Käyttäjän Metsäukki kirjoittamat vastaukset
-
Onko kokemuksia Tricon käytöstä koivuntaimien suojaukseen kasvukauden aikana. Peurat ja kauriit, ehkä hirvetkin, napsivat niistä kesällä lehtiä ja latvoja (istutettu viime keväänä). Suojasin ne nyt, mutta milloin suojaus ensi kesänä. Käytetäänkö kesällä lehtiaikana laimentamatonta Tricoa vai voisiko sitä laimentaa.
Jos käytössä vain muutamia pitkiä pituusmittoja, läpimitan nosto voi olla huonosti mittoihin sopivassa leimikossa suurikin (1 tukki siirtyy kuitupuuksi). Jos käytössä myös lyhyitä pituuksia, ei AJ:n kertoma 10 % siirtymä ainakaan järeissä rungoissa ole mahdollista.
Puun ostajan tavoite on saada tarvitsemansa puut mahdollisimman halvalla tehtaalle. Metsänhoitoyhdistys taas ei ole puolueeton toimija vaan metsänomistajan puolella. Ehkä juuri siksi moni yhtiö yrittää kiertää mhyn valtakirjakauppoja, koska silloin myyjänkin edustaja olisi ammattilainen. Monelle puukaupan koukerot katkontoineen eivät ole tuttuja, joten mhyn apu puukaupassa on taloudellisesti ja henkisestikin tärkeää. Kokeneille ja itsevarmoille puukaupan konkareille avulla ei ole niin suurta merkitystä.
Mhyn puun korjuu ei saa olla itsetarkoitus vaan muiden korjuuta täydentävä. Mielestäni mhyn korjuupalvelulle olisi tarvetta mm. ensiharvennusten ketjuttamisesa. Esimerkiksi metsäautotien varren kaikki ensiharvennukset myytäisiin ja korjattaisiin kerralla. Näin vältyttäisiin turhilta koneiden siirroilta ja kaukokuljetuksessa vältyttäisiin pikkunökkösten keruulta. Keskittämällä voitaisiin talvi- ja kesäkorjuuleimikot hoitaa asianmukaisilla koneilla oikeaan korjuuaikaan. Harmittavasti puun ostajat estävät tällaisenkin järkevän toiminnan. Ehkäpä lisääntyvä kuitupuun tarve auttaa jatkossa ostotoiminnankin järkevöittämiseen.Kemeratuen yksi perusajatus on tukea sellaisia metsänhoitotöitä, joista hyödyn saa vasta tulevat polvet ja yhteiskunta tulevina hakkuina ja veroina. Tuki on monelle metsänomistajalle ratkaiseva kannustin, jotta työn saa tekoon. Ilman tukea moni taimikko jäisi hoitamatta. Puun myyntihetki taimikkokohteella on niin kaukana, että puun hinta tuskin on kovin hyvä kannustin. Tukihan kattaa vain osan kustannuksista, joten tarvitaan myös metsänomistajan rahaa. Metsätalouden tuet ovat noin 10 % metsätalouden maksamista veroista. Jos tuki poistuisi, tuskin metsäverotus siitä alenesi.
Nykyään tiedotusvälineissä, etenkin Hesarissa ja Ylessä, on unohtunut monipuolinen, eri osapuolia huomioon ottava uutisointi. Asiantuntijaksi kelpaa kuka tahansa, jonka sanoma tukee toimittajan mielipidettä. Mielenkiintoista on myös juttujen kuvavalinta. Usein kuvassa on avohakkuu, vaikka juttu käsittelisi aivan muuta asiaa. Keskustelu vaihtoehdoista on ihan hyväksyttävää, mutta odottaisin siltä tasapuolisuutta.
Korjuujälki riippuu myös metsänhoidollisesta tilanteesta. Firmat eivät ole kovin kiinnostuneita kohteista, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja ne jäävät usein mhy:n tehtäviksi. Korjuujälkivertailu on hyvä asia, mutta niissä pitäisi huomioida myös metsän lähtötilanne ennen hakkuuta. Ryteiköstä ei saa hyvää jälkeä vaikka kuinka yrittäisi.