Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä arto oikeassa olet. Minä kun en sahailekkaan kun reilut 50 ha kesässä ja sitten alkaa isännät soitteleen moton koppiin takaisin. Varmaan tekisin noin kun sinä jos sahauskausi olisi pitempi.
Eikö tuo nyt ole vähän liian rehevä maa männylle ? Kuusi on minustakin poisluettu noiden lahojen takia. Eikö tuossa olisi koivikon paikka nyt ? Ilman muuta kannatan havujen poisvientiä ja tämän hetkisen kokemuksen mukaan kannot myös ja jos mahdolllista eikä lahoa löydy niin kannot jätetään paikalleen 30 – 40 m metsän reunasta. Niihin vain normi mätästys. Ihan sen vuoksi että vesakoituminen vähenee potenssissa jos maata ei möyhitä kauttaaltaan. Sen olen huomannut tänä vuonna.
Ymmärtäisin että kyseessä on ns leijupetikattiloiden tuhkasta jota voimaloissa käytetään. Siinähän tuhka sekoittuu hiekkaan kun polttoaineeseen puhalletaan ilmaa hiekkapedin läpi. Siinähän tuhkalla on sitova vaikutus joka varmaan toimii tiessäkin hyvin.
Nyt kyllä jesse kiteytti koko Suomen metsänhoidon ongelman. Ongelma on siinä että metsänomistajakunta vanhenee ja metsä kun ei ole laiskanmiehen sijoitus niin ongelma on valmis. En tarkoita sitä että vanhemmiten laiskistutaan vaan ikä alkaa tekemään tepposia. Taimikot jätetään hoitamatta ja päästetään niin pahaksi että kustannus hehtaaria kohti alkaa olemaan niin liian suuret elintasoon verrattuna. Otetaan sieltä metsästä se mitä sieltä helposti saadaan ja jatkohoito jää vähemmälle.
Minusta metsäkeskuksen taimikonperkaus kamppanja on hyvä ja sitä vain pitäisi jotenkin viedä eteenpäin enemmänkin. Jos omat ”kynnet” eivät enää riitä metsänhoitoon niin sitten hoitosopimuksia tekemään tai toinen vaihtoehto siirtää/ myydä omaisuus sille jolla mielenkiintoa piisaa. Välttämättä sitä mielenkiintoa ei lähipiirissä löydy mutta tiedustelua tulee laajentaa sitten lähisukulaisiin jne. Aina jostain kiinnostusta löytyy ja kohtuullisella hinnalla sen metsän joku ostaa. Onhan sekin parempi sijoitus kuin ränsistyttää omaisuus hoitamattomuuttaan. Tuossa meidän naapurissa on yllä mainitunlainen tapaus ja olen kiinnostuksen metsään esittänyt kun sukulaisista kukaan ei halua metsään mennä. Vielä ei kauppoja ole syntynyt ja tuskin syntyykään. Hintaakaan kun ei ole vielä sanonut. Sääli vain että hyvä metsä menee pilalle.
Mielenkiinnolla luen noita huskujen ongelmia. Minulla on nyt neljättä kesää ollut käytössä tilhin 450 raivuri ja tänäkin vuonna alkaa olemaan raivuuta 50 ha kasassa. Nyt vaihdoin siihen kytkinpaketin koska jousi oli mennyt poikki. Oli jo sen verran uria kytkinrummussa ja päätin uusia koko paketin. Hintaa tuli 100 euroo. Sitten olen uusinut pari ilmanputsaria ja pari sytytystulpaa. Siinä kaikki. Ihmeen hyvin on toiminut. Kaasutinta en ole säätänyt kuin kerran ja nyt tankilla pääsee 1 h – 1h 20 min riippuen pusikon määrästä. Tosin on että kulmavaihde ei ihan terveitä ääniä päästä joten se voi särkyä milloin tahansa. Sitä en enää uusi vaan ostan tilalle uuden FS 460 tilhin. Meillä oli noita Jonseredin sahoja aikoinaan nurmikkohommissa ja ne olivat korkeintaan kahden kesän vehkeitä. Kun kalusto vaihdettiin tilheihin niin neljättä kesää vanhimmilla mennään ja vielä toimivat. Niissä hommissahan saha on todella kovilla.
Ja huonosti hoidettut nuoret metsät useiden satojen miljoonien tappiot.
Itse käytän sadelahkeita ja sadetakkia. Ne toimii tosi hyvin ja minulla ei ole ongelmia ollut. Ainoa ongelma on kun sadelahkeet helposti repee raivuukantoihin mutta kun teippaan ne ilmastointiteipilla saappaaseen tiukalle niin onegelmia ei ole ollut. Sellaista varustetta ei ole keksitty, joka pitäisi veden mutta päästäisi hien lävitse. Sadepukeutuminen on aina kompromissi.
Itse kun olen seurannut noita arvioita niin lähes aina tukki / kuitu arvio heittää. Yleensä ammattimiehen tekemä hakkuun kokonaismäärä pitää paikkansa. Olempa kerran tehnyt sellaisen hakkuun jossa kokonaismäärä oli harvennusta 1740 mottia ja tulos oli 1732 mottia. Se oli aika hyvin. Mutta yleensä ne kokonaisarviot ovat alakanttiin. Eli hakataan enemmän kuin on arvioitu. Ensiharvennuksen nyrkkisääntö näyttää olevan keskimäärin 50 mottia / ha.
Tuohon suorittavan raivauksen oikea-aikisuuteen kyllä voi yhtyä ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tänä päivänä kun raivaustyö on urakkapohjaista ja ainakin ammattimiesten osalta taksataulukko on kolmiportainen niin luulisi se metsänkasvattajia kiinnostavan. Ainakin ensimmäisen portaan ja kolmannen portaan välinen hintaero hehtaaria kohden on aika suuri. Hyvänä esimerkkinä oli yksi taimikon raivaus jossa raivaus suoritettiin kun vesakko oli noin reilun metrin mittaista niin hehtaarihinnalle tuli hintaa reilut 200 euroa. Viereinen palsta olisi sitten vuosikausia myöhässä ja vesakko oli saanut melkoisen yli vallan hintaa tuli lähes 700 euroa hehtaari. Ei ihme jos joku ihmettelee raivauksen kalleutta mutta syy löytynee metsänomistajasta itsestään. Onhan se raivaajalle ihan eri asia jos päivätuotos on 0,7 ha tai sitten 0,3 ha. Eihän taksotuskaan vois olla silloin sama joka kohteella.
Minusta tänä päivänä kun raivaus tehdään ajoissa niin se ei ole loppujen lopuksi kovinkaan kallista puhaa.
On tämä Lounasmaa ollut melkoinen mies. Hän on ilmeisesti lukenut kaikki tutkimukset ja ammattitaito on sitä luokkaa että osaa arvioida lajista kuin lajista mikä on huuhaata ja mikä ei. Hieno mies. 🙂