Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minulla kanssa on vastaava sijoitusasunto joka on jälkikasvun käytössä. Ei tule mieleenkään että yhteiskunnalla maksatan hänen asumistuet. Juuri vähän aikaa sitten maksoin loppuvelan asunnosta pois ja laskin vuokran pelkään hoitovastikkeeseen. Vuokratuloja siis nolla euroa. Joku moraali vielä pitää olla.
GLA:lla on kyllä erinomainen ominaisuus rajata keskusteluja vain mieleiselleen sektorille. Kuten aiemmin olen kirjoittanut että ”tästä ei sitten puhuta” tyyli jatkuu edelleen. Jos keskustelu rajataan vain tiettyyn sektoriin ja oman mieltymyken mukaan tulee keskustelusta vähäpätöinen. Kyseessä ei ole kenekään märkäuni vaan omat havainnot työuran ajalta. Olen nähnyt hyviäkin taimikoita valtavat määrät mutta myös syötyjä taimikoita joissa tuhot ovat olleet totaalisen. Näitä on kuitenkin vähäinen määrä kokonaisuudesta. Meillä on työnalla juuri nyt hirvien pahoin syömä taimikko e-puu korjuuna josta saatiin myös korvaus. Siitäkin muodostuu hyvä sekapuumetsikkö mutta ei sellaisena kun alunperin ajattelimme. Mutta tulee kuitenkin.
Visalle toteasin että minä en voi päättää hirvivahinko korvauksista ja minulla ei ole mitään sitä vastaan että korvauksia maksetaan esittämälläsi tavalla.
Olet oikeassa että jos haluaa kunnon rauduskoivikon niin istutus on hyvä valinta. Meillä täälläpäin niitä on ja kasvavat hyvin. En väitä etteikö jossain sen kasvattaminen ole haasteellista, mutta ei läheskään joka paikassa. Joten päätelmä siitä että se ei onnistu missään on harhainen.
Mitäs kelan tukia toloppa saa ? Eihän niitä eläkeläisille pitäis tulla kuin toimeentulotukina korkeintaan.
Onkohan näin. Väitän että vielä kuitenkin mänty ja koivu kasvaa hyvin isoilla pinta-aloilla. Minä olen työkseni rampannut metsiä ja väitän että hirvituhoja on hyvin rajatuilla alueilla. Se on selvää että sille metsänomistajalle johonka tuhoja tulee pienikin tuho voi olla liikaa.
Minulla on kyllä sellainen kokemus ollut että koivua tulee niin paljon että jotkin saa oikein palkka niiden poistamisesta.
Suomi on pitkä maa ja olosuhteet vaihtelee. Viime vuonna istutin erään 3, 5ha aukon ja siellä olisi ollut tuo kaksipyöräinen mönkijän oiva peli. Kyllä sillekin käyttöä on sopivillaa maapohjilla. Luonnollisesti ei kivikoissa.
Voidaan myös Anneli pohtia. Tarvitaanko lukea tuossa henkilöstö mittakaavassa kun se nykyään on ? Näin ruohonjuuri tasolta kun asiaa pohtii niin EI.
Minusta visa tuo sinun kritiikki ei ole asiallista. Kun lukee noita kirjoituksia niin väistämättä tulee sellainen vaikutus että hirviongelma on valtakunnallinen. Sama paistaa GLA:n kirjoituksista. Uskon että te kummatkin olette taistelleet hirviongelman kanssa metsissänne. Sitä en epäile yhtään. Mutta uskon kuitenkin että kuusettuminen on osin liioitellun informaation seurausta. Se hyvä puoli on ollut että hirvikannan kokoon on todella havahduttu ja hyvä että siihen on puututtu. Sen vuoksi on nykyiset hyväksytyt tavoitekannat. Mitä olen seurannut niin metsäyhtiöt eivät ole tähän kuusettumis buumiin lähteneet.
Ne ajourat tahtovat vain pusikoitua ja niiden auki pitäminen se vasta työlästä on. Kyllähän ensiharvennuspuusta saatava korvaus kumoaa kuitenkin taimen hinnan,istutuksen ja muokkauksen siltä kohtaa. Joten ei kai se kannattavaa ole alusta saakka pitää jotain tiettyä osuutta avoimena.
Tuo hirviongelma taimikoissa on nimenomaan paikallinen ongelma. Ei valtakunnallinen. Esim. meillä ei hirvituhoja ole. En väitä etteikö niitä paikallisesti olisi jossain. Sen vuoksi metsäalan lehdistö vääristelee tietoa että hirvikanta estää joidenkin tiettyjen puulajien kasvatusta. Eihän se valtakunnan tasolla näin ole, mutta eihän sitä sillä tavalla kerrota. Sen vuoksi kritisoin tätäkin foorumia aina välillä että unohdetaan se vahinkojen laajuus ja yleistetään se valtakunnalliseksi ongelmaksi jota se ei ole näillä hirvi määrillä.
En myöskään kannata hirvikannan kasvattamista kohtuuttomasti. Ymmärrän hyvin että nykyiset suositukset hirvikannasta ovat riittävät.