Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Verouudistus 1990-luvun alussa johti pinta-alaverotuksessa olevilla tiloilla suurimman hakkuumahdon käyttöön.
Siirtymäkausi meni verovapaasti ja nyt myyntiveron aikana tulee vain pientä tappiota.
Veromuutokset johtavat pitkällä tähtäyksellä vääristyneeseen kehitysluokkajakaumaan. Metsätaloussuunnitelmat näyttävät erittäin vahvaa positiivista kassavirtaa vuosikymmeninä 2040-2060.
Toivottavasti poliitikot eivät tapa metsänhoitoa veromuutoksilla. Sen verran hurjaa meno oli 1990-luvulla että oksat pois.
Metsänhoidollisia virheitä (esim.männyn viljely liian reheville maille) on vaikea korjata. Samoin liika suuria hakkuita.
Verotus on varsinkin loppuun verotetussa maassa tärkeä talouden liikkeen osoittaja.
Metsänvartija toivoo vain veroprosentin alennusta vähän kaikkeen, välittömät ja välilliset verot ovat liian kovia. Tällä hetkellä toiminta on aika minimissään, onneksi säästöjä ei voi verottaa.
Metsänvartija ei edes yritä ymmärtää ekosysteemiä.
Pitää vain olla osa sitä, mutta risusavotalla pitää kulkea.
Lisäksi Metsähallituksen kehittämät minitaimet voisi olla oiva lisä.
Metsänvartija kuuluu taantumukselliseen ryhmään. Vaikka vallitseva ympäristö muuttuu kokoa ajan, tietyt asia pysyvät vartiopiirissä samana.
Tottakai metsänvartija tarkkailee puunhintaa, verotusta ja pienkoneiden kehitystä.
Metsämessuille en mene, syynä matkan kalleuskin…
Metsikön hoitovaiheen jälkeen 2 kertaa harvennus-päätehakkuu.
Jotain uutta todellakin tarvitaan, siis helda.fi tietokantaan ja historian hämärään.
Yli-Vakkuri; Viljelymetsät kasvatetaan täystiheänä ilman väljennyshakkuuta, vuodelta 1963.
1960-luvulla puukuormat oli tiivitä, käsin ladottua 2-metristä.
Oli kiintoja.