Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä nyt alkaa mielenkiintoinen jakso mhy:n toiminnassa. Nythän mhy:t ovat rakentaneet organisaationsa pitkälti sen perusteella että jatkuva rahavirta on tullut metsähoitomaksuista. Se on kasvattanut kiistämättä ylisuuren organisaation joka varmaan jatkossa joutuu tarkastelun kohteeksi kun automaattinen rahavirta tyrehtyy. Jatkossa mhy:t joutuvat hankkimaan kustannukset toiminnalleen välityspuumarkkinoista sekä metsänhoitotöistä ja neuvontapalveluista. Mhy:t ovat tosi ongelmallisessa tilanteessa. He joutuvat myymään välityspuunsa sellaisille organisaatioille, jotka nyt toimivat samoilla markkinoilla. Metsänhoitotöistähän mhy:t ovat jo nyt ulkona hinnoittelunvuoksi jos metsänomistajat vähänkään kilpailuttavat hoitotyönsä. Organisaatio nielaisee sellaisen summan hoitotyökorvauksesta että tällä hetkellä mhy:t jäävät ilman muuta hopealle. Neuvontapalvelu ei tuo pelastusta sen enempää. Niitäkään ei voi hinnoitella määränsä enempää jos haluaa että asiakkaita pisaa.
Mhy:n omalle puukorjuuorganisaatiolle ennustan myös huonoja aikoja. Jatkossa oma puunkorjuuorganisaatio korjaa vain ne kohteet jotka eivät valatakirjakaupoilla kelpaa yhtiöiden korjuuseen. Omat koneet saavat jatkossa huonoimmat leimikot ja pienalaisimmat leimikot. Juuri ne raivattommat kohteet joista kuvia näilläkin sivuilla löytyy.
Metsuri motokuski 18.1.2013, 10:33Eikös se jokaisen kasvatusmallin tavoitteena ole se viimekädessä hyvän tukkipuun kasvatus. Itse hoidan pääosin noita aikoinaan aukkohakattuja ja taimesta istutettuja metsiä ja kyllä niistä vain erinomaista tukkipuuainesta syntyy. Varsinkin kun taimiaines on oikea ja metsähoitotoimet ovat ajallaan tehty. Se on kiistatonta että vähemmällä työllä päästään jk:ssa päästään eteenpäin. Mutta kun itse olen satoja hehtaareja myös noita jk metsiä hoitanut niin ei se kyllä sovi päähoitotavaksi missään tapauksessa.
Jk metsissä olen huomannut sen että niissä jäävissä puissa alkaa olemaan jo lahovikaa hyvinkin pienissä puissa. Päälle niitä ei huomaa kun koneen edestä niitä kaataa niin näitä havaintoja on tullut tehtyä. Toiseksi ne alkasvos kuuset eivät ole sittenkään piristyneet kasvuun vaan jäävät juromaan vuosiksi eteenpäin. Toiseessa paikassa taimettuminen onnistuu hyvin mutta jo vieressä alkaa juromista tapahtumaan. Minusta jk kasvatus onnistuu ns yhden puusukupolven kiertoon mutta sen jälkeen on jo metsälle tehtävä suurempi ”remontti”.
Metsuri motokuski 18.1.2013, 09:56Kyllähän tää alkaa kohta näyttämään aika hupaisalta koko metsänkasvatus. Olkoon se sitten jatkuvaa tai nykyoppien mukaista. Kohta alkaa tuntumaan siltä kun tuota metsäteollisuutta aletaan ajamaan alas koko Euroopajn sektorilla niin onkohan tuolla puulla kohta edes kysyntää. Nythän on jo tiedossa että hakkuumäärät ovat pienemmät kuin kasvu ja kohta tullaan varmaan siihen että sahatavarallakaan ei ole sitä kysyntää mitä tarjontaa on. Tämä nyt on vähän asian sivusta mutta sivuaa aihetta hieman.
Metsuri motokuski 14.1.2013, 10:29Varmaan tuo Arton esittämä toimintatapa on ihan ok. Siinä metsurille tulee melkoinen rooli kun hänen pitää ratkaista se että mistä sen karsinnan moto voi suorittaa. Puiden siirtelyhän on mahdotonta koko runkoina. Toisaalta kustannuksia hakkuutyöhön tulee nyt kahdesta suunnasta. Metsurin palkoista ja moton palkoista. Voipi olla että puunmyyntitili ja aika ohkaiseksi metsänomistajlle.
