Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta suorittavan kirjoituksesta voisi päätellä sen että hän ei kovinkaan suopeasti suhtaudu noihin pannoitustouhuihin. Minusta pannoitus itseasiassa on erinomainen ajatus ja mitä enemmän pannnoituksia tehdään sitä paremmin susien liikkeitä voidaan seurata ja siten vältää niiden aiheuttamia vahinkoja. Samoin voidaan tarkemmin kohdentaa vahinkoja aiheuttaneet eläimet ja poistaa ne tarvittaessa yksilöllisesti. Se on totta että pannoitus ei ole sudelle kovinkaan mieluinen kohtelu mutta uskon että eläin palautuu niistä melko hyvin. Samoin puustolliset vahingot jäävät vähäisiksi sillä eihän niissä taimikoissa ajeta edes takaisin vaan kerralla läpi ja se on siinä. Tottahan siinä jokunen taimi voi taittua mutta tapahtuu sitä hävikkiä muutenkin.
Minusta metsästysseurat voisivat suhtautua hyvinkin suopeasti pannoitustoimintaan ja itse olen valmis myöntämää lupan ilman kyselemistä pannoittajille seuramme alueelle.
On hauska mies on….. Pitäsi vaan keksiä jokin uusi aihe josta tämä hauskuttaja voisi käyttää tuota verbaalista lahjakkuuttaan. Hirvi ja myyrä asiat alkavat olla jo niin loppuunkaluttuja aiheita.
Hei ketä kiinnostaa Kilpisjärven myyrät ? Se on ihan sama onko niitä kettuja siellä vai ei. Kilpisjärvellä oli tarkoitus palautaa naali takaisin luontoon koska kettu oli sen syrjäyttänyt. Kilpisjärven myyrillä on todella vähän tekemistä puun kasvatuksen kanssa.
Tuoko on se aineisto johonka sinä AC nämä ajatukset perustat ? Aika heppoisesti mennään. Nyt alan ymmärtämään pikkuhiljaa koko jutun juonen. Odotin kyllä aika paljon enemmän tutkimusfaktaa. Toivottavasti maltan olla enää kommentoimasta näitä myyräjuttuja.
No ei AC tiedät sen itsekkin. Pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Kun syklin mukainen myyräkanta räjähtää kasvuun niin myyräkanta vähintään satakertaistuu siinä ajassa jossa pienpetokanta kaksin – kolmin kertaistuu. Sen vuoksi pienpetokanta ei ehdi reagoida myyräkannan kasvuun. Mikäli näin haluttaisiin olisi pienpetokanta jo ennakkolta kasvettava jo silloin kun ravintoa olisi vielä niukalti tarjolla. Tämä on luonnon vastaista. Mitä sen jälkeen tapahtuu vahvalle pienpetokannalle kun myyräkanta romahtaa ja ravintoa on niukalti ? Vastaan itse. Se kuolee aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin ja loisiin. Siten ollaan taas alkutekijöissä.
Voidaan ajatella myös että pienpetojen metsästyksellä puuttutaan tähän nälkäkuolemaan ja tasataan ravinnon vaihtelusta johtuvaa kuolleisuutta. Toisaalta tämä on myös eräässä mielessä karhun palvelus koska näin pienpedot lisääntyvät tasaisesti koko ajan koska kuolleisuuden aiheuttamaa vaihtelua ei synny.
Mutta se on varma että mikään pienpetopopulaatio, joka luonnossa elää ilman ihmisen toimittamaa lisäruokintaa, ei pysty yksin vaikuttamaan myyräkantojen syklimäiseen kasvuun. Tämä on samanlainen asia kuin hirviasia. Asia on vain näin ja vahinkoja on pyrittävä välttämään omilla toimilla. Tappaminen ei ole ainoa ratkaisu täällää myyrä puolellakaan. Olemme muokanneet luonnon siihen malliin että se palvelee parhaiten omia tarkoitusperiämme ja se myös tuo silloin lisähaasteita toiselle puolelle.
Niin eihän me kinata vaan esitetään erilaisia näkemyksiä ja silloinhan keskustelu on parasta. Olet jesse ihan oikeassa. Arvelenkin että aika paljon joudut käyttämään aikaa hirvien karkottamiseen mutta väitän että nämä eivät ole poissa taimikonraivauksiin käytettävästä ajasta. usko että sinä raivaat taimikkosi silloin kun näet sen tarpeelliseksi. Karkottamiseen käytetty aika on poissa jostain muualta. Toisaalta mehän joudumme, elämässä yleensäkkin, hyväksymään sellaisia asioita jotka joko haittaavat tai rajoittavat toimintaa. Näitä on paljon mm tiet, yhdyskuntarakentaminen ja jne. Esmerkkejä on muitakin. Metsien eläimistö on myös yksi niistä, johonka hirvi kuuluu osaltaan. Suurpedot omalta osaltaan.
