Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä minusta Pietikäinen kalasteli vain ääniä itselleen. Suomen energiahuolto tarvitsee jonkin massapolttoaineen olkoon se turve, ydinvoima tai kivihiili. Energiapuu ei riitä kaupunkien lämpövoimaloiden polttoaineiksi eikä sähköntuotantoon. Syitä on monia tässä joitakin mitä mieleen tulee:
– logistiikka. Kohteet ovat hankalien tieyhteyksien päässä ja kaikilla keleillä ei päästä tuotetta hakemaan
– energian laatu vaihtelee liian paljon. On lahoamista, kosteutta yms
– energia saatavuus liian riskialtista. Liian helppo mahdollisuus hintakiristykseen
– tuoteet liian pienissä erissä hajallaan
– aukoista muodostuva energia risut ja kannot riippuvaisia suoraan tukkipuun kysynnän kanssa. Lisäksi havujen käyttö rajoittuu pääosin vain lumettomaan aikaan ja kannoissa paljon epäpuhtauksia.Puu soveltuu hyvin tukipolttoaineeksi mutta pääpolttoaineeksi suuriin voimaloihin siitä ei ole
Kyllähän tuo ”jesse” on siinä oikeassa että risubisneksellä tiliväli tihentyy. Osasyynä on tietenkin kemera varat joita ohjataa tällä hetkellä kiitettävästi tuohon energiapuuhun. Tuossa oli juuri yksi energiapuukauppa jossa isäntä kertoi että lämpövoimayhtiö oli tarjonnut 7 – 8 euroo kiinto + kemeravarat heille. Paikallinen mhy oli sitten tarjonnut 5 euroo kiinto ja kemeravarat isännälle. Loppullinen kiinnon hinta oli ollut reilut toistakymppiä isännälle mhy:n kautta.
Kuten esimerkistä huomaa niin aika paljon energiapuukauppa perustuu tuohon valtion tukeen. Mutta kun metsänkasvatus on hidasta puuhaan ja se lopputulos on tuolla reilun 80 vuoden päässä niin turvallisempi valinta lienee tuo sahapuunkasvatus. Mikäli kuitenkin sopivia leimikoita on tarjolla energiapuuksi niin mikä ettei kun sitä vielä noinkin hyvin tuetaan. Onhan hehtaarituotto energiapuulla kuitenkin selvästi suurempi kuin ainespuulla ja toisaalta jossain välissä nuo energiapuukohteet ovat myös niitä tukkileimikoita kunhan harvennukset tehdään ajallaan.
Hyviä ohjeita suorittavalta ja miisulta. Noin kun teette saatte varmaan mieleisen harvennustuloksen ja sinne jää vain se paras puuaines kasvamaan. Nyt on taas kerran harvennuksessa mhy:n leimikko joka on täyttä p…kaa. Ajourat tulevat liian tiheäaksi kun viereistä uraa ei näy kuin gps:n avulla. Harvennus tehdäään pelkällä runkoperusteella ilman sen suurempaa laadunvalvontaa näköesteen vuoksi. Nytkin kolme työntöä kouralla risukkoa nurin ja yhdellä vasta puusta kiinni. Minä en päästäisi mistään hinnasta konetta tuollaiseen omaan metsään. Joillekkin se raivaus ilmeisesti maksaa vain liikaa.
Eihän niitä aukkoja tarvitse hakata jos ei halua. Mutta ei niitä tarvitse myöskään kieltää. Aukkkohakkuussahan paljon matkitaan normaalia metsänpolttoa joka tapahtuu kierron jossain vaiheessa kuitenkin.
Myös Pyhähäkin kansallispuistot ovat palaneet useita kertoja ja vain suurimmat aihkimännyt (jättöpuut) ovat jääneet sitä kertomaan. Minusta nykyinen metsälaki antaa tysin vapaat kädet käsitellä omia metsiään niin kuin haluaa ettei sitä enää tarvitse enempää rajoittaa. Jos haluaa voimallista hakkuuta niin siitä vaan. Taas jos haluaa harsia tai vältää aukkoja niin sekin käy kunhan jotain vain kasvaa. Nykyään tahtoo vain nuo nuoret metsät risukkoitia kun jatkohoitoon ei enää kiinnostusta löydy.
No nyt kuulimme jo yhden kuprun joka tähän juttuun on liittymässä. Jos kaadetusta tonttipuusta tarjotaan alle 3 euroa puu niin voi vain arvailla minkälaisista puista todella on ollut kysymys. Onhan kuitupuun kokoluokka arvokkaampi kuin tuo tarjottu hinta. Nyt alkaa vahvistumaan se olettamus että tässä jutussa ei kaikkia ”kortteja” ole kerrottu.
Näin minä AC sen uskon tapahtuneen. Poliisihan voi esitutkintavaiheessa pyytää asiantuntijalausuntoja tai selvityksiä joihin mestäalan asiantuntijoilla on parempi ammattitaito. Videointihan on yksi tällainen tapa toimia. Mutta sehän ei poista kuitenkaan koko ongelmaa vaan oikeudessahan se viime kädessä ratkaistaan todella tapahtuman kulku kun kaikkien osapuolten näkökannat ovat lyöty pöytään. Nythän ilmeisesti vain kerätään esitutkinta-aineistoa.
