maksaa, mutta joillekkin se on turha kuluerä. Jotkin saavat ”verolleen” vastineen kun käyttävät palveluja. Toiset eivät sitä saa ehkä eivät tarvitsekkaan. Onneksi kohta lakiuudistuksessa metsänhoitomaksu ja kirkolllisvero muuttuu samanlaiseksi. Vapaehtoista kumpainenkin.
No kyllä tulee….. Mutta voisihan tuota oikein tutkiakin virallisesti. Hyvä aloitus, jota ei näillä foorumeilla paljon tapahdu. 🙂
Voiko tuon enää paremmin neuvoa kuin ”jätkä” sen kirjoitti. Kiitokset siitä. Tuo ohje olisi hyvä saada vaikka johonkin Metsälehden nettisivulle jossa se olisi kaikkien luettavissa ja aina tarvittaessa voisi muistia virkistää. 🙂
Nyt Jesse puhuu asiaa. Hirvikantaa siis voidaankin kasvattaa jos taimikot jätetään huonolle hoidolle. Sitten vasta kunnostetaan kun hakkuutoimet aloitetaan. Eihän tuo vallan huono ajatus ole. Sitähän kannattaisi testata. Ruotsissahan hirvikannat ovat huomattavasti korkeammat eikä sieltä tuollaista itkua ole tuhoista ollut kuin Suomessa. Samoin Keski-Euroopassa on mm. saksanhirvikanta huomattava ja siitä huolimatta metsä kasvaa sielläkin.