Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jatkan tuota asiaa vielä vähän kun on niin hyvä aihe. Minusta ei ole järkevää hakkuuttaa siten että sahatatavara otetaan ensiksi ja latvusmassa sen jälkeen. Syitä on useita mutta ravinteiden vienti, ajourien leveys, kolhiminen ja jne mutta tulopuolella se on huonoasia. Latvusmassa ajetaan puntarin läpi ja se poikkeuksetta on epäedullinen myyjälle, Painokertoimet ovat huonot ja lopullinen lämpöarvo tulee vasta tehtaalla kilowatteina. Aika laanista tehtaalle saattaa olla pikäkiin.
Karsittuna rankana kauppa menee motomitan läpi ja se antaa usein positiivisen kuutiomäärän todelliseen määrään. Syy löytyy siitä että loppuvaiheessa latvus on mutkaista ja osa oksista jää kiinni runkoon joten kuutiontia tulee enemmän kuin todellinen määrä on. Samoin kun ranka viedään pääosin laatikkoautolla niin 25 dm on lyhyin mitta. Sillä saa aika hyvän katteen puulle.
Ilman muuta voi niin kuin edellä kirjoitettiin. Mutta niin kuin tuolla aiemmin ilmoitin niin leimikko pitää olla tukikelpoinen. Silloin se vasta kannattaa. Jos leimikosta tulee tukkia ja muu tehdään energiaksi energiapuun hinnalla niin se ei ole kannattavaa. Kannattavuus tulee silloin kun puhutaan pääosin kuituleimikosta ja leimikosta saadaan e-puu tuki.
Nyt on ollut tosin valla meillä päin että kuituosuus hakataankin energiaksi ja isäntä saa siitä lähes kuitupuun hinnan. Perusteena on ollut suuret rahtikulut kuidulle kun taas energia menee läheiselle voimalaitokselle. Se on isännälle suurinpiirtein sama kun hakuumäärä kasvaa vaikka kuutiohinta ei ihan ole ollut kuitupuun hintainen. Se on hyvin paljon paikkakuntakohtainen. Jos lähellä on hyviä loppukäyttäjiä e-puulle ja sellutehtaat ovat kaukana niin markkinat alkavat kääntymään e-puun hyväksi.
Kuule Timppa ! Ne e-puun hakkaajat ovat samoja miehiä jotka hakkaavat niitä kuituleimikkoja, kakkosharvennuksia ja aukkoja. Ei meillä ole erikseen e-puu hakkureita. Jos mies ei kelpaa harvennuksille niin ei se kelpaa e-puu hakkuuseenkaan. Samat säännöt ja työnjälki vaatimukset ovat kummassakin,
Jos minulla olisi myynnissä tukikelpoinen ensiharvennus johonka saisin e-puu tuen en miettisi hetkeäkään hakata sitä e-puuksi mieluimin kuin kuiduksi. Täällä meillä maksetaan noin 6- 7 euroo e-puusta kiinto isännälle. Isännälle jää tuet noin 10 euroo. Me hakkaamme e-puun 40 mm latvamittaan ja ranka katkonnalla jolloin kertymä metsästä on ihan toista luokkaa kuin kuituleimikkona. Jos hakataan noin 60 litrakoon harvennus e-puuksi niin saanto on noin 20 – 30 % suurempi e-puuna. Kuusella se on lähellä tuota 30 %.
Itse olen uskonut että sellutehtailla itseasiassa menee Suomessa ihan hyvin. Taitaapi kaikki sellutehtaat pyöriä ihan mukavasti mihinkä raaka-aineen toimitus on kohtuumatkoilla. Tietääkseni kartongin ja pakkausmateriaalin kysyntä on kasvanut viime vuosina. Kaikkein huonoiten menee papereitehtailla ja nimenomaan sanomalehti ja toimistopaperi sektorilla. En yhtään ihmetteisi vaikka sellutehdas tänne syntyisikin kunhan paikka vain olisi sopiva.
Meillä ne narisee jatkuvasti myös tuosta lyhyestä kuidusta. Pitäisi vaan tehdä sitä pitkää tavaraa. Olen sanonut herroille että niin kauan kuin matriisissa on lyhyet mitat niin niitä myös käytän. Minulle on ihan sama vaikka kottikärryillä vievät laanista. Eivät ole ainakaan vielä matriisia muuttaneet.
Taitais tarvita tuo tolopainen laittaa metsänhoidon alkeiskurssille kun tuollaista kirjoittelee taimikonhoidosta. 🙂
No ei se kyllä metsä ole se mikä Suomen kansantalouden pystyssä pitää. Nykyisille tuotteille ei ole enää menekkiä ja tehtaita suljetaan ja uusia perustetaan Aasiaan. Kyllä se Suomen on muualta se innovaatiot etsittävä ja hyvä olisi jos metsäkin osansa saisi. Mutta metsä tuskin kansantalouttamme pelastaa.
Ei se kolmosen teko / ajo niin huonoa ole. Siinä on aika paljon parempi taksa.
Ei ole ihme jos pakoputken kiinnitykset repee kun kattilaan ne heitetään. Eiköhän siinä pelti karkaistu aika tavalla ja sitä myöten kestävyys kärsii. Itse en ole vielä putkia putasannut kun oikeilla seoksilla olen ajanut.