Metsuri motokuski 13.1.2013, 13:59Kyllä nämä minimetsäkoneet ovat aivan turhia kapistuksia. Niiden taksat ovat samaa tasoa kuin oikeillakin metsäkoneilla ja päivätuotokset jäävät murto-osaan oikeiden metsäkoneiden kanssa. Ei oikein millään laskentavalla saa näitä koneita kannattavaan toimintaan. Mukavia harrastekaluja niille joilla ylimmääräsitä rahaa löytyy ja maastot ovat tasaisia ja kivettömiä. Maastoliikkuvuushan näissä on surkea.
Metsuri motokuski 13.1.2013, 13:55Samaa mieltä Aukustin kanssa. Minusta monesti paksulla havukerroksella on vain haittavaikutus maanmuokkaukseen. Itse olen huomannut ettei ainakaan vatukko kasva samaan malliin niisä aukoissa joista havut on ajttu pois.
Metsuri motokuski 11.1.2013, 18:50Hyvä tässä jutussa oli se että vastuun otti nyt hakkuuoikeuden ostanut taho. Hehän alkujaan sysäsi vastuun urakoitsijan niskaan joka oli ilman muuta väärä taho. Eniten ilmeisesti kuitenkin annettiin arvoa korvauksissa maisema-arvon tuhoutumiselle ja tontin arvonalenemalle.
Metsuri motokuski 11.1.2013, 16:20Kyllä minusta Pietikäinen kalasteli vain ääniä itselleen. Suomen energiahuolto tarvitsee jonkin massapolttoaineen olkoon se turve, ydinvoima tai kivihiili. Energiapuu ei riitä kaupunkien lämpövoimaloiden polttoaineiksi eikä sähköntuotantoon. Syitä on monia tässä joitakin mitä mieleen tulee:
– logistiikka. Kohteet ovat hankalien tieyhteyksien päässä ja kaikilla keleillä ei päästä tuotetta hakemaan
– energian laatu vaihtelee liian paljon. On lahoamista, kosteutta yms
– energia saatavuus liian riskialtista. Liian helppo mahdollisuus hintakiristykseen
– tuoteet liian pienissä erissä hajallaan
– aukoista muodostuva energia risut ja kannot riippuvaisia suoraan tukkipuun kysynnän kanssa. Lisäksi havujen käyttö rajoittuu pääosin vain lumettomaan aikaan ja kannoissa paljon epäpuhtauksia.Puu soveltuu hyvin tukipolttoaineeksi mutta pääpolttoaineeksi suuriin voimaloihin siitä ei ole
Metsuri motokuski 11.1.2013, 16:06Kyllähän tuo ”jesse” on siinä oikeassa että risubisneksellä tiliväli tihentyy. Osasyynä on tietenkin kemera varat joita ohjataa tällä hetkellä kiitettävästi tuohon energiapuuhun. Tuossa oli juuri yksi energiapuukauppa jossa isäntä kertoi että lämpövoimayhtiö oli tarjonnut 7 – 8 euroo kiinto + kemeravarat heille. Paikallinen mhy oli sitten tarjonnut 5 euroo kiinto ja kemeravarat isännälle. Loppullinen kiinnon hinta oli ollut reilut toistakymppiä isännälle mhy:n kautta.
Kuten esimerkistä huomaa niin aika paljon energiapuukauppa perustuu tuohon valtion tukeen. Mutta kun metsänkasvatus on hidasta puuhaan ja se lopputulos on tuolla reilun 80 vuoden päässä niin turvallisempi valinta lienee tuo sahapuunkasvatus. Mikäli kuitenkin sopivia leimikoita on tarjolla energiapuuksi niin mikä ettei kun sitä vielä noinkin hyvin tuetaan. Onhan hehtaarituotto energiapuulla kuitenkin selvästi suurempi kuin ainespuulla ja toisaalta jossain välissä nuo energiapuukohteet ovat myös niitä tukkileimikoita kunhan harvennukset tehdään ajallaan.
Metsuri motokuski 7.1.2013, 17:30Hyviä ohjeita suorittavalta ja miisulta. Noin kun teette saatte varmaan mieleisen harvennustuloksen ja sinne jää vain se paras puuaines kasvamaan. Nyt on taas kerran harvennuksessa mhy:n leimikko joka on täyttä p…kaa. Ajourat tulevat liian tiheäaksi kun viereistä uraa ei näy kuin gps:n avulla. Harvennus tehdäään pelkällä runkoperusteella ilman sen suurempaa laadunvalvontaa näköesteen vuoksi. Nytkin kolme työntöä kouralla risukkoa nurin ja yhdellä vasta puusta kiinni. Minä en päästäisi mistään hinnasta konetta tuollaiseen omaan metsään. Joillekkin se raivaus ilmeisesti maksaa vain liikaa.