Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tästä asiasta oli kerran Metsästäjälehdessä kirjoitus. Muistaakseni siinä rajattiin niin että jos tie on saanut valtion avustusta niin satunnaista käyttöä ei voi kieltää. Jos tie on rahoitettu yksityisellä rahalla niin tiellä liikkumisen voi estää ulkopuolisilta. Sitten taas hirviporukat ovat sellainen ryhmä joka voidaan tarvittaessa korvausta pyytää kun käyttö on satunnaista tiheämpää. Se että onko siinä järkeä niin sitä kannattaa toki harkita erikseen. Sillä pitäväthän hirviporukat sitä hirvikantaa edes jotenkin kurissa. Sen päättäköön kukin erikseen. Jos tiellä on useampi osakas niin ilmeisesti päätös tiellä liikkumisen korvauksesta pitäisi tehdä osakkaiden kesken eikä jonkin osakkan yksipuolisella päätöksellä.
Mene japine sinne hirviporukkaan ja ammu vaikka kaikki kiintiöhirvet omalta maaltasi. Tuo mitä esitit on jo täysin mahdollista tänä päivänä.
Olen jessen kanssa samaa mieltä. Olen käyttänyt rakennuksilla noita halppissahoja. Niin kahden kuin yhdenkäden sahoja ja hyvin ovat toimineet. Pientä säätöä ne vaatii että toimivat kunnolla mutta kun ja jos koneista ymmärtää jotain niin ihan ok peliä niistä saa.
Käytettyä ammattisaha en kyllä ostaisi. Niissä on kohta kalliit koneremontit tehtäväja kustannuksia tulee monin kertaisesti halppissahoihin verrattuna. Toisaalta niissä halppisshoissa on mm. kaasuttimet samoja kiinalaisia joita ammattisahoissa on.
Ammattikäyttöön ei tietenkään noista halppiskoneista ole mutta kotitarve ja mökkikäyttöön erinomaisia kapistuksia.
Ammattimies kirjoittaa asiaa. Noin se pitää tehdä.
Todennäköisesti jättäisivät hoitamatta. Minun kokemukseni on että nämä ”kemeran kalastajat” eivät ole niitä innokkaampia metsänhoitajia. Onhan se niin että kun taimikko tulee kemeraikään on merkittävä kasvutappio syntynyt.
Viimekesänä varhaisperkasin kymmenkunta hehtaaria noita noin 5- vuotiaita taimikoita. Työaikani oli noin 6 h ja en juuri koskaan päässyt hehtaariin päivätuotoksessa. Ehkäsyynä oli se että kuviot olivat kannostanostettuja aukkoja joissa oli koivuvitelikköä ihan lavana. Varmaan tuohon hehtaariin pääsee kuiva pohjaisilla taimikoilla joissa kannon on nostamatta. Jos tuohon hehtaariin päivässä pääsee tuolla hinnalla niin kyllähän sillä palkoille pääsee ilman muuta.
GLA:lle tiedoksi että hyvin moni lykkää raivausta sillä perusteella että kohde pääsee kemeratuen piiriin. Samoin moni vitelikkö pääsee raivauksen piiriin kemeran tuella. On paljon metsänomistajia (kaupunkilaisia, iäkkäitä ihmisiä mm.) jotka jättävät taimikot hoitamatta jos siihen ei kemeravaroja saisi, koska raivaus tulee muutoin liian kalliiksi. Näitä tulee päivittäin esille mhy:n neuvojien asiakaskeskusteluissa.
Ilman muuta kemeralla työllistetään metsureita. Se on selvä. Mutta lähtökohtana pitää olla että kukin metsänomistaja hoitaa metsiään omilla varoilla niin kuin omaa omaisuutta hoidetaan. Ei voi olla lähtökohtana että yhteiskunta vastaa metsänomistajien nuorten metsien kunnostuksesta. Minusta jos kemeraa perustellaan tulee se perustua metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseen (esim e-puu ja tie tuet). Ei niinkään tekemättömien töiden korjaamiseen.
Jesselle sen verran että jos ostat metsäpalstan niin lähtökohtana tulee olla että hinta-arvioita tehdessäsi otat huomioon metsänhoidon kustannukset. Eihän se oli oikein että yhteiskunta kustantaa ostamasi metsän kunnostuksen. Se on aivan nurin kurinen ajatus ja vaikka sitä kuinka perustellaan työllisyysnäkökohdalla (ikuinen keppihevonen jokaiselle tuelle) on se periaatteessa väärin.
Kertokaapa mitä tuolla koivulla tehdään ? Minusta siitä ei ole kuin vanerin ja huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi. Huonekaluihin vain silloin kun laatu on tarpeeksi hyvää. Se että laatu saadaan tarpeeksi hyväksi niin se ei ole ihan jokapojan kasvatettavissa.
Venäjältä tulee laadukasta koivua pilkkahintaan tänne ja hinnalla kotimainen koivu tuskin pärjää. Koivua siellä piisaa. Venäjän itäosissa on ainakin seitsemän hankinta-aluetta jotka työntää koivua markkinoille. Yksi hankinta-alue taitaa olla Suomen kokoinen alue.
Havupuulla on edelleen hyvä menekki maailmanmarkkinoilla. Pohjoismaalainen havupuu on erittäin hyvää rakennuspuuta sen jokainen tietää. Minusta Suomessa kannattaa kasvattaa sitä mistä paras hinta saadaan edullisemmin.
Ymmärsinköhän tuon Jessen kirjoituksen sanoman oikein ? Siis yhteiskunnan pitäisi maksaa vitikoiden raivaus eikä metsänomistajien. Minusta tuo aika paksua ja toivottavsti useampi ei ajattele noin. Kyllä minusta jokaisen pitäisi teettämänsä työ maksaa eikä muiden verorahojen muodossa niitä kuuluisi maksaa. Eiköhän näille verorahoille ole jo aika monta ottajaaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kemera on ihan ok. Mutta mieluimmin sitä kohdennetaan enemmän kotimaisen energian hankintaan kuin metsänomistajan laiminlyömien taimikoiden kunnostukseen.
Vajaakuntoisuuden syyt josta kirjoitin on ilmanmuuta hoitamattomuus. Juuri olin hakkuulla yhdellä kuviolla ja sen reuna-alueen taimikot olivat raivattu. Niihin oli jätetty vahva koivikko kasvamaan ja alunperin istutettu kuusikko oli tukehtunut valon puutteeseen. Näitä on todella paljon ja täytyypä joskus ottaa kuvia. Minusta näissäkin kohteissa on koivikko saanut alkunsa vesottumisen kautta joten en tiedä onko sillä juurikaan väliä tuleeko se rauduskoivikko istutuksella vai sitten luontaisella uudistamisella reunametsän koivikon siemenistä. Jesse taitaa olla tässä uudistamismallissa se pioneeri ja hän voi varmaan valaista taimien laatuongelmista, jos niitä on.