Nämä raivaamattomat taimikot eivät varmaankaan ole tämän palstan kirjoittajien ongelma. Oivallisia ruokamaita hirville syntyy muiden toimesta ja uskot että vaikka hirvikanta olisikin huomattavasti suurempi niitä ruokamaiksi sopivia taimikoita riittää. Ruotsissahan hirvikanta on varmaan vähintään kaksin-kolmin kertainen pinta-alaan verrattuna kuin Suomessa. Siellä hirvikanta on otettu mahdollisuutena eikä niin kuin Suomessa vahinkoeläimenä. Tässä meillä Suomessa varmaan olisi asennemuutoksen paikka.
Hirvikannan koko on riippuvainen hyvin pitkälle hirvilehmien elinvoimasuudesta. Pitä paremmat ruokailumaat hirvillä on sitä varmemmin synnyttävät naaraat saavat elinvoimaisia jälkeläisiä. Nykyisillä metsänhoitometodeilla (mm ojitukset) on saatu erittäin hyviä ruokailumaita hirville. Samoin nykyiset taimikot jotka jätetään huonolle hoidolle edesauttaa hirvikannan elinvoimaisuutta. Sinnehän ne hirvet kokoontuu missä niille on ruokaa. Mitä enemmän tähän ruuan tarjontaan voidaan vaikuttaa sitä varmmemmin hirvet muualle siirtyvät. Minusta se on vain hätäratkaisu että tapetaan kanta niin pieneksi ettei metsänhoidollisista velvotteista tarvitse välittää.
Iironi vosi vähän tarkentaa tuota luetun ymmärtämistä. En lienee missään vaiheessa arvostellut Jessen metsiä. Noita haavikoita ja energiapuuryteiköitä joita minä olen nähnyt ja kokenut eivät ole olleet jessen metsiä. Olen vakuuttunut siitä että Jesse hoitaa metsiään ammattitaitoisesti ja siten maksimoi kantoraha tulot itselleen. Hänellä on vain hieman valtavirrasta poikkeava kasvatusmetodi joille on varmasti sijaa edelleen.
Gla:lle. Tämähän on selvä jatkumo hirvikeskustelulle. Eihän voi olla niin että tappaminen on ainoa ratkaisu. Hirvellä on selvä egologinen lokero metsissä kuten muillakin eläimillä. Jos vahinkoja kuitenkin tulee niin joitakin muitakin keinoja voidaan käyttää ja yksi esimerkki voi olla hirviaitojen ja varoitusmerkkien lisäksi myös elinolosuhteiden saattaminen sellaiseen kuntoon ettei vahinkoja synny. Eikö vain ?
Nuo ajo- ja hakkuutaksat ovat aina kahden väilisiä neuvottelutuloksia. Ne vaihtelevat eri urakoitsijoiden väillä jonkin verran riipppuen yhtiöistä ja urakoitsijoista. Alueurakoitsijoilla taksat saattavat olla hieman paremmat kuin yhden – kahden koneen ketjuilla. Sen vuoksi aukotonta taulukkoa ei voi antaa. Suunta voisi olla vaikka seuraava:
Hakkuu
– alle 50 litraa 18 € motti
– 50 – 70 litraa 17 € motti
– yli 100 litraa 12 € motti
– aukko noin 5 – 6 € motti
Ajo
– harvennus 5 – 6 € motti
– aukko n 4 € mottimatkasta tulee sitten jonkimoinen sentti korotus. Yleensä se on 0 – 300 m 0 – korotus je sen jälkeen joitakin senttejä lisää.
Tämä vain suuntaan antava hinnoittelu
Se tulee iironi aika pirun paljon kalliimaksi. Käytännössä kantorahatulot nollaantuu harvennukselta. Minä väitän että ammattimiesten ollessa koneissa ei niitä korjuuvaurioita tule sen enempää kuin metsurihommissa. Usein nuo metsuripoloiset tahtoo tehdä nuo ajourat päin per…ttä ja niita sitten seuraavassa harvennuksissa korjaillaan kolhupuita varsinkin risteysalueilta.
Nyt alkaa olemaan se pahin aika jolloin niitä korjuuvaurioita tulee kun alkaa nila-aika. Silloin jo kaatuvan puun oksat saavat kuoren irti. Mutta viimesitään juhannukselta se jo vähenee.