Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Nyt olisi kyllä hyvä tietää mihinkä väittämä perustuu. Minusta kaikki raaka-aineet ovat nousseet – 90 luvun tasosta. Se että onko se noussut samaa tahtia kuin muutkin raaka-aineet niin tuskimpa. Eikä tarviikkaan sillä kyseessä on uusituva raaka-aine. Täytyy muistaa että lopputuotteesta saatava maailmanmarkkinahinta määrittää pitkälti myös raaka-aineen hinnan.
Ja tuohon joustoon sen verran kone puolelta että -90 luvulla moton hinnan hakkasi kahdessa tai viimeistään kolmessa vuodessa. Nyt sitä ei tee edes viidessä vuodessa. Sen verran taksat ovat jäljessä kustannuksista.
Itse olen ajatellut niin että tälle pohjolan tiukalle rakennuspuulle on aina kysyntää. Keski-Euroopan puu on höttöpuuta ja katkontapituudet aika lyhyitä vääryydestä johtuen. Sen vuoksi hyvän tukkipuun kysyntä on taattua. Kuitupuumarkkinat voivat jatkossa olle uhattuja. Pohjolan kuitupuulle ei ole enää jatkossa sellaista kysyntää jos uusia tuotteita ei keksitä. E-puun osalta tilanne ei ole niin ruusuinen kuin jesse antaa ymmärtää. Massapolttoaineeksi siitä ei ole ja syitä on paljon. Tukipolttoaineena kylläkin tosin reilusti energiatukea se vaatii. Kilowattituntia kohden energiasisältö on e- puulla kehno. E-puu vaatii rinnalle aina edullisen massapolttoaineen, joko kivihiilen tai turpeen. Kumpaakin riittää kunhan haittavaikutuset saadaan koko ketjun osalta kuntoon. Kivihiilellä se taitaa olla helpommmin hoidettu kuin turpeella, jolla on myös noita vesistövaikutuksia.
Joten minusta nykyinen metsänhoitosuunta on aivan oikein ja jessenkin ajatuksille on varmaan myös tilaa. Mutta ei se nyt niin hyvä bisnes ole kuin jesse antaa ymmärtää. Olen sen verran paljon noita e-puu metsiä hakannut että jotain tiedän niiden kantorahatulojen kertymästä.
Itse käytän Ultrapointin koiratutkaa ja siinä henkilöpaikannusta. Samalla kun kävelen rajan kännykällä niin merkkailen nauhan palaset risuihin merkiksi. Sitten raivuun yhteydessä katkaisen nauhoitetut risut maahan. On toiminut hyvin ja tarpelliseen tarkuuteen on päästy varsinkin 1:10000 kartalla. Eikä vie pitkään rajan katselu. Omiin urakoihin en ole huomannut rajan merkkauksella olevan vaikutusta. Tuleepa samlla vähän silmäiltyä raivuu palstaa.
Totta on että pelkällä tilannenopeudella ei hirvikolareita vältetä. Mutta jos ajettaisiin rajoitusten mukaan ja hirvivaara merkkien kohdalla terästäydyttäisiin seuraamaan tienvarsia niin varmaan monelta kolarilta vältytään. Olen joskus kuullut sen että hirvenmetsästäjät ajavat muita tielläliikkuvia vähemmän hirvikolareita. En väitä että kaikki pitäisi osallistua hirvijahtiin mutta metsästäjät osaavat kiinnittää enemmän huomiota hirven mahdolliseen ilmaantumiseen ajoradalle.
Hirvikolareita voitaisiin vältää tilannenopeutta alentamalla ja tarkkailemalla ajaessa teinvarsien reunoja. Samoin tienvarsien niitot (näkemäraivaukset) taatusti vähentää kolareita. Olen nähnyt videon jossa kaksi hirveä tuli keskeltä isoa peltoa tielle ja ensimmäinen auto kun hirvi nousi tielle väisti hirveä ja toinen auto veti suoraan kylkeen. En kyllä ymmärrä miten tällaiset kuskit yleensäkkin ajavat teillä. Näkyvyyttää hirviin varmaan satoja metriä ja aikaa havaita hirvet kunhan pää edes vähän liikkuisi kuskilla useita kymmeniä sekuntteja. Ihmetellä täytyy myös noita autoilijoita.
Tämä nyt vähän poikkeaa aiheesta mutta kun tuli tuo sektorisuojapuheeksi niin kokeilkaapa seuraavassa varhaisperkauksessa että otatte sen sektorisuojan pois. Minusta se nopeuttaa varhaisperkausta kun terällä voi leikata putken vieressä olevat vesat pois ja sahalla voi myös vetää perkauksessa. Siten saa koko terän kapasiteetit käyttöön. Isommassa puun raivauksessa ilman muuta sektorisuoja paikalleen.
Onhan se madollista, mutta jos se on talon lähellä niin suosittelen kantoon vain. Onhan se tosin hankala mennä kaatamaan noistakin korkeuksista ilman koriautoa tai sitten se on pätkittävä yläältäpäin pikkupätkiksi. Metsuriyrittäjät ovat kaatavat näitä ongelmapuita ja niille on niihin sopvat työvaljaat ja turvavarusteet.
Tuo ammattimiehen viimeinen lause oli kyllä täyttä totta. Itse kun olen harventanut vuosia noita metsiä niin olen lähes joka kerta törmännyt tuohon samaan ongelmaan. Tuolla meidänkin toimialalla ei ole kuin kaksi sellaista metsuria jotka todella osaavat tuon ennakkoraivauksen tehdä. Vikoja on useita mutta pääasiassa suurin vika on siinä että jätetään niitä pieniä kuusia sinne ”aukkopaikkoihin” jos ne vaikka kasvaisi. Nämähan ovat niitä pahimia jotka estävät sen näkyvyyden niiden harvennettavien puiden tyville. Samoin jätetään sellaista puuta pystyyn jotka eivät riitä ainespuun mittoihin. Pääasiassa raivaus kohdistuu niihin peukalonpaksuihin risuihin jota eivät paljoakaan hakkuuta haittaa mutta ovat raivauksessa helppoja. Nämä risut eivät ole haitaksi kuin puiden juurilla.
Minusta jessen vaihtoehto on hyvä. Kannattaa tarjota sellaisenaan ja jos ei kelpaa niin mihinkä hintaan sen saa ennakkoraivattuna. Jos ostajalla on puun tarvetta niin hän tarvitttaessa hoitaa raivauksen. Jos tarjouksia ei tule ei ostajilla ole tarvetta raivaamattomalle leimikolle. Sen jälkeen sitten yhteys paikalliseen mhy:een tai metsätalousyrittäjään joka hoitaa raivauksen. Ja tarjous uudestaan kehiin raivattuna leimikkona. Eiköhän sen jälkeen kaupaksi mene. Se mitä siitä jää käteen on sitten eriasia. Kyseessä on hoitohakkuu joka kannattaa tehdä vaikka tuotto ei kummoinen ole. Raivaamattomana ja harvetamattoman se ei ainakaan tienaa mitään jatkossakaan.
Niinhän se on. Eri toimijat antavat omat mitat omille tuotteille. Pikkutukki yleensäkkin on aika ongelmallinen tuote eikä aina se edullisin vaihtoehto hakkuulle. Varsinkin päätehakkussa tahtoo sitä tukkia mennä sinne pikkutukin puolelle. Jos kuidusta saa päätehakkussa hyvä hinnan niin kannattaa kaksi kertaa harkita ottaako pikkutukin ollenkaan.