Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos suden kaataa ja myös minkätahansa rauhoitetun eläimen niin aina tulee käräjäreissu. Siinäkin tapauksessa että karhu hyökkää päälle ja ammut sen itsepuolustukseksi. Käräjäoikeudessa katsotaan asian todellinen tila. Jos tilanne on ollut itsensä tai omaisuuden suojaus niin tuomiota ei tule. Näin minusta pitä mennäkkin. Tällä poistetaan ne luvattomat tietoon saadut kaadot.
Tosiaankin näitä poliisin myöntämiä lupia, omaisuuden suojaan tarkoitettuja, on myönnetty ja esimerkki oli mm Äänekoskella viime talvena. Poliisi oli rajannut kaatoalueen aika tiukalle ja susi /-t eivät vierailleet täällä alueella sen koomin lyhyitä pikakäyntejä lukuunottamatta. Tämä kyseinen hukka on vieläkin hengissä kun siirtyi tuonne Oulun eteläpuolelle.
Minusta Virtain alueella on nimenomaan kyse alueen susikannan harventamisesta ei niinkään tietyn yhden tai kahden häirikkösuden poistosta. Kyse on ns lauman hajoittamisesta joka vaatii jo ministeriön luvan. Se lupa onkin tiukassa. Tämä tiedoksi mm. Tanellille jonka tarkoituksena oli arvatenkin kyseenalaistaa kirjoitukseni. Turhaan….. 🙂
Petrin tarkoittama lupa on jo olemassa. Kun susi raatelee kotieläintä saa sen piha-alueella välittömästi kaataa. Siinä tapauksessa että susi on tappanut kotieläimen ja poistunut paikalta voi poliisi antaa tappotuomion kun on ilmeistä että jatkossa susi saatta olla uhkaksi ihmisille ja kotieläimille vierailessaan pihoilla.
Näitäkin poliisin ”hölliä” lupia on odottamassa varmman jossain jo nyt kun susi pihalle tulee. Esim Äänekosken pohjoispuolella oli viime talvena pitkään tälläinen lupa odottamasa lammastuhojen vuoksi.
Susikannan alentamiseen tarvittavat luvat ovatkin sitten ministeriön murhetta ja niitä ei kovin helpolla irtoa.
Itseasiassa tuossa sanotaan että maksu peritään vuodesta 2013 ja tilitetään vuonna 2014 mhy:lle. Siinä ei todeta milloin ne maksut peritään. Minusta aloittajan kysmys on ihan asiallinen eikä häntä kannata turhaa moittia lukutaidottomaksi. Tähän voisi myös kysyä tarkennuksena että tuleeko viimeinen maksuerä vanhan perinnän mukaisesti vai tuleeko siihen muutoksia. Ilmeisesti tätä aloittaja tiedusteli aiheellisesti.
Ei taida Vattenfalkaan olla suomalainen yritys. Eikä se ole ongelmia tuonut. Sitten jos ne kantaverkkoyhtiön Fingridin myytäisiin venäläisille niin jo kannattaisi olla huolissaan.
On se hyvä että tälläkin foorumilla on sellainen henkilö jolle ei luetun ymmärtäminen tuota ongelmia. Joskus nuo lain tulkinnat voivat olla aika isollekkin ja hyvinkin koulutetulle porukalle ongelmallisia. Mutta ei näköjään kaikille. 🙂
Taneli: Jos sinulle ilmoitetaan ostajan toimesta että tukit tehdään esim. mittaan 37 – 61 dm niin milloinka olet nähnyt sellaisen sopimuksen että millä painoarvolla kutakin mittaa tehdään ? Luulen että et koskaan. Toisaalta uskon että se taulukko ei kerro sinulle juuri mitään. Hoitelin tässä yhden puufirman kaupan naapurin isännälle ja lopputilityksessä kysyin ostajalta mikä oli katkonnan painoarvot (hintalista) eri pituuksille. Olisittepa nähnyt ukon ilmeen.
No sanoin että näen sen tukkilistaltakin ja jäätävä ilmapiiri lämpeni hetkessä.
Isomilla puufirmoilla ns hintalistan tekee aina oma porukka eikä ostomies juurikaan sitä edes tiedä.