Nythän me olemme kuulleet tässä tapahtuneesta vain yhden osapuolen kertomuksen (tontin omistajan). Olen lukenut jonkin verran näitä kannaottoja tilanteesta ja jotain tässä hommassa ei nyt täsmää. Väitän että tästä tapauksesta puuttuu joitain ratkaisevia osatekijöitä jota ei ole kerrottu. Vastapuolen argumentit puuttuvat kokonaan.
Se että tänä päivänä mentäisiin tekemään hakkuu noin kun se on kuvattu ei tunnu uskottavalta, tai sitten leimikon suunnittelijalle on tapahtunut emä munaus ja hän on yksinomaan siitä vastuussa. Työn suorittajahan on tehnyt annettujen ohjeiden mukaan joten hänhän on käsittääkseni vastuusta vapaa. Tänä päivänä leimikot rajataan jo gps- tietojen perusteella ja siten paikkatieto on kiistaton. Se että leimikon ostaja menisi kysymättä toisen kesämökkitontille ja rajannut sen siten että hakkuu olisi alkanut väärältä puolelta noinkin pahasti kuuluu uskomattomalta. Samoin tiestön käyttö ilman lupaa tuntuu käsittämättömältä. Sehän voi olla niin että tielle on kuitenkin käyttöoikeus hakattavalla lohkolla ja siten mökkiläisen lupaa ei tarvitse edes kysellä.
Poliisien ja mhy:n toimihenkilöiden kannaotot voi unohtaa. Hehän eivät oikeutta jaa vaan he saattavat kerätä aineistoa esitutkintaa varten. Käräjäoikeus sen vahingon (jos sitä on tapahtunut) lopulta ratkaisee. Mutta kaiken kaikkiaan uskomaton juttu jos se noin on, jota kyllä hiukan epäilen.
Tuo suorittava kirjoitteli noista koneiden painoista. Niinhän niissä on käynyt että painot ovat nousseet monestakin syystä. Syitä on mm. tuotoksen lisäämisen tavoite joka vaatii voimakkaamman hydrauliikan, kuormaimen ulottuman kasvaminen joka vaatii vahvemmat kuormaimet ja suuremman alustan, hakkuupäiden kokojen kasvaminen jolla pyritään lisäämään koneiden käytettävyyttä erilaisiin hakkuutyyppiehin. Ajokonepuolella sama on tapahtumassa kuormatilojen kokojen kasvun suhteen. Näille kaikille on yhteistä paremman tuoton saaminen yrittäjälle kun samalla taksat laskevat suhteessa hakattuun kuution määrään.
Lienee kuitenkin oleellista se että maahan kohdistuva pintapainen ei ole noussut siinä suhteessa kuin koneen painot ovat kasvaneet. Johtuen noista mainituista pyörien lukumääristä, leveyksistä ja renkaiden muustakin kehityksestä.
Tuossa on yksi linkki miten tuo metsäpuoli on kehittynyt 50 – vuoden aikana.
Eiköhän kuitenkin nyt olla jo aika lähellä maksimipainoja kun koneiden siirtoautojen kantavuudet alkavat tulemaan vastaan. Taitaapi olla kohta niin että Ponssen uusimman 8-pyörä ergon kokonaispaino nesteillä alkaa olla jo monen lavetin kantavuuden ulottumattomissa.
Niin jos minua tarkoitat niin jätän tarjouksesi tällä kertaa väliin. Kun noita ”pessisiä” ta ”iironmaneja” ei täällä ole töissä niin ei se auta vaikka siellä kotiperällä niitä tukkeja hartoillas kanteletkin. Täällä ne tukit ei paikallisten metsureiden voimin liiku mihinkään. Joten edelleen ne ovat siellä hujan hajan vaikka kuinka ryssän rohtoja popsit siellä kotipuolessa. Kiitos tarjouksesta kuitenkin. Olet hieno mies….
Niin kyllä kai jokainen ohjaisi koneet sinne huonompiinkin kohtiin kun hakkuu kustannuksista ei murhetta tarvitse kantaa. Mutta eihän se näin mene. Kyllä työstä täytyy ansio saada eikä tätäkään metsäalaa voida harrastaa talkoonmerkeissä. Leikki loppuu hyvin lyhyeen. Nuo koneurakoitsijoiden kannanotot ovat valitettavatsti ihan tätä päivää. Ei tällä toimialla ole sellaisia kohteita joissa niitä ”marjoja” vain päästän pomimaan. Siten ovat metsäyhtiöt nämä taksat sanelleet että täyttä työtä se on joka kohteessa. Sen vuoksi pitäisi tuohon energiapuuhakkuuseekin joku järki saada ainakin siihen mitä palstoja tarjotaan hakkuuseen.