Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onko tolopainen sitä mieltä että metsäalan työntekijöiden palkkataso on liian korkea kun on huolissaan kustannustasosta ? Otetaan esimerkiksi vaikka metsuri tai konekuskit. Konekuskeille ei esim. makseta ylityökorvauksien prosenttiosuuksia mutta ylitöitä kuitenkin vaaditaan tekemään. Sama koskee viikonlopputöitä. Samoin vuosittaiset kelirikkolomautukset vähentävät ansiotasoo. Jos kerta tolopaisen melestä kustannustaso on liian korkea niin voihan tälla alalle lähteä. Tilaa on.
Ja mitä tämä uudistus sitten vaikuttaa tukkikertymään ? Voi vain arvailla.
Arton arvot aika lähellä motoketjuakin. Kulma 35 astetta ja kallistus 55 astetta. Niin puree. Motossa purupiikkien alennus suurinpiirteein hampaan puolivälissä,
Olen puuntakusen kanssa samaa mieltä. Jos tuhannen euron kuluilla saadaan tuottoa 1001 euroo sadan vuoden päästä niin eihän se ole kannattavaa. Mutta kukapa meistä tietää jonkun metsäpläntin tuoton sadan vuoden päästä ? Toisaalta harva sitä on edes todentamassa tuolloin.
Sen voi todeta että nykyisillä metsäpalstojen myyntihinnoilla tuskin ihan kannattavaa toimintaa ostaminen ei ainakaan ole jos palstan joutuu lainarahalla ostamaan. On nuo hinnat vähän karanneet käsistä. Mutta toisaalta on myös paljon ”löysä rahaa olemassa” ihmisillä joten markkinat ovat kuitenkin olemassa, Meidät persaukiset se kuitenkin karsii kyselemästä..
Kyllä jos tuohon aloittajan ajatukseen on aikaa ja haluja niin ilman muuta se on järkevä toimi. Tämä samahan tehdään normaalisti siinä viimeisessä raivauksessa jossa se taimikon tiheys samalla tehdään oikeaksi. Mutta kuituahan siitä ekasta pääosin tulee. Toisaalta se mt-saha harvennus täytyisi suunnitella niin että siinä motoharvennuksessa voitaisiin käyttää samoja ajouria. Eli kannattaa panostaa niihin ajouraväleihin ettei ne ainakaan veny liian leveäksi ja maastolisesti ne ovat oikean suuntaiset eikä tule liian kalttoihin paikkoihin.
Kyllä tuolla kemeratuella on ollut myös työllistävä vaikutus. Moni huonokuntoinen e-puu metsä hakataan ja kunnostetaan vain sen vuoksi että se saa kyseisen tuen, Samoin moni myöhästynyt taimikko hoidetaan edes johonkin kuntoon kun isäntä saa hoitokustannuksiin valtion tukea. Muutoinhan kunnostukset olisivat niin kalliit että ne jäisivät hoitamatta. Samoin tilanne on myös tiestön ja ojituksen osalta.
Minusta kemera on myös ptkälti työllistämistuki samalla kuin kunnostustuki. Todelliset metsänomistajat jotka metsiään hoitavat eivät ehdi noista kemeroista nauttia kun hommat on laitettu jo kuntoon aiemmin.
Ne kauppasopimukset joissa itse olen ollut mukana ovat käsittäneet aina tukkien katkonta tiedot. Sen olen kyllä varmistanut että kasassa niitä kyseisiä mittoja myös löytyy. Ilmeistä on että on myös sellaisia sopimuksia joissa ei näitä mittoja löydy ja ostajalle jää ”avoimet kortit” katkonnassa. Niisä tapauksissa ostajalla on mahdollisuus rukata mittoja tarpeensa mukaan. Tässäkin on taas korostettava sitä sopimuksen aukottomuutta.
Se mikä on panoarvo kullekkin pituudelle annetaan ostajan toimesta muuttu kyllä sesongin mukaan. Mutta ilmistä on että pitkät mitat mielyttävät aina.
Niin, Tuo metsurin ammatti on kausiluonteista jos mikä. Sen vuoksi onkin syytä hankkia toinen ammatti talveksi. Itse teen kesäisin noita metsurin hommia ja palkka on tuplasti motomiehen palkka. Vuotuinen ansio sitten tasoittuukin talven aikana ja vuosiansiot jäävät pelkässä metsurin hommissa aika huonoksi. Siis kesällä ei koneissa tarvita niin paljoa porukkaa niin silloinhan voi olla muissa hommissa. Talvella taas koneen koppiin. Sillon on ammattimiehillä kysyntä.
Itse en kyllä allekirjoita täysin aloittajan ongelmaa. Tosin teenkin noita metsurihommia yrittäjäpohjalla.
Jos esimerkissä mainittu minimi on 49. Kone ei anna katkaista sitä tukkiapteerauksessa 43 kohdalla. Tietenkin jos sen väkisin katkaisee käsikatkaisulla niin se menee raakkilistalle niin kuin kaikki yli 1,5 m pätkätkin jotka käsin katkaistaan.
Jos näin on kuitenkin tehty niin tehtaalta tulee pyyhkeet väärästä katkonnasta.
Normaalisti se menee automaattisesti kuituun kun tukin reunaehdot eivät toteudu mikäli pikkutukkia ei tehdä.
Siitä olen varma että tällaista ei metsässä harrasteta ainakaan motojen toimesta.
Niin ja siihen viimeiseen kysymyksesi vastasin tuolle edellä. Jos sopimuksessa mainitaan minimimitat niin apteerauksessa ne tehdään. Mittojen painoarvot vain muuttuvat markkinoiden mukana.
Eiköhän Tneli nuo suorittavan mitat olleet vain esimerkkejä. En ole nähnyt sellaista puun ostajaa jolla 46 olisi lyhin mitta. Eiköhän sitä lähdeta melkein aina vähintään 37 tai 40 mitoista.
Toisaalta en ole myöskään nähnyt sellaista sopimusta, josta ei apteeraus olisi ollut sopimuksen mukainen. Eri mittojen painoarvoa on vain muutettu mutta kyllä ne lukukappaleet joka mitasta löytyy jotka kauppakirjassa on mainittu. En usko että kellään puunostajalla ole otsaa olla noudattamatta sopimusta. Ei niitä asiakkaita liikaa niilläkään ole varsinkaan kun laatua vaaditan.