Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuo kyllä on tosiaan nyrkkisääntö. Se ei välttämättä johdu tuosta katkonnasta vaan nykyisestä tukin laatuvaatimuksesta. Eipä taida olla sellaista seppää joka sanoo kuuusikosta kuinka suoraan se puu lopullisesti on ennen kuin se on oksattomana. Monesti itsekkin olen yllättynyt kuinka hyvältä näyttänyt metsikkö ei olekkaan niin hyvä miltä se päältä näyttää.
Tuo katkonta on itse asiassa puhdasta matematiikkaa jonka kone tekee ja kuskihan sitä muuttaa laatuvaatimusten mukaan. Kyllä nykyään tukin laatuvaatimukset ovat vain nousemassa ostajan toimesta ja se on vahingoksi metsänmyyjälle.
Se on nyt niin että aina menee tukkia kuituun tai pikkutukkiin. Harvoin tulee sellainen tilanne että katkontaikkuna ja tukin mimipaksuus osuus samaan kohtaan. Yleensä se tapahtuu niin että katkonta katkaisee sen sentti – pari ennen minimipaksuutta. On se apti sitten kenen firman tahansa. Sen vuoksi on hyvä että siitä tehdään pikkutukki kuin kuitu. Näin kantorahatulo kasvaa.
Noista katkontapituuksista sen verran että ne vaihtelevat paljon ostajista riippuen ja jopa myyntiajankohdasta riippuen. Eri puolilla Suomea on erilaisia pituuksia riippuen täysin ostajista. Katkonta riippuu täysin siitä mitä ostaja haluaa puusta tehtävän. Mitä lopputuotteita ostaja haluaa tehtävän. Olen itsekkin juntannut tukkia aina 31 dm alkaen, mutta nyt sitä mittaa ei enää ole käytössä. Lyhin mitta männylle on nyt 40 dm ja kuuselle 37 dm. Tällä on selvä vaikutus myös kuidun tai pikkutukin määriin.
Hieno homma Metsäkupsa. Tuo peltojen metsitys ei todellakaan ole laiskanmiehen hommaa. Se että kuvio mätästetään ja istutetaan on varmaan se pienin homma. Sen jälkeen alkaa vasta se hoitotyö jolla se todellinen metsä saadaan tehtyä.
Eikös se ole hyvä että pikkutukilla minimoidaan kuidun määrä ? Tavoitteena lienee kuitenkin saada mahdollisimman hyvä kantorahatulo. Kyllä sen jo työssään näkee milloin pikkutukki on aptissa niin kuitumäärä romahtaa silmissä. Minusta on vain hyvä että pikkutukki ei ole pelkästään tyvitukista tehtävää. Sehän on vain parempi että sitä voidaan tehdä rungon mistä osasta tahansa. En kyllä ymmärtänyt tuota TS:n kommenttia.
Pikkutukki tehdään tukin ja kuidun välistä. Sille annetaan pääosin samat mitat kuin tukille. Kone apteeraa sen silloin kun lyhintä tukkia ei muodostu ohuen latvaläpimitan vuoksi. Yleisin pikkutukin minimi latvamitta 13 cm kuusella ja 12 cm männyllä. Tukilla nuo minimit pyörii kuusella 16 cm ja männullä 15 cm. Laatuvaatimus on hieman korkeampi suoruuden osalta kuin tukilla johtuen pienestä saannosta.
Kyllä tuo omavalvonta on jo aika kattavaa. Itse teemme jokaisesta leimikosta yhden tai useamman kontrollimittauksen. Lisäksi kone automaattisesti velvoittaa ottamaan satunnaisrunkomenetelmällä kontrollin. Lisäksi puunostaja tekee silloin tällöin tarkastusmittauksen omilla laitteilla jossa tarkistetaan että moton mittausvälineet ovat kunnossa. Lisäksi tukkien pituusmittaus on ihan päivittäistä useampaankin kertaan.
Noihin kontrolleihin viikossa menee aikamonta tuntia on niitä sen verran tiukkaan.
Olen samaa mieltä AJ:n kanssa siitä että pelto on sangen haasteellinen metsittää ja olenkin työnohessa isännille puhellut että ensimmäinen kierto menee ”munille”. Mutta toinen on jo sitten ihan oikeaa metsää. Ehkä tulkintani on hieman väärä sillä olen nähnyt hyviäkin pellon metsityksiä ainakin koivikoiden osalta. Mutta yhteistä näille on ollut kova ja aktiiviinen heinäys ja raivaus (lepän ja pajun osalta) ja vesitaloudesta huolehtiminen.
Itse en ole mikään metsäntutkija vaan kokemus perustuu ihan työn mukana tuomaan päättelyyn. Sen vuoksi olen myös kuullut ”viisaammilta” että suuri typen määrä liottaa booria maasta. En tiedä onko väittämä totuuden mukainen, mutta jotenkin sen voisi käsittää kun vahvojen lepikoiden alta ei tahdo kunnon metsiä syntyä. Esim vanhat hakamaat ja metsälaitumet sen osoittavat.
Ota vain sitä leppää sitten reilusti pois. Olen vuosia hakannut noita harvennuksia jotka ovat olleet reilusti myöhässä. Usein näissä on tuo vahva lepikko ollut syynä siihen että kuuset ja myös koivut ovat kärsineet maaperän epätaspainosta. Tästähän asiasta on myös täällä keskusteltu vanhojen peltojen metsittämisen yhteydessä. Sama koskee myös reheviä metsäpohjia joss leppä valtaa kasvualaa. Minusta lannoituksella ei ole tarvetta jos jääväksi aiotut puut muuten ovat kasvaneet ihan hyvin.
Yllä olevista kommenteista voi jo päätellä minkä tasoisista väitöksistä niitä tohtorin arvoja tippuu.
Yhdyn AJ:n mielipiteeseen. Ota ne kaikki lepät heti ensimmäiseksi pois jos aiot kuusta siinä kasvattaa. Tuo leppä typettää sitä maapohjaa liikaa ja aiheuttaa lähinnä boorin puutosta ja kuuset ei sen jälkeen kelpaa kuin kuitukattilaan. Samalla voit riipasta ne risut niiden puiden juurilta raivurilla pois jotta ne ei pyöri moton kourassa.
Tuossahan olisi se jessen energiapuukohde josta kemeran kanssa saat ihan hyvän kantorahatuoton.