Käyttäjän metsänvartija kirjoittamat vastaukset
-
Urakoitsijan taso kannattaa selvittää ennen hakkuita.
Itse otan vain kovan kokemuksen omaavia amattilaisia. Sen verran harvaan sitä mettää myyähän.
Salpalinja oli puolustusvoimien hallussa vuoteen 2003…ryssän pelkohan se on aina.
Metsänvartijan mielestä kiviaita on hieno, antaa oman kulttuurileimansa. Kovaa se elämä on ollut, pitkät, lumiset ja kylmät talvet. Asunnoissa on ollut kylmä ja elämä on ollut raatamista pelloilla ja metsissä.
Siihen päälle sodat, kurjuus, köyhyys.
Sitä ei voi edes ymmärtää eli turha on valittaa.
Kauppalehti 05.12.2013,
Sahat enteilee vahvaa noususuhdannetta…eli odotellaan sitä.
Metsänvartija asuu entisellä autiotilalla. 1960-luvulla tilalle tuli sähköt siinä ne mukavuudet onkin.
Vanhoja kiviaitoja löytyy myöskin, mielestäni kulttuuriperintöä. Samoin umpimetsässä on kaskikauden aikaisia kiviröykkiöitä ja nauriskuoppia.
Nälkävuosien aikaan männyistä oli tehty pettua ja selvitty sen ajan yli. Talokin on tehty kolotuista puista…
Kovaa ja karua on elämä ollut, joten tälläiset kohteet tulee säilyttää.
Pelto, metsä ja järvet/lämmet on elättänyt korven asukit.
Myöskin Venäjältä, aronioita. Isoja mehukkaita marjoja. Maistuvat räkättirastaille liiankin hyvin.
Sembramänty tuotiin 1800-luvun lopussa Siperista Suomeen nälkävuosien jälkeen helpottamaan ravinnon hankintaa.
Metsänvartija on istuttanut sembroja metsiin sinne tänne. Taimet pitää suojata hyvin myyriltä ja hirviltä.Rangoista pieni ”aita” ympärille.
Metsänvartijat ovat istuttaneet myöskin pihtakuusia hoitoalueille, järeitä yksilöitä löytyy metsähallituksen mailta. Samoin lehtikuusia ja sembramäntyjä.
Ilo on oravalle ja käpytikoille sembran kävyt!
1960-luvulla korjattiin pitkänä, katkonta varastolla. Metsuri kaatoi ja karsi juonto vinssillä varustetulla juontotraktorilla.Lanssissa katkonta/kokorunkona sahalle.
Kuvia löytyy http://www.kantapuu.fi.
Valmet 363 skidder 1962 youtubesta.
Kartellista hyötyy kun omistaa metsäteollisuus osakkeita.