Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Nyt ei taida Jalkanen itsekkään uskoa noihin väitteisiin. Jokainen meistä tietää mikä myyrän lisääntyminen on. Se on niin vilkasta että yhdellä eikä kahdella kettupoloisella riitä ruokahalua pienenkään aukon myyräkannan hoitoon. Myyrä ja sopulisyklejä on ollut iat ajat ja niitä on tutkittu hyvin runsaasti. Silloin kun myyräkannat ovat nousuvaiheessa minkäänlainen petoeläin reservaatti ei nousukautta voi uhata. Ainoa keino joka tähän noususykliin tehoaa on luonnon oma viirusepidemia joka tappaa myyrät sitten jossain vaiheessa.
Mukavahan sitä on täällä pohtia (joidenkin mielestä) mutta faktoille ei voi mitään.
Ei varmaankaan hirvityhjiöitä synny jos haavikoita kasvatetaan ja taimikot hoidetaan energiapuunkasvatus mielessä. Tuollaiset ryteköt ovat hirville kuin kutsu ”syömään”. Olin tässä parisen vuotta metsäliiton taimikoiden raivuussa kesän ja oli aika suuri ero niiden taimikoiden välillä joissa lehtipuuta oli hyvinkin rajoitetusti tai niiden välillä jotka oliva ns. ”ryteköitä”. Olen samaa mieltä (jälleen) suorittavan kanssa siitä yhtiöiden metsissä on hirvivahinkoja suhteellisesti vähemmän pinta-alaan verrattuna.
Voihan se olla että se on pelkästään voitelun vika mutta meidän motossa menee vuorossa säiliöllinen teräöljyä eikä aina riitä. Osa syy voi myös olla tuo ketjun löysyys tai oikeastaan niin että löysin kohta lyö juuri tuohon kärkipyörän taa. Osa voi olla myös siinä että laippa karkastuu hangessa ollessaan kun sahataan. Tiedä häntä….
Totta on että laippoja menee kesällä vähemmän mutta on taas puukin sula eikä karkaisua niin herkästi synny. Totta on myös se että kantokäsittely voitelee laippaa ja siksi teräöljyn menekkiä olemme vähentäneet kesäksi. Olen samaa mieltä että laatuvaihteluita on paljon laipoissa kuten ketjuissakin, jopa samassa paketissa on eri laatuista tavaraa.
”Havukka-ahon ajattelija ” löi teesit pöytään. Se mihinkä ne perustuu taitaa olla vain omaa pohdintaa halkokasan vierellä. Mutta hyvähän se on että vielä jotakin pohtii…., vaikka mitään faktaa noissa väittämissä ei taida olla.
Anton ilmeisesti luulee että vanhat myyräennusteet on unohdettu ja taas voi alkaa sepittämään omia juttujaan. Pitkään hiljaista olikin vielä kun saataisiin hirville sama ”jorinarauha” niin hyvä olisi.
Otsikkoon vastaus että KYLLÄ. Hyvin hoidetut metsät ja nuoret taimikot eivät ole hirvituhoille alttiita. Tästä on satojen hehtaarien kokemus itselläni. Hyvääkin mäntymetsää voidaan kasvattaa kunhan se hoidetaan oiken vahvan hirvikannan alueella.Käykääpä vaikka tekemässä maakuntamatka suomenselän alueen tuhansien hehtaarien mäntytaimikoille. Tämänkin palstan jorinoiden perusteella ei uudistaminen olisi pitänyt onnistua mitenkään, mutta toisin vain on.
Mitä laippaa olette käyttäneet ? Me ollaan todettu että iggesundit toimii hyvin. Ainakin prässissä ne on alkuvaiheessa suht kovia. Mutta meltoutuu jo toisen kerran oikaistessa.
Ei tuo metsäpeura nyt ihan koirankokoinen ole. En osaa sanoa lihapainosta mutta on se ainakin korkeampi kuin poro. Aikuinen hirvas on ihan kunnioitettavan kokoinen eläin.
Onhan tuo metsäpeura uljas eläin varsinkin syksyllä kiima-aikaan hirvas. Kerran hirvimetsällä Kivijärvellä sain kokea hienon tunteen kun satuin olemaan hirvipassissa metsäsaarekkeessa ja ympärilleni tuli arviolta 20 – 30 metsäpeuran lauma. Siinä matkiessani hirvaan ääntä oli se haaremin johtajalle liikaa. Uskomattoman nopealla syöksyllä suon ylitse samaan metsäpuskaan jossa olin. Itse suojauduin puiden taakse ja tilanne raukesi samantien kun johtajauros huomasi tilanteen.
Tämä oli niitä samoja alueita joihinka peuroja siirtoistutettiin ja aidattiin aikoinaan. Nythän nuo peurat ovat siirtyneet enemmän eteläpohjanmaan asiaksi. Eli jotain omakohtaisia havaintoja iironi on näistä metsäpeuroista, jota ei aivan jokaisella varmaankaan ole.
Hyvä iironi. Asiaa jälleen. 🙂