Tuohon oikedelliseen vastuuseen sen verran että hakkaaja vastaa laadusta ostajalle. Jos laatu ei kelpaa niin korvauksia tulee seuraavassa sopimusneuvottelussa. Tarvittaessa jos laaturike toistuu niin kuski lähtee kilometritehtaalle. Ostaja ei kelpuuta ko henkilön hakkaamaa tavaraa. Muutoin loppuvastuu onkin sitten isännän ja ostajan välilä. Mhy:lle asia on vähän toisin siinä vastuussa tahtoo olla urakoitsijan kummallekkin osapuolelle (ostaja, isäntä). Mhy poistuu kokonaan omista vastuistaan.
Kyllä se on vain niin että konjakkipullo ei tee motokuskista sen parempaa kuin ilman pulloa. Meidän työtämme määrittää työnantajan ohjeet ja ”kehityskeskustelut” käydään joka leimikon jälkeen. Heti kun ensimmäinen tukkikuorma sahalle on mennyt tulee sähköpostissa raakkiprosentit.
Jokaisesta leimikosta saadaan pyydettäessä jokainen Tanelin mainitsema tuloste metsänomistalle. Ne toimitetaan kun motosta prd- tiedosto lähetetetään ostaja organisaatiolle. Kun se ostomies tulee niitä lopputilitystä tekemään niin pyytäkää listat häneltä. Sillä ne ovat.
Olet ”metsänsä ostanut” aika oikeassa. Sillä on aika moinen merkitys mikä on tukin kysyntä kun leimikkoa hakataan. Välillä sanotaan meillekin että yhtään alle 43 tukkia ette tee tai laatuvaatimus on nyt niin korkea ettei tukkia saa tulla. Paljon se on tuurista kiinni milloin ja miten leimikko hakataan. Me ”hakkaajat” joudumme valitettavasti pääosin toimimaan ostajan käskyn mukaan. Sen vuoksi suositelen päätehakkuuleimikkoon aina kokorunkohinnoittelua.
Kyllä te siinä olette oikeassa että hakattavan metsän raivaamattomuus ei ole maanomistajan murhe. Siinä tapauksessa kyllä jos sopimuksessa on sovitu että kohde raivataan eikä sitä ole tehty ennen työn aloitusta. Jos ostomiehet ostavat raivaamattoman leimikon on se ilman muuta yhtiön ja urakoitsijan välinen asia. Siihen metsänomistaja on syytön. Sen vuoksi mekin kohdistamme ”nurinat” aina ostomiehiin etteivät osta sellaisia leimikoita joita ei aiota raivata ennen hakkuuta. Kerroin vain tuolla aiemmin miksi niitä koneita takaisin lavetille ajetaan. Kustannustekijäthän sen sanelevat.
Täytyy myöntää että itsekkin harkitsisin raivausta tarkoin jos harvennusleimikko olisi myytävänä. Varsinkin jos ulkopuolisella joutuisin kuvion raivaamaan. Sen vuoksi panostankin taimikon hoidon alkuvaiheessa raivaukseen jotta näitä ennakkoraivauksen tarvetta ei syntyisi
Niin kyseessä on vain sopimuksista kiinni pitäminen. Koneurakoitsija hinnoittelee hakkuutaksan tietyllä hinnalla riippuen puun keskikoosta. Kyseisessä hinnoittelussa lasketaan myös keskituotos koneelle jolla katetaan kuskin ja koneen kulut. Keskituos lasketaan raivatun leimikon mukaan. Kukaan puunostaja ei hyväksy sellaista hinnoittelua jossa hinnoittelu tapahtuu raivaamattomien palstojen mukaan. Sillä hinnalla kukaan ei osta puuta. Raivaamattoman harvennuksen keskituotto laskee noin 30 %. En tiedä kuka on valmis laskemaan omaa palkaansa 30 % vaikka lyhyeksikin ajaksi. En minä ainakaan. Eikä varmaan koneurakoitsijakaan. Sen vuoksi koneen otetaan lavetille ei minkään muun syyn vuoksi. Taloudellisessa mielessä raivaamattomien leimikoiden teko on urakoitsijalle pahasti miinus merkkistä, joita ei muutamalla raivatulla harvennuksella kateta. Ja toistaalta pitäähän työnteko olla kannattavaa aina eikä talkoolla tehdä kuin seuratoimintaa.
Toisaalta ihmettelen niitä metsänomistajia jotka hakkuuttavat huonostikin raivattuja harvennuksia. Minusta noilla harvennuksilla tehdään juuri se tulevaisuuden metsä josta jossain vaiheessa se ”raha” tehdään laatu puun mynnillä. Raivaamattomassa metsässä näin ei tehdä vaan harvennus tehdään summittaisesti tiettyyn tiheyteen.